Joseph Haydnin musiikissa on lähes aina sellainen kevyt raikkaus ja iloinen huumori (kuin joisi suoraan luonnon ihanasta lähteestä), joka tuppaa usein puuttumaan Mozartin syvällisemmästä ja tunteellisemmasta musiikista [mm. pianokonserttojen hitaat osat] (niin valmista tavaraa - kuin pullotettua vettä), mutta varsinkin Beethovenin paatoksellisesta ja tunkkaisemmasta materiaalista [esim. pianokonsertot] (tämä taitaa ollakin sitten jo kraanavesiosastoa).
F.J.Haydn
Partakalle
3164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Osa Beethovenin musiikista on rohkeata, uutta ja hienoa. Aina mies ei kuitenkaan ilmeisesti tajunnut, että siitä täydellisempää, mikä on jo täydellistä, ei ole (ts. on mahdotonta ylittää Bach, Haydn tai Mozart). Siksi saamme kuunnella näitä hiomisen ja uudelleenhiomisen jälkeen hiottuja ja vielä monta kertaa hiottuja rakennelmia, mikä ei suinkaan aina ole nautinnollista. Vaikka voihan tietysti olla opettavaista tutustua rosoiseen epätäydellisyyteen, mutta kun siihen on jo tutustunut, palaa intoa täynnä ideaalisiin taideteoksiin.
Siis Haydnilta löytyy myös odottamattomankin tunteellisia /tunnetasolla "syvällisiä" teoksia. Joittenkin sonaattien hitaat osat esim. Mahdotonta sanoa siksi, että Mosse olisi syvällisempi. Toisaalta taas nuori Beethoven osasi halutessaan olla täysin crazy ja hänen huumorinsa on hulluinta/rohkeinta huumoria näistä kolmesta. Beethovenin myöhempien sonaattien hitaat osat sitten kuuluvat musiikkikirjallisuuden syvällisimpiin teoksiin eikä tällöin puhuta enää pelkästä tunteellisuudesta, saatika paatoksellisuudesta. Venäläiset osasivat ja osaavat paatoksen, saksalaiset eivät. Beethovenin persoona kehittyi tai syveni hänen elämänsä aikana enemmän kuin Haydnin ja Mozartin ja siinä on jälkeenpäin tarkastellen hirveästi laajuutta ja erilaisia ulottuvuuksia, vastakohtia...
Mutta ehdottoman totta on, että Haydnin musiikissa on jotain täysin kuplivaa.
Haydn pursui ideoita ja osasi rönsyillä, mutta viilasiko hän teoksiaan yhtä ahkerasti kuin Mozart ja Beethoven? Ei vähäinen ansio Haydnilta sekään, että kenties hänen ansiostaan Monsieur Chopin jätti rumppamusiikin väliin kuten George Sand syntymäpäiväpuheessaan heittää. :)