"Sairaalloinen?" PERHOSFOBIA

butterflyeffecttt

Kieltämättä hieman "aristaa" keskustella aiheesta, sillä vaistomaisesti tunnen olevani yksin tän asian kanssa.
Kaveripiirissäni tai edes mieheni, etenkään perheeni: joka on joutunut vierestä katsomaan panikoimistani näiden "viattomien" otuksien tähden, ei kykene ymmärtämään moista ongelman vakavuutta, mikä se minulle itselleni henk. kohtasesti on..

Elikkä, ensimmäiset epämiellyttävät kokemukseni näiden pirulaisten kanssa olivat jo suht varhain, ala-aste ikäisenä.
En jo tuolloin voinut sietää, enkä ymmärtää niiden "kauneutta" ja "haurautta", etenkään viattomuutta, sillä minulle ne olivat saastuneita petoja, jotka ikäänkuin olisivat aistineen pelkoni ja täten minua ahistelleet. En voinut ymmärtää sitä, kuinka muut ikätoverini ottivat näitä siivekkäitä olentoja kätösiinsä, repien heiltä toisen siiven ja jättäen siihen kitumaan. En tietenkään tuntenut empatiaa tätä elukkaa kohtaan, enkä nyt varsinaisesti nauttinutkaan sen kärsivän, mutten voinut ymmärtää miten joku kykenisi koskemaan tähän.

Minulle riitti se yksi ainokainen kerta, kun ystäväni uskotteli minulle sen olevan vaaraton ja laittoi moisen käteeni, josta sain väriä sormiini.
Siitäkös sitten riemastuin, eikä tässä elämänvarrella ole ne kokemukset ainakaan parantuneet niiden kanssa.

Yksi aikaisemmista rivitalo asunnoistamme joutui täysremonttiin minun valtavien pelkotilojeni vuoksi, sillä ainakun olin suihkussa, jostain helv*tin nurkasta lenteli perhonen päin alastonta vartaloani, eikä jostainkumman syystä millään meinannut luuhistua lattialle, vaikka kuinka näitä päin suihkuttelin. No sehän meni sitten siihen että joka ainoainen kerta suihkuun mennessäni suihkuttelin kylpyhuoneen lattiasta kattoon siinä pelossa, ettäkö jostakin lentelisi taas perhonen ja näinhän siinä aina myöskin kävi. Suihkussa käynti oli yhtä itkua ja kiljumista, toisinsanoen erittäin traumaattista. Lopputulos oli tämä, että asunossa ilmeni erittäin vakava homevaurio minun "kastelujeni" takia ja jouduimme muuttamaan. Seuraavissa uusissa kodeissa tein saman, mutta aikasempaa hillitymmin ja silläehdoilla sitten asuimmekin, ettei ikkunoita pidettäisi KOSKAAN auki, edes kuumina helle päivinä.

Ulkona oleminen kesäsin on yhtä tuskaa, etenkin parvekkeella tupakoiminen. Se menee aina siihen päänkääntelemiseen ees sun taas ja valmiina_karkuun asento. Jos sisällä sattuu olemaan perhonen, en saa hengenrauhaa ennenku se on löydetty ja etenkin jos sen itse löydän, en edes kykene tappamaan sitä. Saatan seistä 5minuuttia kenkä kädessä miettien, että pomppaakohan se minua kohti, tai että ehinkö litistämään sen, vai kostaako hänen kanssaystävät lentelemällä suuhuni yöllä tms. Jos sisällä on perhonen koen myös kaiken ruoan olevan saastunut, tai jos pöydällä on puolillaan oleva juomalasi, en voi koskeakaan enään siihen olettaen, että perhonen olisi siihen lennellyt. Myöskin nukkuminen on täysin mahdotonta, sillä kokemusta on siitäkin, että peiton nakkaessasi niskaan, sieltä lennähtää perhonen. Parasta aikaa suunnittelen kaiken valkoisen muuttamista tummempiin sävyihin, sillä perhosethan tunnetusti lentelevät päin valkosta/valoa. Myöskin perhosen kuvan näkeminen esim tv. ruudussa aiheuttaa suurta etomisen tunnetta ja pahoinvointia, muunmuassa yökkäämis refleksin, etenkin ruokahalut on menetetty loppupäiväksi, jos näin pääsee käymään.


Tämä pelko vaikuttaa jokapäiväseen elämääni aivan liikaa, etenkin kesäsin. Olenko täysin pösilö, etten voi elää täysillä näinkin "naurettavan" asian, ku perhosten kanssa? Toivon todella etten olisi yksin asian kanssa, olis hieno kuulla muidenkin epämiellyttävistä kokemuksista näiden otusten kanssa, tai kyseisestä fobiasta ylipäätään.

6

2315

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • viherpeukaloliisa

      Itselläni ei ole perhosfobiaa - päin vastoin, harrastan niitä.

      Olen kuitenkin harrastuksen puitteissa törmännyt ehkä noin viiteen ihmiseen jotka pelkäävät perhosia - et ole yksin. Ymmärrän fobioita hyvin, enkä pidä perhospelkoa naurettavana. Foobikolle niiden inhottavuus on todellista ja heidän pelkoaan pitää kunnioittaa. Itse pelkäsin joskus irrationaalisen paljon juoksujalkaisia. Tämä häiritsi mm. puutarhaharrastusta. En voinut edes katsoa noiden eläinten kuvia, saatika sitten koskea paljain käsin multaan. Lopulta en voinut tehdä puutarhahommia edes hanskat kädessä.

      Perhospelko on tuntunut olevan ihmisille hankala asia - sitä häpeillään. Ihan varmasti syynä on se, että yleisesti perhosia tosiaan pidetään kauniina ja ihastuttavina ja ne ovat vaarattomia. On sosiaalisesti hyväksyttävämpää pelätä vaikkapa käärmeitä.

      On ok pelätä asioita, joskus hieman irrationaalisestikin. Sinun pelkosi tuntuisi kuitenkin rajoittavan ja haittaavan sinun ja läheistesi elämää.

      Fobioita voidaan hoitaa - erityisen tehokasta on altistamishoito. Hoito tehdään terapeutin johdolla ja pikkuhiljaa, varovasti edeten, altistetaan potilas pelon kohteelle ja opitaan sietämään sen herättämää ahdistusta. Vähitellen ahdistus vähenee. Itselläni altistusterapia toimi ja voin nykyään hoitaa puutarhaani - jopa paljain käsin!!! En minä edelleenkään juoksujalkaisia rakasta, mutta en anna niiden rajoittaa elämääni. Suosittelen lämpimästi hankkiutumaan fobiasta eroon - elämä on liian lyhyt vietettäväksi itse asetettujen muurien sisäällä.

      • 37

        Ennen aikaan näitä ei osattu hoitaa. Käyttäytymisterapia, nykyään kognitiivinen käyttäytymisterapia on tehokas hoitomuoto fobioihin. Et ole yksin asian kanssa. Itse parannuin sen avulla 24 v sitten fobiasta mikä minulla oli ollut 28 v ! Elämäni olisi paljon vaikeampaa ellen olisi hakeutunut hoitoon.


    • Täällä yksi...

      Olenkin tehnyt kammostani jo keskustelun tänne aikaisemmin, nimimerkillä Perhoskammoinen.
      Kesä tekee tuloaan ja pelottaa niin pirusti jo nyt. Kyyneleet tulee silmiin kun mietin, miten vaikeaa tulee taas olemaan. Niinkin pienen ja vaarattoman olion takia! Surettaa. Käyn psykologilla (vähän muista syistä kylläkin), mutta viime kerralla sovittiin, että ruvetaan pikkuhiljaa etenemään asian kanssa... helpottaisi hirveästi, jos voisin olla ulkona normaalisti enkä kauhusta sekaisin. :(

      • rtttyydhddff

        Mä pelkään kans kuoliakseen niitä. Mä en mitään muuta pelkää tässä mailman ku perhoset. Mä tuun hulluks ku näen niitä, saatan itkeä 1-2 tuntia, tärisen ja hiki valuu ku joki.

        Varsinki ne isot mustat perhoset, ne on kyl väkivaltaisia, kuulemma myös normaalit ihmiset jotka eivät pelkää pitää niitä epämielyttävinä.
        Mutta eikö olekki hassua poikaystäväni on biologi ja kerää perhosia, sillä on kaappi täynnä niitä.
        On se hassua löytää henkilön joka on sun vastakohta. heh heh

        Mutta joo ite joudun joskus suunnitella kesäni niin että vältän kaikki paikat missä vois olla perhosia. En voi mökille mennä, enkä semmosiin paikkoihin missä on paljon luontoa.


    • pelkään

      Itselläni perhoset aiheuttavat pakokauhua varsinkin sisätiloissa. Ulkona jotenkin siedän niitä, koska en ole suljetussa tilassa niiden kanssa, ja pääsen vaikka juoksemalla karkuun.Fobiani on kai saanut alkunsa lapsuusaikana, kun olen nähnyt lähikuvan perhosesta, enkä vieläkään tiedä mitään yhtä kammottavan näköistä otusta..

    • Anonyymi

      Tämä on jo vanha keskusteluketju, mutta näin sen juuri ja haluan lohduttaa muita, että todellakaan ette ole ainoita, harvoja. Minulla ja siskollani myös kammo. Ulkona ei niin paha, kun on vapaata tilaa ympärillä, mutta suljetusta tilasta poistun minä juosten ja lentelevä perhonen jää. Olen onnistunut siedättämään itseni nykyään lanttu-, sitruuna-, kangasperhosille ja sinisiiville, mutta nekin vain ulkotilassa. Ja minullakin kammo alkoi 1970-luvulla biologian kirjassa olleesta lähilähikuvasta. Siinä oli joku yökkönen isoine silmineen, televisioantenni tyntosarvineen ja karvoineen. Ja kaikki pelkääjät: Nicole Kidmann on sanonut: "En pelkää skorpioneja enkä käärmeitä, mutta perhosia pelkään. Niissä on jotain kammottavaa ja outoa". Tsemppiä kesäänne. Liisa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Laitetaas nyt kirjaimet tänne

      kuka kaipaa ja ketä ?
      Ikävä
      151
      10954
    2. Pieni häivähdys sinusta

      Olet niin totinen
      Ikävä
      52
      5240
    3. Taas ryssittiin oikein kunnolla

      r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html
      NATO
      45
      2443
    4. Missä olet ollut tänään kaivattuni?

      Ikävä sai yliotteen ❤️ En nähnyt sua tänään söpö mies
      Ikävä
      30
      2143
    5. Vanha Suola janottaa Iivarilla

      Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia
      Kemijärvi
      13
      1711
    6. Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin

      Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,
      Nurmes
      42
      1554
    7. Tiedän kuka sinä noista olet

      Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta
      Ikävä
      30
      1241
    8. Känniläiset veneessä?

      Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v
      Nurmes
      35
      1176
    9. Daniel Nummelan linjapuhe 2025

      Kansanlähetyksen toiminnanjohtajan Daniel Nummelan linjapuhe tänään. Rehellistä analyysiä mm. evlut kirkosta ja piispo
      Luterilaisuus
      92
      935
    10. TÄSTÄ TAITAA TULLA SUOMEN HISTORIAN SUURIN USKONNONVAPAUDEN OIKEUDENKÄYNTI.

      Sinun täytyy hyväksyä se että jos sinä vetoat uskonnonvapauteen, silloin sinun tulee antaa myös muille vastaava vapaus o
      Hindulaisuus
      317
      892
    Aihe