Itsetunnon puuteko kun on aina huono mies

Juu, huono itsetunto ei tule aiheetta, mutta välttämättä se ei tarkoita sitä, että itse olisi siihen syyllinen! . . . Huono itsetunto tulee epävarmuudesta, jos esim. läheinen ihminen jatkuvasti alistaa, haukkuu ja muutenkin aliarvioi sua, vaikka et olisikaan antanut siihen aihetta.

nöff,nöff kirjoitti:

Juu, huono itsetunto ei tule aiheetta, mutta välttämättä se ei tarkoita sitä, että itse olisi siihen syyllinen! . . . Huono itsetunto tulee epävarmuudesta, jos esim. läheinen ihminen jatkuvasti alistaa, haukkuu ja muutenkin aliarvioi sua, vaikka et olisikaan antanut siihen aihetta.

Näinkin jooo. Mutta itsetunto ei poksahda ihmiselle jostain yhtäkkiä, kun esim. aloittaa parisuhteen, jossa tulee aliarvioiduksi. Itsetunto, niin kuin kaikki muutkin ominaisuudet, kasvavat ja kehittyvät jo lapsesta asti ja valitettavasti meitä suomalaisia on kasvatettu liian vaatimattomiksi ja nöyriksi tietämään, mitä hyvää ja minkälaisia hienoja ominaisuuksia omasta sisimmästä löytyy.

Find yourself kirjoitti:

Näinkin jooo. Mutta itsetunto ei poksahda ihmiselle jostain yhtäkkiä, kun esim. aloittaa parisuhteen, jossa tulee aliarvioiduksi. Itsetunto, niin kuin kaikki muutkin ominaisuudet, kasvavat ja kehittyvät jo lapsesta asti ja valitettavasti meitä suomalaisia on kasvatettu liian vaatimattomiksi ja nöyriksi tietämään, mitä hyvää ja minkälaisia hienoja ominaisuuksia omasta sisimmästä löytyy.

Jotenkin vaan niin ihmeellistä että ennen viimeisintä suhdetta koin että minulla on hyvä itsetunto. Pidin itsestäni erittäin paljon, koin oloni rakastetuksi koska minulla on monta hyvää läheistä suhdetta. Pidin ulkonäöstäni, pidin itsestäni kokonaisuudessaan. Mutta tämän suhteen jälkeen minusta on tuntunut että en pidä ulkonäöstäni, en pidä itsestäni ja minulla on todella yksinäinen olo. Tämä mies mm. kommentoi syömisiäni, kynsiäni, vertaili minua aikasempiin naisystäviinsä. Hän myös sanoi todella kurjia asioita minulla ja viimeisenä iltanamme pahoinpiteli minut. Minä olin hänen kanssaan vaikka hän sanoi kurjia asioita minulle. Jälkeenpäin olen syyttänyt itseäni siitä miksi olin hänen kanssaan. Selitän itselleni että olin hänen kanssaan koska olin yksinäinen ja olin häneen ihastunut. Mutta se ei riitä syyksi minulle. Olin kyllä häneen ihastunut mutta en mitenkään erityisen paljon. PIdin kyllä hänen ulkonäöstään mutta moni muu asia ei mitenkään ollut sellaista mitä miehestä etsin. Yksinäinen kyllä olin, mutta jos suurin syy hänen kanssa olemiseensa oli yksinäisyys täytyy olla joku toinenkin syy ja olen miettinyt että minulla on pakko olla huono itsetunto. Olen kuvitellut että minulla on hyvä itsetunto mutta ehkäpä se aiempi "yli itsevarmuus" on ollut huonon itsetunnon kompensointia. Se että annan miehen kohdella minua niin on aivan selvä merkki siitä että en arvosta itseeni että lähden sellaiseen. Kun jotain katuu todella paljon, tässä tapauksessa minä kadun sitä että olen ikinä ollut kyseisen ihmisen kanssa, niin sitä yrittää löytää sille jokin syy miksi kaikki on tapahtunut jotta asiat ei tapahtuisi enää uudelleen. Mistä ihmeestä se voi johtua että on suhteessa jossa jatkuvasti on itsellä huono olla, jopa sellaisen ihmisen kanssa joka ei edes tunnu mitenkään erityisen ainutlaatuiselta ihastukselta. Ja kun kysyn sitä itseltäni uudelleen ja uudelleen saan itseltäni aina saman vastauksen, minulla ei sittenkään ollut niiun hyvä itsetunto mitä kuvittelin. Tai sitten tämä mies murti itsetuntoni. Oli miten oli yksi kusipää ei elämääni muuta, aion palata takaisin lähtöpisteeseen, siihen pisteeseen missä olin ennen kuin hänet tapasin. Ja kun seuraavan kerran lähden suhteeseen minun on pakko tedä asioita alkuvaiheessa ihan toisella tavalla.

Viestiketjun aloitta kirjoitti:

Jotenkin vaan niin ihmeellistä että ennen viimeisintä suhdetta koin että minulla on hyvä itsetunto. Pidin itsestäni erittäin paljon, koin oloni rakastetuksi koska minulla on monta hyvää läheistä suhdetta. Pidin ulkonäöstäni, pidin itsestäni kokonaisuudessaan. Mutta tämän suhteen jälkeen minusta on tuntunut että en pidä ulkonäöstäni, en pidä itsestäni ja minulla on todella yksinäinen olo. Tämä mies mm. kommentoi syömisiäni, kynsiäni, vertaili minua aikasempiin naisystäviinsä. Hän myös sanoi todella kurjia asioita minulla ja viimeisenä iltanamme pahoinpiteli minut. Minä olin hänen kanssaan vaikka hän sanoi kurjia asioita minulle. Jälkeenpäin olen syyttänyt itseäni siitä miksi olin hänen kanssaan. Selitän itselleni että olin hänen kanssaan koska olin yksinäinen ja olin häneen ihastunut. Mutta se ei riitä syyksi minulle. Olin kyllä häneen ihastunut mutta en mitenkään erityisen paljon. PIdin kyllä hänen ulkonäöstään mutta moni muu asia ei mitenkään ollut sellaista mitä miehestä etsin. Yksinäinen kyllä olin, mutta jos suurin syy hänen kanssa olemiseensa oli yksinäisyys täytyy olla joku toinenkin syy ja olen miettinyt että minulla on pakko olla huono itsetunto. Olen kuvitellut että minulla on hyvä itsetunto mutta ehkäpä se aiempi "yli itsevarmuus" on ollut huonon itsetunnon kompensointia. Se että annan miehen kohdella minua niin on aivan selvä merkki siitä että en arvosta itseeni että lähden sellaiseen. Kun jotain katuu todella paljon, tässä tapauksessa minä kadun sitä että olen ikinä ollut kyseisen ihmisen kanssa, niin sitä yrittää löytää sille jokin syy miksi kaikki on tapahtunut jotta asiat ei tapahtuisi enää uudelleen. Mistä ihmeestä se voi johtua että on suhteessa jossa jatkuvasti on itsellä huono olla, jopa sellaisen ihmisen kanssa joka ei edes tunnu mitenkään erityisen ainutlaatuiselta ihastukselta. Ja kun kysyn sitä itseltäni uudelleen ja uudelleen saan itseltäni aina saman vastauksen, minulla ei sittenkään ollut niiun hyvä itsetunto mitä kuvittelin. Tai sitten tämä mies murti itsetuntoni. Oli miten oli yksi kusipää ei elämääni muuta, aion palata takaisin lähtöpisteeseen, siihen pisteeseen missä olin ennen kuin hänet tapasin. Ja kun seuraavan kerran lähden suhteeseen minun on pakko tedä asioita alkuvaiheessa ihan toisella tavalla.

Syy ja vika on ollut vain ja ainoastaan siinä miehessä!! EI sinussa!! Sinä etsit aivan turhaan vikaa itsestäsi! Se mies on syyllinen kaikkeen! Hän on kohdellut sinua kaltoin. Ja se, että hän on pahoinpidellyt sinut viimeisenä iltana kertoo miehestä, että hän on ollut raukka. Hän ei ole kestänyt torjutuksi tulemista ja se on sen miehen häpeä, ei sinun. . . . Sinä olet ollut yksinäinen ja olet etsinyt miehestä kumppania ja rakasta ihmistä lähellesi. Olet tehnyt siinä aivan oikein, mutta se mies ei ole osannut osoittaa helliä tunteitaan sinulle . . . Vika on miehessä, EI sinussa!! Olet järkyttynyt pahoinpitelystä. Ja aina parisuhteen kariuduttua miettii missä tein virheitä. En usko, että sinä olisit tehnyt missään virhettä, mutta mieti sitä miestä, missä hän on tehnyt/kohdellut sinua väärin, niin osaat jatkossa kiertää väkivaltaiset miehet kaukaa. Aina parisuhteen loputtua tulee epäonnistumisen tunne, mutta se menee ajan kanssa ohi. Älä jää yksin. Kerro yatävillesi kokemuksistasi, niin se helpottaa oloasi. . . . Ja muista, elämä jatkuu ja juuri sinä olet ihana ja viehättävä nainen!! Se mies on halunnut lannistaa sinut, mutta älä lannistu!! Näytä hänelle, ettei sua lannisteta! Voimia sinulle ja kaikkea hyvää elämääsi . . . Ja muista: Kelpaat kelle vaan!!! Ja anna sen myös näkyä ulospäin ;))

nöff,nöff kirjoitti:

Syy ja vika on ollut vain ja ainoastaan siinä miehessä!! EI sinussa!! Sinä etsit aivan turhaan vikaa itsestäsi! Se mies on syyllinen kaikkeen! Hän on kohdellut sinua kaltoin. Ja se, että hän on pahoinpidellyt sinut viimeisenä iltana kertoo miehestä, että hän on ollut raukka. Hän ei ole kestänyt torjutuksi tulemista ja se on sen miehen häpeä, ei sinun. . . . Sinä olet ollut yksinäinen ja olet etsinyt miehestä kumppania ja rakasta ihmistä lähellesi. Olet tehnyt siinä aivan oikein, mutta se mies ei ole osannut osoittaa helliä tunteitaan sinulle . . . Vika on miehessä, EI sinussa!! Olet järkyttynyt pahoinpitelystä. Ja aina parisuhteen kariuduttua miettii missä tein virheitä. En usko, että sinä olisit tehnyt missään virhettä, mutta mieti sitä miestä, missä hän on tehnyt/kohdellut sinua väärin, niin osaat jatkossa kiertää väkivaltaiset miehet kaukaa. Aina parisuhteen loputtua tulee epäonnistumisen tunne, mutta se menee ajan kanssa ohi. Älä jää yksin. Kerro yatävillesi kokemuksistasi, niin se helpottaa oloasi. . . . Ja muista, elämä jatkuu ja juuri sinä olet ihana ja viehättävä nainen!! Se mies on halunnut lannistaa sinut, mutta älä lannistu!! Näytä hänelle, ettei sua lannisteta! Voimia sinulle ja kaikkea hyvää elämääsi . . . Ja muista: Kelpaat kelle vaan!!! Ja anna sen myös näkyä ulospäin ;))

Vaikka aloittaja ei ole tehnyt mitään väärää tai virhettä, niin jokainen on kuitenkin vastuusta viimekädessä itse omasta onnellisuudesta ja oman elämän rakentamisesta. On ihan kohtuullista harraastaa itsetutkistelua asian tiimoilta, ennen kuin rynnistää eteenpäin, ettei päädy samaan tilanteeseen.

Uskoisin aloittajan olevan pitkälti oikealla jäljellä tuon itsetunnon kanssa, sillä jos hänellä olisi ollut hyvä itsetunto niin suhde tuskin olisi jatkunut niin pitkään kuin nyt jatkui. Suosittelisin aloittajaa panostamaan itsetunnon kehittämiseen, (se positiivinen ajattelu itsetä (kuten myös muista9 mitä tuo esille on yksi niisät tekijöistä).