osaatteko kertoa, missä vaiheessa suhdetta teillä ovat ensimmäiset riidat puhjenneet? kauanko ne ovat kestäneet ja miten olette saaneet sovittua? itse olen seurustellut viidettä kuukautta naisen kanssa ja välillä tulee melko ahdistavia tilanteita.. esim. kotitöitä en kuulema osaa ollenkaan, olen laiska ja saamaton.. minulla ei saa olla omaa aikaa..
onko huono ennuste vai?
Riitoja ja nahinoita
kertokaapa
13
467
Vastaukset
- huono ennuste...
On huono ennuste, varisnkin, jos tilanne on noin ikävä noin pian.
Meidän suhteessa eka riita tuli ehkä vuoden seurustelun jälkeen. Sen jälkeen olin itse ihan hirveä ämmä suhteemme kaksi seuraava vuotta ja riitelimme jatkuvasti, kunnes tajusin lopettaa e-pillereiden syömisen. Nyt on vuosi mennyt taas ihan mielettömän ihanasti, emme ole riidelleet kertaakaan kesän jälkeen.
Epäile joko siis naisesi hormonaalista ehkäisyä tai sitä, että hänen on huono olla ja hän purkaa sitä suhun. Toivoa siis on, mutta toimenpiteitä se vaatii. - aviomies....
yksilöllistä.
ensimmäisen avovaimon kanssa meni 2v ennenkuin tuli ensimmäinen kunnon riita, nykyvaimon kanssa ei ehditty edes kahta kuukautta seurustella, tais olla jotain pari viikkoa kun eka kunnon riita tuli. lopputulosten vertailulla tämä räiskyvämpi tapa on ollut ainakin mulle parempi.
"onko huono ennuste vai?"
jos ette saa sovittua, niin kyllä. - -,-,,-,--,-,,--,-,
ollaan molemmat poikaystäväni kanssa dramaattisia ja temperamenttisia. meillä on hyvin eri tapa tehdä tietyt asiat, ja tämä aiheuttaa välillä eripuraa. normaalisti riidellään ehkä 5 min, molemmat vähän näpsäyttää toiselle, menemme eri huoneisiin muutamaksi minuutiksi ja sen jälkeen kaikki on taas hyvin, halitaan suukotellaan ja ollaan umpirakastuneita. tämä tyyli ei varmasti sovi monille, mutta meillä se toimii. eka riita taisi tulla parin viikon seurustelun jälkeen, nyt ollaan seurusteltu reilu vuosi. sama riidan aihe on pahimmillaan kestänyt noin 3 päivää, mutta kumpikaan miestä ei ole pitkävihaisia.
- nollatoleranssi...
Itse en osaa sopia riitoja, siksi niitä vältän viimeiseen asti...
- n/n-m
puolisen vuotta ollaan seurusteltu, mutta ei ole vielä yhtään riitaa ollut - koska minä patoan kaiken sisääni. Kyllä välillä kiukuttaa ja itsekseni voin olla harmistunut, pettynyt, vihainen, surullinen... mutta en näytä tai kerro sitä. Voi olla että jossain vaiheessa pato murtuu. Ja sitten voi olla etten pysty sellaista riitaa sovittelemaan vaan otan eron. Tiedän, tosi kypsää, mutta en osaa riidellä ja sopia.
- 246
Höh, tuo on paha juttu että patoat asiat sisällesi. Osaatko kertoa miksi teet niin? Pelkäätkö kumppanisi reaktiota vai omia tunteitasi?n/n-m:lle
- n/n-m
246 kirjoitti:
Höh, tuo on paha juttu että patoat asiat sisällesi. Osaatko kertoa miksi teet niin? Pelkäätkö kumppanisi reaktiota vai omia tunteitasi?n/n-m:lle
Niin kauan kun ei ole riitoja tai en ilmaise negatiivisia tunteita, "ongelmia ei ole olemassa". Siinä varmaan perimmäinen syy miksi pidän asiat itselläni. Ehkä odotan että asiat korjaantuu itsestään. Tai että minä opin sietämään sellaisia asioita jotka vaivaa. Vaikka useimmiten eihän se toimi niin. Minusta tuntuu, että jotain suhteessa menee pilalle jos täytyy sanoa että jokin asia siinä toisessa vaivaa. En myöskään kestä kuulla kritiikkiä itseäni kohtaan, ja sitähän on odotettavissa jos lähtee toista kritisoimaan. Jos laittaisin pöydälle kaikki ne asiat jotka ärsyttää tai surettaa, olisin valittava ja tarvitseva ämmä, siis omasta mielestäni. Jonkun sortin tunteiden kieltämistähän se on ettei negatiivisista asioista voi puhua, mutta minkäs teet.
- minä myös
n/n-m kirjoitti:
Niin kauan kun ei ole riitoja tai en ilmaise negatiivisia tunteita, "ongelmia ei ole olemassa". Siinä varmaan perimmäinen syy miksi pidän asiat itselläni. Ehkä odotan että asiat korjaantuu itsestään. Tai että minä opin sietämään sellaisia asioita jotka vaivaa. Vaikka useimmiten eihän se toimi niin. Minusta tuntuu, että jotain suhteessa menee pilalle jos täytyy sanoa että jokin asia siinä toisessa vaivaa. En myöskään kestä kuulla kritiikkiä itseäni kohtaan, ja sitähän on odotettavissa jos lähtee toista kritisoimaan. Jos laittaisin pöydälle kaikki ne asiat jotka ärsyttää tai surettaa, olisin valittava ja tarvitseva ämmä, siis omasta mielestäni. Jonkun sortin tunteiden kieltämistähän se on ettei negatiivisista asioista voi puhua, mutta minkäs teet.
Kuulostaa tutulle!
- riidat tulee...
minä myös kirjoitti:
Kuulostaa tutulle!
Puoli vuotta on se raja..sen jälkeen helvetti repeää!
Ollaan ihan kaveri porukalla pidetty kirjaa tuosta!
Siksi ei kannata edes aatella mitään seurustelua kummempaa aikaisemmin... Vuoden sisällä tunnet jo kumppanis jotenkuten...kahdessa vuodessa jo paljon paremmin! :D Sitten voi aatella vasta, kannataako yhteenmuuttamistakaan edes miettiä!.. n/n-m kirjoitti:
Niin kauan kun ei ole riitoja tai en ilmaise negatiivisia tunteita, "ongelmia ei ole olemassa". Siinä varmaan perimmäinen syy miksi pidän asiat itselläni. Ehkä odotan että asiat korjaantuu itsestään. Tai että minä opin sietämään sellaisia asioita jotka vaivaa. Vaikka useimmiten eihän se toimi niin. Minusta tuntuu, että jotain suhteessa menee pilalle jos täytyy sanoa että jokin asia siinä toisessa vaivaa. En myöskään kestä kuulla kritiikkiä itseäni kohtaan, ja sitähän on odotettavissa jos lähtee toista kritisoimaan. Jos laittaisin pöydälle kaikki ne asiat jotka ärsyttää tai surettaa, olisin valittava ja tarvitseva ämmä, siis omasta mielestäni. Jonkun sortin tunteiden kieltämistähän se on ettei negatiivisista asioista voi puhua, mutta minkäs teet.
Kuulostaa tutulta. En osaa ottaa vastaan kritiikkiä, mutt olen sitä kärkäs joskus antamaan. Yritän kuitenkin välttää riitoja.
- oppeliini
Kuinka toinen voi noin lyhyen tuntemisen jälkeen tietää millainen kodinpitäjä sinä olet?
Vai viihdytätko sinä aina ystäviäsi päiväkausia?
Jotain tuossa yhtälossä ei stemmaa.- meppis
Me ollaan oltu mun miesystävän kans jo yli 10 kk yhdessä ja kertaakaan ei olla vielä saatu riitaa aikaiseks, ei siis niin minkäänlaista. Ja luulen ettei kyllä ihan heti tulla saamaankaan sillä meillä puhutaan kaikki asiat asaillisesti läpi eikä kumpikaan lähde riitelylinjalle. Aina pitäisi nimenomaan pystyä keskustelemaan asioista eikä suinkaan lähteä siihen, että joo nyt sit tapellaan kun kerran mulle menit noin sanomaan. Ja ylipäänsä puhe se on aina se mikä auttaa, meillä ei kumpikaan koskaan suutu jos toinen on luvannut mennä vaik kaverin kans iltaa viettämään sillä nää kuuluu automaattisesti molempien oikeuksiin..tietty sit jos samalle päivälle on sovittu jotain yhteistä ni ei silloin tietenkään mennä kavereiden kans mihinkään.
Mutta aika huolestuttavaa on jos vasta 5 kk saeurusteltuanne on jo noin pahat ongelmat..sanoisin et punaiset liput liehuu teille..
- pitch
alkuvaiheilla noit pieniä kahinoita, mutta eka varsinainen riita oli vasta reilu puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun olimme muuttaneet yhteen.
Seurustelustamme tulee reilu viikon päästä 9kk.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad781303- 43931
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että360753- 127709
- 53683
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän116656- 51648
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38615- 76602
- 56584