Alkaa ottaa päähän kun minä enimmäkseen teen kotityöt, tiskaan, pyykkään, imuroin, vaihdan lakanat jne.
Kuitenkin kun mieheni tekee jotain, esim. autolle tai veneelle, niin hän odottaa minun auttavan häntä!
Enhän minäkään saa apua kotitöissä kuin aniharvoin.
Mielestäni on siis ihan "oikein", että hän voi sen muutaman kerran vuodessa mitä vene ja auto vaatii hoitoa tehdä itsekseen (yleensä kyllä autan).
Kyllähän minäkin teen joka ikinen päivä vuodesta kotitöitä hänen tuijottaessa telkkaria.
Eli jos MINÄ joskus haluankin olla se, joka ottaa rennommin, hän heti loukkaantuu ja syyllistää minua.
Kuitenkin kun mieheni tekee jotain, esim. autolle tai veneelle, niin hän odottaa minun auttavan häntä!
Enhän minäkään saa apua kotitöissä kuin aniharvoin.
Mielestäni on siis ihan "oikein", että hän voi sen muutaman kerran vuodessa mitä vene ja auto vaatii hoitoa tehdä itsekseen (yleensä kyllä autan).
Kyllähän minäkin teen joka ikinen päivä vuodesta kotitöitä hänen tuijottaessa telkkaria.
Eli jos MINÄ joskus haluankin olla se, joka ottaa rennommin, hän heti loukkaantuu ja syyllistää minua.
Vastaukset 30
Vanhimmat
edes hiukan. sinun täytyy keskustella asiasta.
tietysti voit tehdä niin että jätät tekemättä työsi vähäksi aikaa ja katso miten hän reagoi epäsiisteyteen. nykypäivänä on aivan normaalia että mies auttaa kotitöissä
Mutta ei vain auta.
Ja parasta aikaa kokeilen, mitä tapahtuu kun on epäsiistiä, mutta ei se häntä yhtään häiritse!
Miehethän voi elää vaikka kuinka saastaisessa kodissa häiriintymättä.
Ja hänellä tuntuu olevan se ajatus että naiselle kuuluu kotityöt.
Minulla ei varsinaisesti olisi mitään sitä vastaan, mutta miksi minun pitäisi sitten auttaa häntä "miesten töissä", jos ei hänkään auta minua "naisten töissä"?
tähän on vaikea sanoa mitään. tietysti voit jättää auttamatta häntä hänen töissään. en tiedä onko siitäkään hyötyä.
sitten voit käyttää sitä taktiikkaa että yrität maanitella kuten (oisitko niin kultanen että ripustaisit pyykit kuivumaan?)
tai sitten kova komento että et aio olla hänen piikana enään ja sanot suoraan ja tiukkaan mitä hän voisi välillä tehdä
Vaan hänen kuuluu tehdä osuutensa kotitöistä !!!
olla vaikkapa yhteisen auton huoltoa, asunnon korjaamista yms.
Tähän aikaan vuodesta esim. talvirenkaitten vaihtoa.
Osuus voi olla vaikka suurempi palkka talouteen...
Meillä on sama ongelma. Mies vaan makaa ja minä huollan kodin. Olen siihen täysin kyllästynyt, sillä en tykkää kodinhoidosta. Ja miehen mielestä siivoamiseni ei ole mitään, koska valitan siitä koko ajan. Se pitäisi ilmeisesti tehdä iloisesti hymyillen! :P
Meillä on asiasta lähes joka päivä riitaa. Mutta nyt olen ottanut uuden taktiikan. Sängystä vaihdan lakanat vain omalta puoleltani. Tiskaan vain itse likastamani astiat, pesen vain omat vaatteeni, siivoan vain omat tavarani. Imuria kyllä joudun käyttämään, koska pöly kutittaa nenää, mutta odotan miehen sitten pesevän lattian. Jos mies joskus harvoin kokkaa ja suttaa hellan, en puhdista sitä. Olkoon sontainen.
Sitten kutsutaan miehen kavereita kylään. Ja jopas alkaa miestäkin siivous kiinnostaa kummasti. Ja ellei ala, niin voivotellaan vieraille suureen ääneen, miten mies on jättänyt asuntoon sotkut. Kerrotaan, että meillä kumpikin korjaa jälkensä, ja mies ei sitä viime aikoina ole tehnyt. Miestä kismittää.
Toinen mahdollisuus on siivota itse joka toinen viikko ja kutsua miehen siivousviikolla kotiin siivooja ja lykätä lasku miehelle. Tepsi edellisessä suhteessa.
En tiedä tuleeko tästä vielä ero vai saanko siivoavan miehen, molempi parempi. Sillä parempi erota kuin olla ikuinen piika. Arvaa vaan, jos mies ei viitsi edes imuroida, niin nainen saa ihan yksin sitten hoitaa joskus ne mahdolliset lapsetkin... Ei kiitos.
...teillä parisuhtees elävillä näyttää noita bropleemia riittävän joka lähtöön.
Varmaan ihan toimiva ratkaisumalli tuokin, ei siinä mitään. Ja sitten kun tuo sinun mallisi on oikein hyvin toiminut, niin saatkin siirtyä tuonne "Avioero"-palstalle muiden kohtalotoverien ongelmia jakamaan.
Meillä muuten siivoaa mies, eikä marmatusta kuulu, eikä puhtaudessakaan ole valittamista.
Eikö olekkin kummaa?
Olen kokeillut samaa, niin sanotusti äiti lakkoa, sillä erotuksella että en tehnyt mitään muuta kun ruuan joka oli pakko lasten takia. Lapset osasi käyttää tiskikonetta niin tiskaamattomuus ei vaikuttanu mitään, vaikka tiski altaaseenkin alkoi kerääntyä röykkiö astioita joita ei voinut koneeseen laittaa. Siinä vaiheessa vasta mies huomasi että jotain on vialla kun puhtaat sukat loppui ja hän jopa tiskasi altaassa olevat tiskit, tosin en koskaan saanut häntä käyttämään pyykinpesu konetta ja imurointi oli yhtä tyhjän kanssa, mutta en kehdannut imuroida uudestaan ettei hän loukkaannu kun kerta yritti, joskus kyllä sanoin että imuroi niin kun minä imuroisin. No nyt ollaan erottu ja hän on opetellut jopa tekemään ruokaa, pesee pyykkinsä ja imuroikin nurkkia pitkin, mutta uuden naisen takia. Minä taas jatkan kotitöiden tekemistä yksin, mitä nyt lapset joskus auttaa, mutta ei ainakaan tarvi odottaa että joku auttaisi kun se olen kuitenkin minä joka viime kädessä kotityöt joudun tekemään.
No, mun mielestäni kotityöt kuuluu jokaiselle, joka taloudessa asuu. Varsinkin, kun molemmat käy töissä. JA mies saa vähemmän palkkaa kuin minä...
Ehkä mun miehen ongelma onkin siinä, että hän on aina asunut joko tyttöystävän tai äidin kanssa. Eli on aina ollut joku emo hoivaamassa. Ja voi itku niitä sen aiempia naisia, ne on olleet sellaisia kilttejä tyttöjä, jotka on nuolleet miehen pehvankin sitä miellyttääkseen. Ja silti on tullut ero, miehen aloitteesta.
Minä en eroa ruikuta. Jos ei näin valioyksilö kelpaa, niin sitten ei ymmärrä omaa hyväänsä. :) On niitä muitakin kiinnostuneita... Mutta mieluummin pitäisin tämän, kun siitä niin tykkään. Oppisi vaan mokoma siivoamaan.
Kai siinä eron syynä muukin on kuin siivous... Vaikka jatkuvat riidat tietty jäytää suhdetta.
No, meillä ei tota ongelmaa ole, koska ei ole lapsia. Eikä tule, ellei mies ala vähän hoitamaan kotihommia. Paljon en vaadi, vaan sen, että tekee oman osansa. Eli puolet.
Valioyksilö joka ei selviä kotitöistä?? heh heh...
Olen sitä mieltä, että se tekee joka osaa. Jos ei kumpikaan raukka osaa, otetaan enemmän tienaavan tilipussista tasoitusta ja hommataan sillä siivooja taloon kerran viikossa!
Ja kuka on sanonut, ettei osaa? Mies osaa hyvin imuroida ja pesee ikkunat paremmin kuin minä, olen nähnyt. On vaan pitänyt vähän painosta... :)
Jokainen normaali ihminen oppii siivoamaan, se ei paljoa järkeä vaadi. Ja jollei opi, niin paikka on jossain hoitokodissa, ei parisuhteessa.
Miksi akateemisesti koulutetun naisen pitäisi käyttää yksin 1/2 tuntia päivästä siivoamiseen? Yhdessä siinhen menisi vaan 15 min kummaltakin.
ei pyydä toista tekemään! Osaamisesta ja onnistumisesta saa tunteen, jota ei muuten saa mistään muualta!
Haluat vältellä sitä, joten on pääteltävissä, ettet osaa.
Mistä painosta miehesi pitää vähän? Kirjapainosta, ylipainosta vai mistä?
Et sitten kai ole normaali ihminen kun et osaa siivota. Hoitokotiin, kipin kapin...parisuhteessa olet turhan pantti!
Herra Isä! Oikeen 1/2 tuntia! Luulenpa, että käytät päivästä huomattavasti suuremman osan miehesi haukkumiseenkin!
enemmän tienaavan tilipussissa ylimääräistä osaa vähemmän tienaavaan nähden ja hommaa sillä halukasta siivoojaa kotiin? Jätit kokonaan vastaamatta, ihmettelen kovasti mikä tässä mallissa on vikana?
Haastat ilmeisesti vaan riitaa, en jaksa tapella pikkusielujen kanssa. :) Mutta samassa asunnossa asuvista jokainen aikuinen siivoaa yhtä paljon, se on reilua niin.
En haaskaa omaa rahaani siivoamiseen, koska silloin kun minä opiskelin ja miehellä oli paremmat kuukausitulot, hän edellytti molempien osallistuvan talouden pyörittämiseen samalla summalla. Sitä edellytän minäkin nyt. Voin siivota oman osuuteni itse ja laittaa rahat sitten vaikka uuteen moottoripyörään. Mies voi joko siivota, maksaa siivoojan - tai etsiä itselleen palvelijan muualta.
haluut tehdä vapautuvalla ajalla? Onko se niin tärkeää, että ei ehdi tehdä kotitöitä?
Etkö ymmärtänyt yhteen mennessänne että JONKUN on pakko tehdä kotihommat ja se joku saatat hyvinkin olla sinä...
En käsitä tommosta mölinää arkisesta tavallisesta elämästä, jota jokainen joutuu elämään!
kuka kotihommat tekee jos olet yksin?
Tottakai miehenkin pitää osallistua kotitöihin!! minä ainakin sanoin miehelleni heti alkuun, että minä en häntä passaa (lapsuudenkodissani äitini kohteli isääni kuin koiraa, joten en halua sellaista kenellekään). Meillä minä tiskaan astiat, mies kuivaa ne. Minä imuroin ja mies pesee lattiat. Pyykkimme pesemme itse..ja laitamme ruoatkin vain itsellemme..tai joskus teemme yhdessä (meillä ei hössötetä ruoan perään, niinkuin useimmissa kodeissa). vaikka asuukin yhdessä, niin ei se tarkoita, että vain yksi hoitaa kaiken, sitäpaitsi minä luulin, ettei tuollaisia miehiä kukaan nainen huolisikaan enää..
Nyt sanot sille äijälles suorat sanat ja korotat vaikka ääntäs vähän ja tunget imurin käteen (äitini varmaan suosittelee tätä taktiikkaa)!!
meillä se tekee hommat, joka osaa. En katso paskaseksi jätettyjä lattioita ja vauhdilla sottaseksi jääneitä tiskejä...mies täyttää koneen niin täyteen ettei ne puhdistu kunnolla. En myöskään hyväksy väärin pestyä lempivillapaitaani, kun se ei enää mahdu edes Barbielle...enkä halua valkopyykistäni vihreän sukan ansioista vaalean vihreää...
Joten on teillä muijat taso alhaalla! Minä vaadin parasta ja sen saa vain sieltä, joka osaa hommat. Ei siltä, joka tekee ne väkipakolla joten kuten...
Mutta se on tosiaan siitä kiinni mitä vaatii...
tarvitsee siivota vain omat sotkut.
Ja sitä alankin nyt tehdä, nimittäin heitin mieheni eilen pellolle eikä tunnu missään.
Aion tehdä kunnon kevätsiivouksen ja nauttia virheettömässä asunnossani YKSIN.
Toivottavasti tajuan olla yksin hautaan asti.
Nimimerkki miehistä tarpeekseen saanut.
ettet ole valmiina parisuhteeseen. On todella paras kun pakkaat kapsäkkisi ja unohdat miehet, joitten elämän teet hankalaksi läsnäolollasi. Sillä ET ole valmis parisuhteeseen etkä perheelle! Olet itseäs täynnä oleva narsistinen ämmä, ja toivon, että muistat ne siivoukset ensimmäisenä, kun alkaa taas haaroväliä kutittaa.
Mietipäs, kuka teillä joskus siivoaa tulevan lapsen sotkut? Entä vastaavasti vaikkapa koiran pennun sotkut? Lapsi ja koira itse, niinkö???
Minä ainakin opiskelisin ranskaa vapautuvalla ajalla. Siivoaisin laulaen, jos näkisin miehen sinä aikana tekevän jotain järkevää. Vaikka opiskelevan jotain. Mutta ei, kun makaa sängyssä ja tuijottaa kattoon tai töllöön.
Miksi kahden hengen taloudessa kotitöiden tulisi langeta yhdelle?! MOLEMPIEN on pakko tehdä kotihommat. Muuten se on epäreilua.
Ok, ehkä mies aina voi löytää sellaisen kiltin "pyyhin pepunkin puolestasi" -tytön, joka mukisematta tekee kaiken. No, siinähän löytää. On sillä niitäkin olleet, mutta ovat jääneet lehdelle soittelemaan.
Lasta ei ymmärtääkseni synny ilman naista ja miestä. Eli lapsen sotkuista ja kasvatuksesta kantavat molemmat tasapuolisesti huolta. Ellei kumpikin ole tähän valmis, ei kannata hankkia lasta. Tasapainoiseksi ihmiseksi kehittyäkseen lapsi tarvitsee molemmat vahnemmat, ja jollei isä ole yhtä valmis vaihtamaan kakkavaippoja, ei hän ole valmis isäksi.
Miksi mies on valmis isäksi monien mielestä, vaikka hän ei olisi valmis tekemään lapsen eteen yhtään mitään (paitsi siittämään)? Mutta nainen ei ole valmis äidiksi, jollei ole valmis pyyteettömästi uhraamaan koko elämäänsä lapselle? Miksi nainen on itsekäs, jos hän vaatii mieheltä samaa, mitä mies vaatii häneltä - mutta mies on ihan normaali, jos olettaa naisen tekevän kotona kaiken?
Ymmärrän tämän, jos mies on ainoa työssäkävijä ja nainen kotona kokopäiväisesti. Mutta useimmat miehet haluavat perheeseen sen vaimonkin palkkapussin...
Koiralla voi olla vain yksi isäntä/emäntä. Koiran hoitaa se, jonka sen on perheeseen käynyt hakemassa.
miehellä ja vauvalla. Ei ainoastaan koiralla. Se, joka miehen on taloon hommannut (käsittääkseni vain YKSI vaimo) ja kuka synnytti lapsen (käsittääkseni asiaan pystyy ainoastaan nainen).
Sinun ei ole pakko asua kenenkään kanssa luuttuamassa kenenkään jälkiä!! Jos asia ei kiinnosta, muuta yksin asumaan!
Jäät sinäkin lehdelle. Jos parisuhteessa pitää näytellä ei hyvä heilu. Jos et hyväksy puolisoasi sellaisenaan, unohda hänet. Tee palvelus ja poistu takavasemmalle.
Nämä jotka vaativat muilta muuttumista ovat usein itse sen tarpeessa!
Meillä oli kans sama ongelma ennen, mikä sai nalkutusta ja joskus jopa ilmiriitoja aikaan. No sitten tuli "todellinen kriisi", nalkutus oli jokapäiväistä ja hermot meni kummallakin. Erottiin, eikä nähty puoleen vuoteen ollenkaan.
Sinä aikana huomasin, rakastan miestä kaikesta huolimatta ihan älyttömästi ja jos saisin asiat korjattua, päätin ettei kaikista pikkujutuista vedetä pulttia ja tehdä tieten tahtoen elämästä vaikeampaa kuin se on. Huomasin, että olin keskittynyt liikaa epäolennaisiin juttuihin, joilla loppupeleissä ei paljoakaan ole virkaa.
No sain monien mutkien kautta miehen takaisin, ja yhessa päätettiin, että samalaista meillä ei enää tule olemaan.
Nykyään sitten tehdään kotihommia yhessä, pussaillaan, nauretaan, tanssiskellaan ja värkättään kakaramaisesti töitten lomassa. Meillä on ainakin tällä tavalla tehty "ankeistakin" kotihommista lystiä :)
Meistä on mukava kotihommien jälkeen istahtaa sohvalle sylikkäin katseleemaan puhdasta ja raikasta kotia, siitä nauttii molemmat.
Kannattaa ajoissa keksiä joku omanlainen ratkaisu ongelmiin, koska harvoin kyseessä on mikään todellinen ongelma.
Todella omituista järjenjuoksua. Samoinhan sitten voi sanoa, että mies on hommannut naisen taloon, joten hän tehköön kaiken naisen hyväksi!
Mies käveli itse vapaaehtoisesti ovesta sisään. Se, joka on vaimon ottanut, varautukoon myös siivoamaan jälkensä :)
Lasta en aio synnyttää enkä koiraa hankkia. En pidä kummastakaan.
Miehellä on vapaa tahto. Hän voi joko siivota jälkensä tai jättää avaimen keittiön pöydälle ja lähteä. Yhden miehen perään ei kannata ruikuttaa, niitä on maailmassa noin 3.5 miljardia, ei ne kesken lopu. Asunto ja suurin osa huonekaluista on minun, joten mies voi rauhassa värjötellä vaahtomuovipatjalla vuokrayksiössä, jos siltä tuntuu.
Joten jos puolisoni ei hyväksy minua sellaisena kuin olen vaan haluaa saastuttaa ympätristöäni jätekasoillaan, hän voi poistua takavasemmalle. Aino, joka jää kaipaamaan, lienee tv:n kaukosäädin.
Heh...On sulla ainakin huumoria noissa kirjoituksissa! Meillä on ihan sama ongelma ukkelin kans. Tepsisköhän tuo jos minäkin jättäisin ukon kaiken sontansa keskelle. Mua vaan kismittää ku tavaraa on joka nurkassa ja pödät aina sotkussa. Ja sen verran pippurisella luonteella itekin varustettu että tuskin maltan olla viisomatta niitä sikolättikasoja. Oon kyllä testannu sen että oon ollu viikonkin poissa mutta kaikki täällä on aina oottamassa samalla tavalla ku tulee. Tiskivuori ja likapyykkiläjä ja "mä tiskaan kohta" kuuluu jostain nurkasta. Osais vaan joku suomentaa tuon miehen "kohta" sanan. Se kun tuntuu olevan vähä vastaava ku iankaikkisesti amen.