Itse usean kerran kakkosnaisen roolissa olleena voin kertoa, etten todellakaan mieti tuntemattoman vaimon tai heidän lastensa tunteita. Jos minä miehen haluan ja hän minut, miksi kieltämään halut tai tunteet vain siviilisäädyn vuoksi? Vielä jos molemmat (minä ja mies) tahtovat samaa, eikä piiruakaan enempää puolin tai toisin, sehän on täydellistä!
Minä en halua ketään omistaa, en jakamaan arkeani 7 päivää viikossa. Haluan läheisyyttä, ystävyyttä, tapaamisia, matkoja ja seksiä silloin tällöin. Silloin kun molemmille sopii.
Minä en halua ketään omistaa, en jakamaan arkeani 7 päivää viikossa. Haluan läheisyyttä, ystävyyttä, tapaamisia, matkoja ja seksiä silloin tällöin. Silloin kun molemmille sopii.
Vastaukset 56
Vanhimmat
En tiedä onko tekstisi provo ja tarkoitettu ärsyttämään, mutta vastaan vain että narsismi alkaa olla jo ihan pelottava kansansairaus.
Onko se provoamista saatikka narsismia, jos tälle palstalle uskaltautuu kertomaan, että osaa erottaa seksin ja rakkauden? Että on aikuinen nainen ja tietää mitä haluaa ja mitä ei halua? Aika naiivia ajatella, että salasuhteessa toinen nainen on jotenkin ressukka, joka ei miestä saa. Eikös se ole itse kukin itsekseen, joka sitä elämäänsä elää? Enemmän säälittävää minusta on läheisriippuvuus, jota tapaa aika usein. Se on sairasta.
Ei kysymys ollut seksin ja rakkauden erottamisesta. Ei kysymys ollut siitä mitä aikuinen nainen haluaa tai ei halua. Ei kukaan tässä väittänytkään että toinen nainen olisi ressukka. Pelottavaa oli täydellinen empatiakyvyn puute miehen vaimoa ja lapsia kohtaan, kuten itse niin auliisti ilmoitit. Se on pelottavaa. Etkä sinä ole yksin. Kuten sanoin, narsismi ja hedoinismi alkavat olla jo kansansairauksia.
En ole petetty vaimo, vaan sinkku itsekin. Ja itse en periaatteesta sotkeudu ukkomiehiin, koska tunnen myötätuntoa miesten vaimoja ja lapsia kohtaan. Pyrin elämään elämäni niin, etten tee muille sitä, mitä en halua että itsellenikään tehdään. En halua olla edesauttamassa kenenkään valhetta tai petosta, koska se on väärin. Aivan niin. On olemassa oikea ja väärä, mutta sitähän ei tässä läpi-itsekkäässä maailmassa saa enää ääneen sanoa.
joka ei ymmärrä, mitä narismi on! Kannattaisi ottaa selvää asioista ennen kuin alkaa niistä puhua "asiantuntevaan" sävyyn! Typeryys täällä vakavampi kansansairaus on kuin narsismi tai patologinen pettäminen!
Tiedän kyllä mitä narsismi on, koska kohtaan ongelmaa jatkuvasti työssäni. Tiedän myös että narsismissa on eri tasoja ja jotkut tasot ovat vaikeasti tunnistettavissa, jopa asiantuntijoillekin. Tiedän myös että narsistinen luonnehäiriö on lisääntynyt viime vuosina. Tätä tuskin kukaan kiistää.
Olen havainnut myös sen, että kaikki jotka nykyään puhuvat oikeasta ja väärästä, empatiasta, asettautumisesta toisen ihmisen asemaan ja ylipäätään itsehillinnästä, leimataan nykyään typeriksi, vanhoillisiksi, suvaitsemattomiksi ja tiukkapipoiksi. Näitä häiritseviä tekijöitä ei saisi tuoda esille, koska voi silloin astua jonkun varpaille.
Pidä arvosi. Ihanaa että sinunlaisiasi löytyy!
mieltä...arvomaailmasi on juuri sellainen kun se terveellä ihmisellä onkin! Onneksi meitä on muitakin...voi kun nämä uskolliset ihmiset löytäisivät aina toisensa ja nämä huoraavat paskat toisensa...
olet asiantuntija, niin eikö sinun sellaisena pitäisi tietää, että ihmisiä ei voi asettaan jonkin nimikkeen alle TUNTEMATTA heitä?
Tuon jälkimmäisen kyllä pitkälti allekirjoitan - mutta kannassani pysyn, ettei pettäjiä ja kakkosia voi automaattisesti narsisteiksi määritellä, kuten sinä tunnut tekevän. Sama kuin lääkärikirjaa lukisi maallikkona: oiretta löytyy jos jonkinlaista, mutta miten löytää se oikea tauti - vai onko sitä olemassakaan..?
Ja vitut, jokainen elää itse omaa elämäänsä, ei siinä tuntemattomia emäntiä tai kersoja ajatella.
Sitäpäitsi, mitä ei tiedä, ei satuta. Ja jos se kakkonen en ole minä, se on takuuvarmasti joku toinen. Et sinä pysty maailmaa muuttaa uskolliseksi paikaksi alkamalla marttyyriksi ja miettimään vieraiden ihmisten tunteita tai tunteettomuutta!
Voisit myös peräänkuuluttaa aviomiehen empatiakykyä oman perheensä suhteen : /
Ja noi narsismi- ja hedonismidiagnoosit voisit jättää alan asiantuntijoille. Lue enemmän kirjoja, vähemmän naistenlehtiä.
No totuushan kylläkin on, että psyykkiset diagnoosit tehdään tuntematta asiakasta/potilasta. Ne tehdään testeillä. Ja kun riittävä oireisto täyttyy, diagnoosi on se ja se. Narsismissa täydellinen/ lähes täydellinen empatiakyvyttömyys on yksi merkittävimmistä piirteissä. Se täyttyy aina.
Toinen merkittävä on oman itsensä ihailu ja keinoja kaihtamattomat, toisia vahingoittavat teot.
jokainen ajattelisi vain itseään niin mitä tästäkin maailmasta tulisi? Huolestuttavasti se on kyllä siihen suuntaan menossa...itsekkyys jyrää...onneksi tästä maailmasta löytyy vielä toisenlaisiakin ihmisiä kun nämä itsekkäät narsistit...
saitpahan taas päteä kommentillasi... Mutta kerrohan: miten moni uskoton narsisti käy juuri tämän "vaivan" vuoksi testeissä..? Ja olenko kovin väärässä olettaessani, että kyllä hoitavan lääkärin pitää sen verran tutustua asiakkaaseensa, että hän osaa määritellä diagnosointiin tarvittavat testit? Tuskin onnistuu aivan mutu-tuntumalla pelkän nimen kuulemisen perusteella?
Tuttavapiirissäni on muuten eräs psykiatrian erikoissairaanhoitaja, joka lopputenttejä varten opetteli asioita ulkoa... Ei kovin vakuuttanut hänen oppimismetodinsa - itseä ainakin pelottaisi olla sellaisen ihmisen hoidettavana, joka ei osaa sisäistää oppeja vaan opettelee ne ulkoa. Edelleen pelottavalta tuntui, kun hän kysyi minulta kerran, olenko huomannut mitään "erityistä" tuttavassamme X? Kertoi, että hän näki tämän silmistä, ettei kaikki ole kohdallaan = epäili skitsofreniaa... Sinulla (ammatistasi tietämättä) tulee vähän samanlainen olo: olet keksinyt hienon termin narsisti ja sovittelet sitä about kaikkiin pettäjiin...
Kuitenkin pettäjistä suuri osa on tavallisia "diagnostisoimattomia" ihmisiä, jotka ovat totaalisen eksyksissä tunne-elämänsä kanssa ja toimivat kuin norsu posliinikaupassa.
Nimittäin kommentoin ulkopuolisena tähän ketjuun vasta sen jälkeen, kun sinä naureskelit sinua edeltäneelle kirjoittajalle, että lanttumaakareiden tulee tuntea potilaat henkilökohtaisesti antaakseen diagnoosin.
Henkilökohtaiseen tuntemukseen ei ole Suomessa resursseja. Ja kun on kyseessä narsismi, niin hoitoon tulevia on suhteellisen vähän koko sairauden oireistosta riittävät kriteerit omaaviin. Eli useampikin saisi sen diagnoosin, jos vain menisi tutkittavaksi. Narsismi on luonteeltaan sen tyyppinen sairaus, että siihen sairastuneet eivät nöyrry edes kuvittelemaan itseään sairaiksi. Yksi julkinen ja varsin hyvä esimerkki narsistista oli edesmennyt insuliinisurmaaja Katariina Lönnqvist.
Keskuudessamme liikkuu muitakin sairastuneita, mutta vasta kun joku kärsii riittävästi ja tarvii ulkopuolisten apua päästäkseen satuttavasta kohtelusta, voidaan alkaa epäillä narsismia.
Lähes kaikkiin ammatteihin valmistuminen vaatii ulkoa opettelua. Miten oli oman ammattisi kohdalla?
Myöskin ja varsinkin korkeasti koulutetut joutuvat painamaan mieleensä valtavia määriä tietoja, pänttäämään myöskin. Lääketiede ja psykiatria ovat tieteenaloja, joissa ulkoaopettelematon ja ei_aivan_varma lääkkeenjakaja/reseptinkirjoittaja ovat hirmuisia riskejä.
Skitsofrenia näkyy potilaasta ulospäin. Selkeitä oireita ovat esimerkiksi aistihallusinaatiot, henkilö näkee tai kuulee omiaan. Silmistä voi päätellä usein ihmisen henkisen tilan, jos hän esimerkiksi näkee jotain, mitä ei ole olemassakaan, niin kyllä hänen katseensa on jotenkin poissaoleva. Ystäväsi on varmaan huomannut jotain muutakin, kuin katseen. Kyllähän skitsofrenian oireisto suhteellisen selkeästi tulkittava kuitenkin on.
Ja tärkeintä sairaudessa on varhain aloitettu hoito.
Viimeisestä lauseestasi olen pitkälle samaa mieltä. Vapaalla on paljon sairastuneita, diagnosoimattomia ihmisiä, mutta se ei sulje pois, etteikö heille voitaisi diagnosoida narsismia, jos he menisivät tutkittavaksi. Rippuu paljon heidän tunne-elämänsä kylmyydestä ja tekojensa välinpitämättömyydestä suhteessa niiden vahingoittavuuteen. Totta tuo, että suuri osa on eksyksissä tunne-elämänsä kanssa, eivätkä siten löydä sitä kultaista lankaa, joka voisi tehdä heidät onnelliseksi ilman, että tuhoavat toisesta päästä elämäänsä ja muiden elämää.
luennostasi - varmaan sen arvaatkin, että tarjoilit helmiä ainakin tälle sialle... Epäilemättä osaat asiasi (mikä se sitten olikin) hyvin, mutta eniten kirjoituksesi toi esille suuren pätemisen tarpeesi. Alat selittää skitsofreniasta plaa plaa plaa, vaikkei se liity asiaan mitenkään - mutta saitpahan esitellä tietämystäsi. En ala kilpailla, ei minun tarvitse. Oma ammattini SAATTAA olla sellainen, josta sinä et tiedä mitään, mutta mitä sitten... Ei se liity pettämiseen kuitenkaan.
Kirjoituksestasi voisi taas tehdä monenlaista johtopäätöstä... Esim että mielestäsi "tavalliset pettäjätkin" ovat rinnastettavissa insuliinisurmaajaan..?
Ja mitä tulee asioiden ulkoaopetteluun... A. joko ilmaisin itseäni todella huonosti B. et ymmärtänyt, mitä tarkoitin tai C. et HALUNNUTKAAN ymmärtää...?
Esim syksyllä oli paljon esillä sikainfluenssa ; yksi jos toinen meistä löysi "varmoja oireita" itsestään, mutta lopultakin hyvin harva ko taudin sairasti...
Mitä tulee tuohon tuttavani skitsofrenia"diagnoosiin", niin tapauksesta on nyt runsas kuusi vuotta ja tämä kyseinen ihminen täysin terveen kirjoissa. Väitätkö, että pelkkä "poissaoleva katse" tekee ihmisestä potentiaalisen skitsofreenikon? Siinä tapauksessa meitä on todella paljon!
Mitä yritin sanoa oli se, että EI RIITÄ, että osaat asioita ulkoa: sinun pitää myös OSATA SOVELTAA tietojasi. Yksi oire tai nippu irrallisia oireita tulkittuna väärin voi olla varsin vakava juttu, eikö vain? On minusta aika uhkarohkeaa alkaa "kylillä puhua" ammattilaisen ominaisuudessa, että toisella on vakavamman laatuinen mielen sairaus, kun ainut "oire" on poissaoleva ilme!
Mutta kanssasi keskustelu omalla tasollasi ei ruoki mitään tarpeitani, eikä minun tasollani keskustelu taida johtaa minkään lampun syttymiseen sielläkään päässä. So, what the hell...?
Ja muuten, miksi kysyt mitään keltään, jos faktatiedon esittäminen on vain pätemistä?
Jos et osaa yhdistellä päässäsi, missä kohtaa omaa viestiäsi pyysit taustatietoa/mielipidettäni skitsofreniasta, opinnoista jne lienee turha keskustella mistään asiasta!
Lue tekstiketju läpi ja etsi sieltä kohdat, joista halusit minulta käsityksiäni.
Näihin kysymyksiisi, joihin yllä pyysit mielipidettäni, ei taida kannattaa vastata viitaten edelliseen lauseeseeni. Et kuitenkaan ymmärtäisi, miksi niin tekisin. :)
Ja muuten, mitenkähän olisi, jos suhtautuisit keskusteluun avoimemmin ja heittäisit turhat aggressiot pois.
"faktatieto" on lyhyesti tämä: pettäjät ovat järjestään narsisteja ja "tyhjä ilme" ihmisen kasvoilla kertoo tämän olevan skitsofrenikko.
Ilmeisesti puhumme täysin eri kieltä, sillä missään kohdassa en ole pyytänyt juuri sinun taustatietoasi tai mielipidettäsi skitsofreniasta, vaikka niin näemmä luuletkin. Johtunee tarpeestasi päteä tiedoillasi...
Ei, ei todellakaan kannata vastata mihinkään, mitä sinulta kysyin - totesinhan tuolla aiemmin, että jakamasi tieto on kohdallani "helmiä sialle" - käytännössä täysin turhaa nippelipätemistä. Älykäs ihminen pystyy soveltamaan tietojansa ilman, että syyllistyy yleistyksiin tai "lukee kuin piru raamattua". Samoin älykkäällä ihmisellä ei ole tarvetta korostaa sitä, että hänen sanomisensa pohjautuvat "faktatietoihin" - hän on vakuuttava ilmankin eikä hänen tarvitse jankuttaa, että mutta kun minulla on "faktatietoa".
Mitenköhän olisi, jos itsekin suhtautuisit avoimmemmin ja näiden "faktatietojen" sijaan ajattelit omilla aivoillasi ilman, että haet tueksesi diagnoosia toisensa jälkeen..?
Elin ensimmäisen pitemmän parisuhteeni narsistisen ihmisen kanssa - no, mitään "faktatietoahan" minulla tästä ei ole, mutta hänen myöhempi kumppaninsa otti minuun yhteyttä ja toi esille omat epäilynsä ko seikan suhteen. Kävin jopa jälkeenpäin ammattiauttajan juttusilla puhumassa narsismista, koska itselläni oli kestänyt suht pitkään "toipua" tuosta suhteesta, jossa toinen alisti ja manipuloi, minkä kerkisi. MUTTA tämä mies ei minua tai myöhempää kumppaniansa pettänyt (ainakaan meidän tietomme mukaan), joten automaattisesti tämän kokemuksen pohjalta ei narsistia voi sanoa pettäjäksi.
Miltä tuntuu olla noin ääliö?
Jonkun aikaa tuota viestiketjua lukiessa kestää vielä kommentoimatta muttei enää.
Suollat hirveetä paskaa ja aivan turhaan. Loogisuus ei ole kyl sun parhaita puolias.
Lievä tai aika suurikin myötähäpeä puolellasi.
Tyhmät ihmiset on pelkästään huvittavia. Itseriittoiset hieman ärsyttäviä mutta jos on kumpaakin edellä mainituista, se on suorastaan raivostuttavaa... puhhuh.
Ihan sama, kummala puolella itse pettämisestä olen, mut sä oot jo aika rasittava! Sorry!!!
sitten luet näitä, eipä toi sunkaan kommenttisi niin kovin korkeatasoista luettavaa ollut!
Mitä noiden kahden kinaamiseen tulee, niin toinen selvästi koittaa päteä tiedoillaan ja toinen... No, heittelee omiaan sekaan vailla sen ihmeempää logiikkaa, mutta ilmeisesti jotain itse kokeneena.
Sun tilallas en kuitenkaan alkais ketään tyhmäksi nimitellä. Kandee aina muistaa, että kun alkaa toista sormella osoitella, niin jokunen sormi sojottaa omaa napaakin kohti. Fiksu ihminen älyää olla provosoitumatta toisten jutuista.
Aasi.
"FIksu ihminen älyää olla provosoitumatta toisten jutuista."
Ai. Tää olikin vaan sun ja Hehhin saitti?? Mää kun luulin ihan keskustelupalstaksi.
Haluan läheisyyttä, ystävyyttä, tapaamisia, matkoja ja seksiä silloin tällöin. Silloin kun molemmille sopii.
-MUTTA se ei varmasti sovi miehen puolisolle/tyttöystävälle/kumppanille , varsinkin jos hän ei tiedä... Petät itseäsi ja olet sitoutumiskammoinen, itserakas..tutkituta pääsi.. ja hommaa luottopano vapailta markkinoilta.. :)
Ja mitäs väliä on sopiiko joku mitä MINÄ haluan miehen puolisolle, naapurin Maijalle tai Oulaisten Kaijalle????? Ja todellakin, se mitä ei tiedä, ei satuta!!!!!
MINÄ elän OMAA elämääni, eikä voisi vähempää kiinnostaa mitä vaimot, tyttöystävät, tai ne Pihtiputaat Sepot asiasta miettii! Tajuutko? Minä elän tätä elämääni, ei rakastajani vaimo(ke).
kerrotko vielä että miten petän itseäni? ja miksi päässäni olisi jotain vikaa?
Totean vain ettei kaikki elä samalla lailla ja kannattaisi se ehkä hyväksyä, olisi helpompi elää täällä. :D
Jopas on tässäkin ketjussa katkeraa petettyä emäntää vinkumassa kuinka väärin kakkoset tekee! Hoh hoijaa......
voisin sanoa, että miksi täällä teilataan aina vaimot? Vaimot on syypäitä kun miehet käy vieraissa, vaimot eivät muka anna ja kakkonen antaa erikoisseksiä ja ei muka piittaa miehestä muuten, pysykööt vaan vaimonsa kanssa jne jne?
Että kun lukee näitä viestejä, niin kummasti vaan alkaa vaimon rooli jossakin vaiheessa kakkosta kiinnostamaan ja sitten kun mies ilmoittaa, että ei, niin johan alkaa katkera kosto...
Hoh hoijaa...
vaimojen vika ole, jos miehet käy vieraissa. Ihan miesten oma vika. Tällä palstalla käy kiivas taistelu kakkosten ja ykkösten välillä. Mistähän syystä? Kun kynsin hampain taistellaan siitä pettävästä miehestä, joka nauttii tilanteesta täysin siemauksin. Mietinpähän edelleen, rakastaako mies muita kuin itseään?
Itselläni on suhde varattuun mieheen, kertoo rakastavansa vaimoaan ja tykkäävänsä siltikin minusta. Tätä on jatkunut jo vuosia, soitellaan usein, tavataan silloin tällöin, myös matkojen merkeissä ja silloin kun tavataan, jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä, myös molempien perheistä. Olemme hyviä ystäviä, hänelle voi kertoa asioita, joista en kenenkään naisystävän kanssa ikinä uskaltaudu puhumaan. Koskaan ei ole vaimoaan haukkunut eikä huonosta seksistä syyttänyt. En osaa vieläkään sanoa, mitä hän tästä suhteesta saa. Ehkäpä jännitystä elämään? Unohtaa tavallisen arjen vähäksi aikaa? Mitäkö itse saan? Vähän miehistä näkökulmaa asioihin, hyvää seuraa ja erittäin hyvää seksiä. Sitä on hyvin vaikeaa selittää, miksi jatkaa suhdetta vuodesta toiseen. Siinä toisessa on vain sitä jotain, jonka soisi jossakin vapaassa miehessä löytyvän. Ehkä se vielä löytyy, ehkä ei. Tyytyväinen olen näinkin, perhe-elämä on koettu jo, lapsiakin on, koti ja toimeentulo. Ei tätä järjellä voi selittää. Olen hänen vaimonsa jotenkin ajatusten taka-alalle pistänyt, en ajattele häntä, en edes tunne häntä. Liekö pakoa todellisuudesta vai tunteettomuutta? Tiedän, ettei hän koskaan eroa vaimostaan, ainakaan minun takiani. Tiedän myös itsestäni, etten voisi koskaan häneen luottaa, jos yhteen päätyisimme. Varmasti pettäisi minuakin.
Olen myös kokenut sen, että varattu mies piiritti kauan aikaa. Antoi ymmärtää olevansa vapaa, sänkyyn lopulta päädyttiin. Huonoa omaatuntoa kannoin kauan jälkeenpäin, kun selvisi, kenen mies hän on ja keiden lapsien isä. Halusin vajota maan alle. Vaimo sai tietää, vihaa minua nyt ja olenhan sen ansainnutkin.
Hieno kirjoitus ja hyvät perustelut rinnakkaissuhteelle. Aika lailla samat kuin itsellänikin. Varattu mieheni rakastaa avovaimoaan, mutta myös minua. Tämä on vaan elämää, eikä meidän suhde ole avovaimolta pois, kuten ei heidän suhde minulta pois.
Hyvin luonnomukaiselta vaikuttaa: kyllä parhaille miehille "kuuluukin" useampi vaimo/jalkavaimo.
Mutta tämä aivan käsittämätöntä:
"Antoi ymmärtää olevansa vapaa, sänkyyn lopulta päädyttiin. Huonoa omaatuntoa kannoin kauan jälkeenpäin, kun selvisi, kenen mies hän on ja keiden lapsien isä."
??? Eikö tätä ennen juuri kerrottu, kuinka harmoninen suhde ukkomieheen on jatkunut jo pitkään ja hyvältä tuntuu. Eihän tämä viimeinen kappale sovi kuvaan ollenkaan. Siis tuleeko seksisuhteesta ukkomieheen hyvä vaiko huono omatunto?
Kyse oli eri miehestä. Jonka todella uskoin olevan vapaa ja napanneeni varsinaisen helmen. Ehkä siinä kysymys oli kuitenkin kamalasta pettymyksesta, ei huonosta omatunnosta.
" etten todellakaan mieti tuntemattoman vaimon tai heidän lastensa tunteita. "
no eivät varmaan ne ykkösnaisetkaan eivät mieti kakkosten tunteita kun näitä haukkuvat. sama juttu minulla miehenä, jos vaimo jäis kiinni niin en tod miettisi miten kakkonen tai sen mahdolinen perhe suhtautuu siihen kun mies tulee leegot kurkussa kotiansa.
Elikä sinäkin puolustaisit omaa perhettäsi ja iskisit vain sen kakkosmiehen legot kurkkuun. Mites vaimon legot?
Jokainen ihmisyksilö, niin vaimo, mies kuin kakkonenkin elää sitä OMAA ELÄMÄÄ. Miksi silloin pitäisi miettiä TOISTEN tunteita, murheita tai pettymyksiä? Tokikin läheisten ja rakkaiden ihmisten, mutta täysin vieraan vaimon? Ei elämää eletä muiden ihmisten tunteita kunnioittamalla.
Kyllä meidän jokaisen pitäisi kunnioittaa toisiamme. Ei elämä ole sinä tai minä itsekkäästi.
Mietitkö ikinä että esim. kukaan ei välitäisi miltä sinusta tuntuu,tai jos sinun on pahaolla eikö ole hyvä jos on joku ihminen tukena,vaikka juttukumppanina.
En usko että vaimo on,ainakaan pitkissä salasuhteissa,tuntematon kakkoselle.Olen aivan varma että pettäjä on hänestä puhunut, tiedät perheen taustoja,elämästä,lapsista,taloudesta jne.
Exäni kakkonen tiesi ja tunsi minut,omien sanojensa mukaan, minä en häntä.
Hän tiesi minusta ja perheestämme kaiken mitä mies oli puhunut, myös ne valheet jotka uskoi ja uskoo.Itse en tiennyt mitään.Nyt tiedän, ja voin vain todeta että tässä sopassa sai kaksi samanlaista itsekästä ja vaelhtelevaa ihmistä toisensa, valehtelevat jopa toisilleen.
Koskee, todella paljon,vaikka erosta on aikaa.Ei niinkään se pettäminen,seksi tms.,vaan hirvittävä valhe oli elämä 20 vuotta,eikä minulta kukaan kysynyt mitään.
Kyllä pitäisi kunnioittaa,vaikka vierastakin ihmistä, saati sitten ihmistä jota pettäjä ja kakkosensa pettävät yhteisillä intresseillään.Pitäisi kunnioittaa edes sen verran että kortit pitää lyödä pöytään,ja antaa vapaus myös petetylle ajoissa.
En itse voi ymmärtää miten joku ihminen voi olla niin tunteeton kanssaihmisiään kohtaan että mikään ei hetkauta?
Tottakait on jokaisella oma elämä,mutta siihen omaan elämään esim. vaimolla kuuluu puoliso,koti,lapse jne.Vapaus suhteessa ei tarkoita sitä että toista satutetaan,tehdään sellaisia asoita jonka jokainen älyllinen ihminen tietää satutttavan.
Mutta edelleenkään minä en elä omaa elämääni miettien vieraiden tai lähes vieraiden mielipidettä siitä tai heidän tunteitaan. Jos jokaisessa tekosessa tai askeleessa jonka teen tai otan miettisin muita ihmisiä, en voisi tehdä yhtään mitään. Aina joku loukkaantuisi jostain, en voisi edes hengittää vapaasti. Toki minulla on empatiakykyä niitä ihmisiä kohtaan joita rakastan ja jotka ovat läheisiä, mutta en voi ajatella vieraiden ihmisten tunteita, jos itse haluan jotain todella kovasti. En luovu siitä ainoastaan sen vuoksi, että jos se joskus menee/menisi vieraiden tietoo, se loukkaisi ja satuttaisi vierasta ihmistä.
Harmi, että olet joutunut elämään valheessa, mutta normaali, terveälyinen vaimo tajuaa kyllä jos miehellä on pitkäaikainen rinnakkaissuhde.
Kun luottaa ja uskoo toiseen, antaa sen vapauden siinä liitossa,ei kyttää eikä vahdi,kaikki on mahdollista.
Ei tule edes mieleen että ihminen jota rakastat,tai tunnet että sinua rakastetaan,pettäisi ja eläisi kaksoielämää.
Kyllä olen katkera, minusta minulle olisi pitänyt myös antaa vapaus valita,olen katkera siitä että tuhlasin elämästäni pitkän jakson.
En saa sitä aikaa takaisin,elääkseni sen toisin,valitakseni sen kuuluisan oman elämän, minun puolestani päätti joku muu.
Ja sinä,sinäkin annat osaltasi jonkun elää valheessa, salarakkaasi puolison ja perheen.
Uskon että jos otat muitakin ihmisiä ja heidän tunteitaan huomioon,voit hengittää entistä vapautuneemmin.Paha olo sinullakin on,olet varmasti terveälyinen,mutta en usko että olet onellinen.
Mutta, olet valinnut tiesi,mitä haluat, mutta aina ei saa kaikkea mitä haluaa vaikka kuinka rynnisi kyynäpäillään etulinjaan.
Karu totuus on aina tämä: Ihminen voi olla vaikka kuinka itsekäs ja olla välittämättä muiden ihmisten tunteista, mutta ei kuitenkaan pidä siitä, jos joutuu itse samanlaisen itsekkyyden kohteeksi. Yksikään pettäjä ei pidä siitä, että joutuu itse petetyksi. Eikä yksikään kakkonen pidä siitä, jos itse joutuu joskus parisuhteessa petetyksi. Loppujen lopuksi kaikki kärsivät siitä, jos jotkut elävät hedoinistisesti. Juuri siksi ihmisyhteisöissä on luotu esim. kultainen sääntö eli älä tee toisille sitä mitä et halua että itsellesikään tehdään.
"Elikä sinäkin puolustaisit omaa perhettäsi ja iskisit vain sen kakkosmiehen legot kurkkuun. Mites vaimon legot?"
jooh nyt oli puhe vain kakkosesta, mutta kyllähän vaimokin saisi siinä sivussa koteloon ja kovaa. siis ennenkuin heittäisin sen niska-pers-otteella pihalle (parvekkeelta, asumme toisessa kerroksessa)
kun edellytykset suhten jatkamiselle ovat menneet, ei ole merkitystä mitä toinen ajattelee -> antaa mennä vaan, elämäähän se vain on!
"Kun luottaa ja uskoo toiseen, antaa sen vapauden siinä liitossa,ei kyttää eikä vahdi,kaikki on mahdollista."
ei kannata. aina pitää olla silmät auki.
sen verran , että juuri sitä se onkin useimmissa tapauksissa. Rakkautta ja hyvää seksiä riittää, kunnes...totuus valkenee ja huomaa sen tärkeimmän ihmisen pettäneen luottamuksen totaalisesti.Se siinä varmasti pahinta onkin, kun luulee toisen rakastavan ja huomaa sen olleenkin näytelmää. Kyllähän sinä tiedät, että paskanpuhumisen mestari selittää kaikille nämä samat jutut, niin vaimolle kuin kakkosellekin. Typerää on kuvitella sen oman pimperon olevan niin paljon parempi, kuin yhdenkään toisen miehen vedätyksistä. Valehtelia on valahtelia eikä muuksi muutu.
Mieheni kärähti. Kakkonen sanoi suoraan minulle, etteihän tässä nyt mitenkään ole käynyt, ihmisille sattuu pahempiakin asioita. Kun käskin kertomaan omalle miehelleen, ei kuulemma voi, kun mies tappaa. Miksi tappaisi kun ei kerran mitenkään ole käynyt? Ihme logiikka tällä naisella, (kuten tietenkin miehellänikin...mutta se on sitten jo toinen juttu...) minä olen julma ihminen kun vaadin kertomaan ja hän on vain leijonaemo joka suojelee lapsiaan. Just joo, meidän perhe saa hajota ja kärvistellä, mutta heillä kaikki jatkuu entisellään...
säälittävää tekstiä täällä.Tekstin ap kirjoittaja henkisesti jälkeenjäänyt aikuinen.Itse olen kakkosm´naisena ollut ja samaan aikaan ollut paljon muitakin miehiä, mutta ei ilman omantunnon pistosta.Nyt juoksen karkuun ukkomiestä ja haluan hänestä eroon.Ei jätä mua rauhaan.Näinkin päin se voi mennä.Ajattelen hänen perhettään ja häntä itseään että saisi elämänsä ja tunteensa järjestykseen.Mulla kyllä vapaita miehiä riittämiin tarjolla.
pitäisi miettiä?
Että huh huh mitä tekstiä, mutta ilmeisesti provoaminen irrottaa paremmin keskustelua.
Luin ketjun läpi ja jäin ihmettelemään. Elämää siis ei eletä muiden tunteita kunnioittamalla? Ovatko nuo ”muut” lähinnä esineitä? Eliöitä jotka tyydyttävät juuri sinun tarpeitasi? Miksi me eletään?
Ikävä kyllä kaikki tuo kuulostaa ns. persoonan lohkoutumiselta. Se on monelle selviytymisstrategia tässä monimutkaisessa maailmassa. Luodaan tavallaan monta ”todellisuutta”, ja toisesta todellisuudesta liu’utaan toiseen sujuvasti, psyyke suojautuu ”unohtamalla” silloin ne muut todellisuudet.
Olisikin aika pelottavaa katsoa tuota miesystäväsi vaimoa silmiin ja kohdata hänen tunteensa. Se pakottaisi sinut kohtamaan todellisuuden ja omat tunteesi. Yhtäkkiä et voisikaan paeta mihinkään lohkoon. Se taitaa olla liian ahdistavaa sinulle? Mieluummin laitat silmät kiinni ja kuvittelet asiat toisin.
Osaat siis ehkä erottaa mikä on seksiä mutta ehkä et sitä mitä on rakkaus. Rakkaus kun on juuri tuota halveksimaasi myötätuntoa jota kutsut marttyyriudeksi.
Osaatko siis todella elää tuon maailmankatsomuksesi kanssa? Etenkin kun itse joudut rooliin, jossa olet se ”vieras”? Eli kenenkään ei tarvitse olla sinulle edes kohtelias, ellei tunne sinua, etkä loukkaannu? Kenenkään ei tarvitse ajatella mitä sinulle sanoo, sillä et loukkaannu pahoista sanoista etkä teoista?
Sinulle siis saa valehdella ja sinulta saa salata myös sinua läheisesti koskevia asioita? Jos sinä petyt, olet murheellinen tai loukattu, ei sinua tarvitse huomioida mitenkään. Mitenkä on, oletko informoinut tästä mm. työyhteisöäsi ja muuta lähipiiriäsi – sinun tunteita ei tarvitse huomioida?
En oikein jaksa uskoa että tuo malli vie tasapainoiseen, levolliseen tai onnelliseen elämään.
Siinä ei ole provon häivääkään! Miksi helvetissä minun pitäisi miettiä maailman muiden ihmisten tunteita, jos minä jotain haluan?
Minä elän tätä omaa elämääni ja ajattelen aina ensisijaisesti omia tunteitani, en niitä varatun mieheni vaimon tunteita. Miksi olisin jalo ja heittäisin oman onneni nurkkaan ja ajattelisin vaimon tunteita? Jos se toinen nainen en ole minä, se varmasti on joku muu, siitä ei ole epäilystäkään.
En ymmärrä tätä meuhkaamista täällä, että pitää ottaa kaikki maailman murheet kannettavakseen ja miettiä aivan vieraiden ihmisten tunteita. Kyllä valitettavasti ne omat onnet ja omat tunteet menee vieraiden ihmisten onnen edelle!
Sinulla ei ole lapsia. Mutta odotas vain, kun sinun on lain varjollakin AIVAN pakko asettaa toisen tunteet omiesi edelle. Saattaa olla hieman hankalaa tuolla asenteella. Mutta onneksi Suomessa on aika toimiva sosiaalitoimi.
Vielä että lapsia oisi näiden uskottomien miesten kanssa. Ehei, en sentään niin tyhmä ole , että kersoja väsään, läskistyn ja jätän itseni hoitamatta ja vaalin vain kersojani, jolloin ukkoni rientää muihin naisiin. Sitähän te teette! Minä elän omaa unelmaani ja omaa elämääni! :D
Voisin ihan milloin vain tavata sinut, niin näkisit, minkä näköinen on perheen emäntä, jonka mies on käynyt vieraissa. Suhteili juuri sellaisena vuonna, kun ulkonäköni noteerattiin eräässä kisassa. Tästäkin löydät varmaan jotain valitettavaa, kuten esimerkiksi: ramppaamiseni kisoissa tai ulkonäköni vaaliminen vie niin paljon aikaa, etten ehdi ottaa ukoltani suihin tai antaa seksiä. Löydät aina syyn lytätä sen vaimon ja olla tuntematta empatiaa. Ymmärrät vain itseäsi.
Voi sinua...:D Ja muuten, meillä on lapsia. Se ei todellakaan ole este hyvältä näyttämiseen, saati perheensä hoivaamiseen. Vieraissa käyvistä miehistä 60% on täysin tyytyväisiä kotielämäänsä.
Että se siitä teidän sivuhoitojen erinomaisuudesta.
Täydet pisteet sinulle!
Ikävä kyllä kuulostat 3 -vuotiaalta uhmaikäiseltä. Sitä kutsutaan sosiaalisuudeksi ja sen varassa sivistys lepää, että otamme toinen toisemme huomioon. Niille jotka eivät tätä halua tehdä, on muiden suojana lait ja normit.
Jokaisella ihmisellä on oma elämä elettävänä. Et sinäkään missään umpiossa elä, vaikka haluatkin niin kuvitella. Kyllä ne muut ihmiset sinun elämääsi vaikuttavat, halusit tai et.
Totta on että mies on itse valinnut niin kumppaninsa, parisuhteensa laadun kuin ratkaisut ongelmiinsa. Mutta ne ovat hänen elämäänsä ja hänen ratkaisuja, eivät sinun. Oletko muuten ajatellut, että tarvitset hänen vaimoaan siihen, ettei tuo mies tule liian lähelle sinua? Toisin sanoen jää nurkkiisi pyörimään. Ilman tätä vaimoa se ehkä ei onnistuisi?
Syyllistyit muuten tämän ketjun myötä siihen samaan meuhkaamiseen, josta syytät muita. Onko näin että et hyväksy sitä samaa käytöstä muilta itseäsi kohtaan mitä itse osoitat heille? Tuomitset siis itse itsesi tai paremminkin lyöt päätäsi seinään.
Ehkä nuo ”tunteesi” vievät sinua harhaan?
Minuakaan kakkosnaiset eivät sinällään kiinnosta. Toki koen sellaisen käytöksen välinpitämättömänä ja löysänä ja aika kylmähkönä, mun makuun. Mutta ei kakkosten sielunmaailma sinänsä kiinnosta, vaikka en siitä pidäkään. Sama kuin joku öykkäri bussissa, joka ällöttää mutta lopulta sen unohtaa samassa kun bussista astuu pois. Pettämistilanteissa kiinnostaisi juuri sen oman kumppanin aivotoiminta, hänen kanssaan olen parisuhteessa enkä kaikkien maailman naisten. Kaikenlaisia ihmisiä pallolle mahtuu enkä todellakaan asettaisi mitään itselleni kallisarvoista tuntemattomien ihmisten vastuulle, vastuu parisuhteesta on minun ja mieheni.
Miksi nää kakkos-ykkös jutut on niin suosittuja tällä palstalla johtuu varmaankin siitä, että sen pettäjän kanssa ykkönen voi aina keskustella asioista - kakkosen, joka on suhteen ulkopuolella, taas ei. Kukaan tuskin tulee palstalle tarpeesta keskustella pettäjän kanssa, jos sellainen jo kotisohvalla istuu. Ja kakkosetkin, jotka harvemmin pääsevät/tahtovat suoraan kohdata ykköstä, kirjoittelevat tänne usein ykkösille kohdistettuja tekstejä. Joten mitäköhän tulee kun nämä kaksi ryhmää kohtaa - no teilaamista tottakai.
Mun mielestäni sunkin nyt kannattaisi järjellä ajatella asioita. Sanot, että sä et ajattele pätkääkään ykkösen tunteita - miksi odotat, että ykköset ajattelisivat sen enempää sinun tunteitasi? Jos odottaa hyväksyntää, sympatiaa ja teetä, niin alkupään asennetta voisi muuttaa. Tai jos siihen ei aidosti olekaan tarvetta, niin ei sitten vaivaa päätäänsä teilaamisilla. Musta on ihan yhtä naurettavaa itkeä petetyiltä ymmärrystä kuin vastuuttaa täysin pettämisestä kakkonen. Vaikka kummatkin osapuolet syyttävät pettäjää asiasta, niin turha koittaa saman miehen ympärillä hääriviä toisistaan välittämään ja paapomaan.
Vaikka itse, sen kakkosen osan kokeneena, en kyllä tajua yhtään joitakin kakkosia, jotka tulevat oikein ärsyttämällä ärsyttämään ja haluavat loukata ykkösiä. Mikä ikinä siinä harmittaa, niin kyllä sitä itse tajusi että on toiminut väärin (vaikka ei se tarinan pääpahis olekaan). Kyllä mä mielessäni tälläiset yksilöt teilaan, jotka suoraan sanottuna kerjäävät vaan turpiinsa sirottaessaan suolaa haavoihin vain siksi, että saavat nautintoa toisen ahdingosta. Toitotetaan kuinka ollaan niin välinpitämätöntä, mutta silti aiheuttavat niin kovia tunteita, että halutaan välttämättä tulla yleisesti KAIKKIA ykkösiä ilkkumaan, satuttamaan ja solvaamaan. Ei oikein sovi mun käsitykseen siitä, miten täysin välinpitämättömään käytökseen.
Teiltä kakkosilta minä haluan kysyä, että mitä pahaa/väärää petturin tenavat ovat tehneet sinulle, kun haluat aiheuttaa heille helvetillistä tuskaa silloin, kun petturi jää kiinni tekosistaan? Ja oletko valmis ottamaan tenavien kärsimykset/pieleen menneen elämän omalletunnollesi?? . . . Tätäkin seikkaa kantsis miettiä, ennen kuin kakkoseksi alkaa!!
toisten pennut kuuluu... Ukko ihan itse on vierasta seuraa lähtenyt hakemaan... Se on hänen asiansa, jos ja kun haluaa perheonnensa riskeerata... Hänen asiansa ja hänen omatuntonsa... Itse pidän huolta siitä, ettei mun puolesta käryä tapahdu, sille en sitten voi mitään, jos ukko on varomaton... Mutta jos jotain käykin, mä pysyn visusti pois tulilinjalta...
tyhjäpäinen huora olet.
olet. Jos ukkomiehen matkaan lähtee, pitää olla valmis kärsimään mahdolliset seuraukset. Ja pysyä sillä tulilinjalla, asiallisesti. Ottaa vastuu edes joskus jostain. Edes kerran elämässään.
Toisten pennut? Toivottavasti et koskaan saa lapsia. Lapset on ihania ja aina nro 1, olivatpa kenen tahansa. Vaikka ei ketään muuta rakastaisi, edes itseään, lapsiaan rakastaa aina. Minun lapseni menevät aina ukkomiehen edelle. Ja ukkomiehen lapset minun edelleni.
Mutta odotahan vaan kun tosipaikka eteesi tulee. Aivan varmasti puolustat itseäsi henkeen ja vereen sille ukkomiehen vaimolle. Et tuolla asenteellasi, minä minä minä ja vain minä ja minun etuni pysty olemaan puolustautumatta. Eikö vaan?
Jos minulta kysyit ajasta, kun olin kakkonen, niin lapsia ei ollut. Ja petettykään ei ollut minulle mitään pahaa, minä olin aiheuttanut toiminnallani hänelle pahaa. Ja mieleeni ei olisi ikinä tullut, että olisin vielä sanallisesti halunnut loukata häntä sen enempää, mitä tuli loukattua - saati yleisesti kaikkia, jotka pettämisen ovat joutuneet kokemaan.
Sen mitä olen loukannut, olen ottanut omatunnolleni ja käsitellyt paljonkin asiaa.
No, ehkä sitten tajuat kun omalle kohdalle kopsahtaa... Sitten on turha itkeä ja ihmetellä miksi ihmisillä ei ole moraalia.
Välillä teilataan ykkösnaiset, vaimot ja uusiovaimot sekä monia muitakin niin miksi ei kakkosia sitten?
Kysymys kuuluukin että mitä sinä siitä välität tiedäthän että teilaajia riittää ihan kaikille miehistä naisiin ja sille välille. Merkitystä on vain sillä mitä itse ajattelet ja miten paljon itsestäsi tykkäät sellaisena kuin sinä olet? Sinä elät omaa elämääsi eikä kukaan muu. Sinä teilaat nyt teilaajat ja teilaajat teilaavat sinut.
Jos sinä olet sitä mieltä että homma on täydellistä niin miksi kuuluutat sitä täällä? Elä sitä täydellisyyttä koko sielullasi ja ole onnelinen. Teitä noin ajattelitita riittää ihan samalla mitalla kuin niitä jotka ovat toista mieltä.
Kaikki ovat oikeassa ihan yhtä paljon etkä sinä sen enempää kuin joku muukaan. Jos uskot tuohon niin se on sitten niin kuin pitääkin olla. Mutta....minäpä en usko että oikeasti uskot yhtään omia juttujasi itsekkään =)