On todella raskasta kun on puhuttu vuosia jotain asioita esim. avioerosta ja että miten me sit toimitaan tai miks noi tekee noin ja miks noi tekee noin... se kaikki on todella pientä kokoerossa.Olen 30v entinen nuorisorikollinen nykyinen yrittäjä. En ollut ikinä aikasemmin seurustellut sillai oikeesti kunnes löysin kuusivuotta sitten ikäiseni tytön se oli semmonen pyhäkoulutyttö mikä oli pullossa kasvanu eikä oikein tiennyt tästämaailmasta kun sen minkä ny kaikki tavalliset ihmiset tietää.... No mähän rakastuin siihen kun hullupuuroon kun oli eka ihminen joka oikeesti välitti musta. mä tykkäsin kun se näki mut semmosena mut kun olin eikä semmosena minä mut tunnettiin pitkin kyliä. No meni puolivuotta niin sehän tuli sit raskaaks ja meille synty poika. mähän ostin tietysti tunnollisena isänä oman talon ..semmosen rintamamiestalon mutta omakotitalo kumminkin.. peruskorjasin sen ja sit päästiin muuttaan sinne..no si vaimo rupes kyseleen et mentäskö naimisiin ni olis sit kaikilla samanimi ja olis helpompihoitaa lapsen asioita..Onneks olin sillon viisas vaikka olinkinrikollisen reppana mutta montaa poliisiakin viisaampi.. Mä sanoin et yhdellä ehdolla.. että avioerossa kaikki omaisuus jää minulle siis ihan kaikki.. lakimiesteki paperin ja se oli siinä. oltiin oltuparivuotta yhdessä ja niin rakastuneita et ei tullu ero mieleen.. eihän me erota...no mä kun olin nuorisorikollinen ja jo vähän vanhempi rikollinen mutta siillai poikkeus että olin aina maksanut jokaikisen laskun ja oli luotot kunnossa. No sitten rupes tätä pyhäkoulun tyttöä kiinostaan pieni jännitys elämässä. Mikä multa meni kun sain perheen rakastavan vaimon ja ihanan pojan. minä perustin yrityksen ja rupesin reheliseksi veronmaksajaksikaikki oli hienosti kunnossa minä olin onnellinen kun olin saanut perheen ja omkotitalon ja firman mitä en olisi kolmevuotta aijemmin edes haaveillut..no rakas vaimohan siinä sit rupes hakeen jännitystä elämään kun ei ollut tarpeeksi jännää ja kyllhän mun kaveripiireistä niitä löyty jokka halus antaa ja näyttää vähä jännitystä. no niinhän siinä sit kävi et yks mun vanhoista kavereista oli sit niin paljon parempi ettää otti sitten sen..ei oikeen mee jakeluun että jos on oma talo perhe rahaa ihan sopivasti niin se ei o tarpeeks... kyllä mäkin muistan nuorena rikollisen alkuna että kaikki kylän kauneimmat naiset juoksi perässä ,mutta sen viä ymmärtää silloin15v kun on sen aika hakea sitä jännitystä. No vaimo sit päätti ottaa semmosen perseaukisen hampparin jolla ei tosiaan oo muutkun tuulenhuuhtoma perse. Mä sit sanoin et mun poika ei asu missään vuokraslummissa hamppienkaa et se jää kotionsa.en olis ikinä uskonu siitä tytötöstä 7vuotta sitten et haluaa noin kurjan elämän. Mä tein kaikkeni eikä sekään mihinkään auttanu.onneks oli avioehto ja niin selkee ettei tarvittu lakimiestä sitä selventään. mulle jäi poika talo auto moottoripyörä ja ihan sopivan kokokoinen vene...ei onneks tarvinnu tapella.. Mutta ei se sitänaista kuitenkaan tuo takas. mutta mihin sitä nyt sit enään ees tarvii. Siihen mihin sitä tarvii niin sen ei tarvi olla aina sama...:) sen pituinen se. Jamussahan se vika on...
Ainahan se ero on miehen syy
rekkepekka
5552
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mutta... Ei se varallisuus sitä onnea aina tuo. Se mitä vaimollesi tapahtui.. Olisi kuultava myös hänen näkemys asioihin.
Ja jos noin on kuin kerroit miksi vika olisi sinussa ?
Jatka samaa tietä mitä aloitit, tee töitä ja ole rehellinen.
Ja se ,että sinulla on se lapsi... Rakasta häntä ja ole hänelle esimerkillinen ISÄ !
oo ainu mille oma muija ja kaverina luulemas henkilö henkilö kaatanu paskaa niskaan. Ite saman kokenu.
Sitä en osaa sanoa, kenessä se vika on, mutta on naisia, jotka "aina rakastuvat renttuihin". Minulla on sellainen ystävä, tosin en enää kovin pidä yhteyttä häneen. Hänen sanojensa mukaan ne rentut on vaan niiiiin jännittäviä.
Itse en ymmärrä niiden naisten, ystävänikään, järjenjuoksua tässä asiassa. Tämän hänen fiksaationsa takia hänen piti ottaa ero hyvästä kunnon miehestä, laittaa omakotitalo myyntiin ja murrosikäiset mukulat jakoon. Tytär muutti äidille, poika isälle, asunnoiksi hikiset kaksiot ja sitten viikonloppuisin tavataan lapsia. Viikon illat rouva juoksee baareissa. Raskasta kuunnella niitä baarireissuja ja pokattuja panoja, omien lasten asiat häntä ei enää kiinnosta. Useimmat varattuja miehiä. Tämäkin rouva oli ns. pyhäkoulutyttö. Jotain nuoruudesta hänellä on jäänyt aikoinaan elämättä, se osa minkä sinä olet jo elänyt, ja sitä hän nyt hakee, paikkaa jotain onttoa koloa itsetunnossaan tai jossain.
Usko pois, kunnon naisia on enemmän kuin noita pyryharakoita. Kyllä sie vielä löydät aidon onnen. Ja viisasta oli se avioehto. Pidä hyvä huoli pojastasi!
Vasta yli 25-vuotiaina naiset alkaa edes suunnilleen tajuta mitä elämältään ehkä haluaa. Ihan loogista, että jos reilu parikymppinen "pyhäkoulutyttö" rakastuu (silloiseen) nuorisorikolliseen, niin ehkäpä se kiltteys? sen olemuksessa ei tosiaankaan ollut oma valinta, vaan pikemminkin joku oli pidätellyt sitä ja jännittäviin renttuihin rakastuminen olikin enemmän sen juttu. Sinä ilmeisesti muutuit hälläväliä rentusta kunnon mieheksi joten naisen kiinnostus ei säilynyt, aika selvä juttu. On sulla vielä aikaa löytää sellainenkin nainen, jolle (kyseenalainen) maine ja renttuilu ei ole aivan kaikki kaikessa.
teksti, mutta tää kohta jäi mietityttämään:
"oli avioehto ja niin selkee ettei tarvittu lakimiestä sitä selventään. mulle jäi poika talo auto moottoripyörä ja ihan sopivan kokokoinen vene...ei onneks tarvinnu tapella.."
Oikeinko todella lapsikin oli sisällytetty avioehtoon :)!