Olen pinnallinen paska, tiedän. Mutta mua häiritsee minun ja mieheni pituudet. Tai ei oikeestaan se, vaan tulevien lasten (poikien) pituus. Mies on 172 cm, minä 154 cm. Eli meidän pojista tulis keskimäärin jotain 165-senttisiä? Mikä otollinen kohde koulukiusaamiselle.... Jostain olen lukenu, että nykyajan lapset tosin kasvaa pidemmiksi kuin vanhempansa hyvän ravitsemuksen ansiosta. Osaisko joku valaista, miten pituus periytyy?
Pituuskompleksi
kuspää
371986
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Minkä ikäisiä te olette? Onko miehelläsi ollut subkliinisiä (=piileviä) häiriöitä kasvuhormonin tuotannossa ja aivolisäkkeen toiminnassa?
terveitä aikuisia ollaan.
äitini on n. 164 cm pitkä, isäni jotakin 176 cm. Molemmat veljeni hivelevät 180 cm pituutta ja itse 170 cm...
Mm voihan sattua "vahinko" ja lapsista kasvaa isänsä kokoisia jollei pidempiäkin :P turha tuommosta murehtia... jätätkö lapset tekemättä sen takia että et ehkä olekaan tyytyväinen heidän pituuksiinsa... omapa asiani kyllä, eipähän tule lapsia joiden äiti mahdollisesti häpeäisi heitä. pituuden takia...
sellainenkin vahinko, ettette saa lapsia lainkaan. Aina ei ole varmaa, onko se edes vahinko.. syntymättömän lapsen kannalta katsottuna saattaa olla siunaus, ettei synny ihan noin tyhmänoloisen naisen lapseksi..
Ehkä olisikin parempi niin. Eihän mulla olisi aikaakaan lapsille, kun työskentelen suuren kansainvälisen yrityksen johtoportaassa.
käytä ehkäisyä.
Jos työskentelisit siellä missä sanot, niin olisit sen verran käynyt kouluja ettei tarvitsisi täällä kysellä miten pituus määräytyy. Ainakin omaisit taidot selvittää asia oikeista lähteistä eikä tälläisilta keskustelupalstoilta ;)
pituudeltaan jotain isän ja äidin pituuden välistä. Jos mies on alle suomalaisten miesten keskipituuden ja nainen alle naisten keskipituuden, lapset jäävät hyvin todennäköisesti alle keskipituuden. Jos toinen tai molemmat vanhemmista ovat yli keskipituuden, lapsista ei silti välttämättä tule pitkiä, koska muut tekijät kuin geenit ovat mahdollisesti voineet vaikuttaa siihen että yksilöstä on tullut pitkä. Etenkin, jos pitkän yksilön suvussa muut eivät ole pitkiä. Myös lyhyyteen voivat vaikuttaa muut tekijät kuin geenit, kuten ravinnonsaanti, tupakoinnin varhainen aloittaminen, voimistelulajit, joissa luihin kohdistuva tärinä aikaistaa kasvurajojen luutumista, hormoonitoiminnan häiriöt jne. Isovanhempien aikaan niukka ravitsemus vaikutti siihen, etteivät kaikki saavuttaneet "geenien mahdollistamaa" maksimipituutta, mutta kyllä jo kaksi sukupolvea ovat saaneet (keskimäärin) riittävästi ravintoa, mistä keskipituuden nousu johtuukin.
Lasten pituutta ei voi laskea keskiarvona äidin ja isän pituudesta, koska sukupuoli vaikuttaa pituuteen. Miesten ja naisten keskipituuksien erotus on n.10cm, esim nuorten miesten keskipituus on 179 ja naisten 169, eli miesten pituus 5,9% enemmän kuin naisten ja naisten pituus 5,6% vähemmän kuin miesten. Karkeasti päätellen 154-senttinen nainen olisi 163cm pitkä miehenä - ja 172cm pitkä mies olisi 162cm pitkä naisena. Poikalapsen laskennallinen pituus olisi 162,5cm ja tyttölapsen 158cm.
Ei nyt ihan noinkaan. Lastenne pituus ei ole teidän kahden pituuden keskiarvo, vaan teidän kahden pituuden keskiarvo suhteutettuna koko väestön keskipituuteen (sukupuolen perusteella). Voit googletella joko hakusanalla "SD-arvo" tai "odotuspituus".
Tuolta löydät laskurin, jolla saat sekä odotuspituuden, että SD-arvot laskettua.
http://www.helistin.fi/?page=9154344&id=1
Sinun ja miehesi pituuksilla nuo odotuspituudet ovat tytölle noin 162 ja pojalle noin 174 senttiä.
antaa aika outoja tuloksia! jos kokeilee syöttää esim tosi pitkät vanhemmat, lapset jää silti aina lyhyemmiksi! tai jos laittaa tosi lyhyet vanhemmat, lapset jää pidemmiksi!
johtuu siitä, että tällä maailmalla on tapana ikään kuin keskimääräistää asioita. Poikkeuksellisen pitkät ja lyhyet ihmiset ovat harvinaisuuksia, jotka ovat sattuneet osumaan sinne todennäköisyysjakauman yläpäähän ja siten olemaan perinnöllisten mahdollisuuksien ylä-/alarajalla. Heidän lapsensa taas todennäköisemmin asettuvat lähemmäs sitä ns. normaalitasoa, mikä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että poikkeuksellisen pitkien lapset ovat vanhempiaan lyhyempiä, ja poikkeuksellisen lyhyiden lapset vanhempiaan pidempiä.
Ton laskurin perusteella sulla pitäis olla 193cm pitkä mies että poikalapsesta tulis edes 180cm pitkä. Olet itse niin paljon lyhyempi kuin keskipituus. Sun 172-senttisellä miehellä pitäis olla (vaan) 175-senttinen nainen että pojasta tulis 180cm.
tekis mieli sanoa, että bullshit koko laskuri...
Minä = 169 cm ja mieheni = 178 cm => poikien pitäisi olla jotain 180:n huitteilla... Vaan ovatpahan nyt, vähän alle täysikäisinä 187 ja 188 cm...
Neuvolassa aikoinaan sanottiin, että koska omassa suvussani on niin pitkiä naisia kuin miehiäkin, on tod.näk., että lapsista tulee huomattavasti pidempiä kuin me - eli ei kannata tuijottaa omiin pituuksiin vaan "kattella ympärilleen" esim isovanhempia ja näiden sisaruksia.
Harvoin pituus on syy koulukiusaamiselle, huono itsetunto tai alemmuuden tunto sekä nöyristely sitäkin enemmän tai ujous. Harmi, että ajattelet pituudesta noin, tuo asenteesi nimittäin periytyy erittäin helposti lapsillesi vaikket siitä tietoisesti puhuisikaan. Itsevarmoja ja terveella tavalla itsekkäitä lapsia ei kiusata; itsevarmuus ja ehjä identiteetti peritään kotikasvatuksesta. Sinulla tuntuu olevan tuohon heikota valmiudet.
Tiedän ja tiedämme monia hurmaavia sinun mielestäsi lyhyiä miehiä, joilla on sen verran hyvä itsetunto ja miehen identiteetti, jota äiti ei ole pilannut, ettei heidän fyysistä kokoaan juurikaan mieti esimerkiksi Jack Nicholson, Lenni-Kalle Taipale ja monet muut. Oma mieheni on 172 pitkä ja uskomattoman maskuliininen ja komea; en ole koskaan ajatellut häntä lyhyeksi (itse ole 166).
Sinun täytyisi nyt "kasvaa" äidin mittaiseksi!
Aika outoa, että itse tuon mittaisena ajattelet miehesi pituuden olevan riittämätön. Tajuan sen, jos nainen ei halua itseään lyhyempää mietsä, koska turvallisuudentunne ei silloin fyysisesti välttämättä täyty. Mutta se, että ajattelee lapsia noin pitkälle... Ensinnäkin, ette ikinä välttämättä edes saa geneettisiä jälkeläisiä. Jos saatte, he voivat hyvin olla kehitysvammaisia tai muuten poikkeavia keskivertoväestöstä. Ihmisillä on todella myös sellaisia geenitekijöitä, joita he tietämättäänkin kantavat perinnössään. Eli lapsillesi saattaakin tulla sellaisia sairauksia tai piirteitä, joita et olisi voinut kuvitella. Pituutta ja painosuhdettakaan ei voi valita. Jos lapsia kerran haluat, opettele hyväksymään ne sellaisina kuin ne tulevat! ET voi suunnitella niitä, se ei ole sinun käsissäsi.
tässäpä sulle
isäni on 170cm
äitini 165cm
eli periaatteessa olisi pitänyt tulla tolta väliltä lapsetkin sun ajatuksen mukaan?
no, mun veljestä tuli 190cm. ja joo on kyllä 100% mun isän ja äidin lapsi.
mutta tämä selittyy hyvin geeneistä. mm isäni veli on yli 180cm ja taas äitini veli taitaa olla 179cm. naiset taas lyhyempiä ja siitä syystä itse olen lyhyempi (155cm )
eli niin kauan kun kummassakin teidän suvussa on pitkiä ihmisiä, mahdollisuusprosentti siihen että lapsesta kehittyy pitkä on suurempi.
se, että kumppanisi olisi pitkä ei takaisi sitä, että lapsestanne tulisi pitkää. ja entä jos tulisikin sitten tyttö ja hänestä tulisi 180cm+? ei sellaisilla naisilla varmasti kivaa, kun suurinosa miehistä lyhyempiä.
Ehkä sun kannattaisi hankkia koira.
Ota riittävän iso niin sitä ei kiusata pihalla.
Äidin mielenterveysongelmat nimittäin ovat paljon suurempi vaara lapselle kuin potentiaalisesta lyhyydestä johtuva potentiaalinen koulukiusaaminen.
Ei voi olla kaikki kotona jos tolla tavalla ajattelee.
No ei sillä pituudella loppujen lopuksi niin paljon ole väliä, mutta olen joskus kironnut oman pituuteni, sillä vaikka olenkin nainen, niin ei 153,5 cm pituus nyt ole mikään kamalan suuri. Äitikin on toisaalta vaan 158 cm pitkä ja isä muistaakseni jotakin 180-183 cm väliltä.
Pikkuvelikin oli parin vuoden takaisessa mittauksessa 178,2 cm pitkä ja hän on NYT 17-vuotias. Täytän itse ensi vuoden helmikuussa 20 vuotta ja pituutta löytyy tosissaan vain se 153,5 cm. Velipuolenikin on jo n. 160 cm ja vain 13 vuotias. Eli taidan jäädä perheeni lyhimmäksi näillä näkymin. Isäpuoleni pituutta en tiedä, hekin erosivat yli 10 vuotta sitten.
määräydy vain vanhempien pituuksien mukaan. Tarkastele teidän molempien sukulaisia, minkä pituista porukkaa siellä on? Sen perusteella voit paremmin päätellä, minkä pituinen lapsesta suunnilleen tulisi. Minun vanhempani ovat molemmat keskipitusia, mutta minä reppana jäin vain 150 senttiseksi! Ja olen täysin saman mittainen kuin kaikki isäni siskot ja isäni äiti! Kun taas molemmat pikkusiskoni ovat minua paljon pidempiä. Eli aikas arpapeliä se on. Aika tyhmä syy jäädä lapsettomaksi, jos pelkää lyhyyttä noin paljon! ;)
Heeetkonen! Minä olen 165 cm, kaikki kaverini ja tuttuni ovat minua pidemppiä, luokkakavereista aina vain muutama ollut lyhyempi, eikä sitä eroa kyllä ole arkitoiminnassa paljoa huomannut. Koskaan ei ole pituuden takia kiusattu, mitä nyt jotkut reilusti pidemmät kaverit huomauttelee leikkimielisesti 'pätkäksi'. Kyllä on paljon suurempia murheita lastensaannissa kuin lapsen pituus (esim autismi, perinnölliset sairaudet, vaikea vammaisuus). Ite olisin vaan onneni kukkuloilla, jos saisin terveen lapsen. :)
Ja eihän sitä tiedä mitä vauhtia lapsi kasvaa, tuskimpa heti ekoilla luokilla aletaan kiusaamaan nimenomaan pituudesta.
Ei kai sitä voi kukaan ennustaa, mitä käy. Mun äiti 157, isä päälle 180. Musta tuli 151cm ja veljestä about 185. hmm.
Minun äiti 149 cm ja isä 185 cm. Isosisko on 165 cm, isoveli 171 cm, minä (nainen) 173 cm ja pikkuveli 178 cm.
Ollaan naurettu sitä, että isosisko lyhyimpänä on saanut eniten tempperamenttia ja vastapäässä perheen pisin ja nuorin on lauhkea kuin lammas.
Jos nainen on lyhyt ei siinä paljon pitkä mies auta. Jos taas nainen on pitkä ja mies lyhyt niin lapsista tulee vähintään keskipituisia.
näinkään pitkää tulla. Olen 179cm. Isäni 166cm, ja äitini 156cm. Minusta olisi pitänyt tulla korkeintaan isäni pituinen. Eli ei nuo ennusteet pidä monesti alkuunkaan paikkansa.
minun äiti 152 cm pitkä ja isä 180 cm ja minusta tuli 173 cm pitkä :) vaikka minun pitäisi olla siinä 165 cm paikkeilla?
itse olen 153cm pitkä, mies 183cm, meillä kaksi pientä suloista ihanaa lasta, eikä kyllä käynyt mielessäkään että PITUUTENI - tai sen puutteen - takia jättäisin lapset tekemättä :D Mä olen sinut itseni ja varteni kanssa, enkä tälleen perus huumorintajuisena ihmisenä ole koskaan lyhyydestä kärsinyt. Asenteesta se on kiinni. Ei kävis mielessäkään hävetä lapsiaan jos pieniksi jäävät. Fiksuja niistä ainakin tulee jos jotakin meiltä perivät :)
Pituus periytytyy useamman lookuksen kautta. Eli siis pitkäksi tulemiseen tarvitaan useita pituutta lisääviä geenejä ja lyhyyteen puolestaan useita lyhyyden geenejä. Esim. mitä pidemmät vanhemmat on, sitä todennäköisemmin he periyttävät pituutta lisääviä geenejä ja lyhyillä toisin päin. Vaikka olisitte lyhyitä, voi lapsenne periä teiltä juuri ne pituutta lisäävät geenit, jolloin lapsistanne voi tulla pidempiä kuin te. Jokaisella meillä on sekä lyhyyteen, että pituuteen vaikuttavia geenejä, joten nou hätä. :)
Eihän noista geeneistä voi tietää. Sinä ja miehesi olisitte ehkä voineet geeneillänne kasvaa pidemmäksi jos olisitte syöneet paremmin. Eli jos lapsia hankitte niin panostakaa terveelliseen ruokaan ja sen riittävään määrään sekä oikeanlaiseen liikuntaan.
Lyhyys ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen epäonnistuu elämässään. Itse olin koulussa se lyhyin poika lähes aina ja nytkin olen "vain" 177cm pitkä eli alle nykyisen keskimitan. Silti minua ei ole koskaan kiusattu enkä ole huomannut pienempien kiusaamista ympärilläni noin muunkaan. Lähinnä on kiinni ihmisestä noin muuten kiusataanko häntä vai ei. Toki pienempikokoista on helpompi kiusata kuin suurikokoista, mutta kyllä näihin lääkkeet löytyy tarvittaessa.
Pituudella ei ole vitunkaan väliä ketä kiusataan.
Jos on alistuva lapsi jolla vitun huonot ylisuojelevat vanhemmat, varmasti joutuu kiusatuksi. Jos taas on hyvät vanhemmat jotka oikeasti KASVATTAA sitä lasta ja esim antaa sen hyvän neuvon että jos sulle ikinä joku tulee vittuilee, hakkaa se - et joudu kotona vaikeuksiin, niin ei tasan varmasti joudu kiusatuksi.
Ja tämä vielä tähän väliin ennen kuin joku yllämainituista paskoista vanhemmista tulee jotain kitisemään, lasten huonot itsetunto ongelmat lähtee paskoista vanhemmista ja niiden kyvyttömyydestä kasvattaa lapsia.
Pituus muuten periytyy joskus aika kummalla tavalla. Mä olen meidän suvun "tappi" n.168 senttisenä. Miessukulaiset kaikki on n.190cm ja naiset lähemmäs 180 cm. Kuten isä ja äiti. Molemilla puolilla tosi pitkiä ihmisiä. Silti mä olen ihan keskipituinen. Mutta veikkaan, että mun geenit silti ovat todella pitkien ihmisten geenejä eikä oma pituuteni juuri kerro mitään, mustakin piti tulla neuvolan arvion mukaan paljon pidempi, se 180cm. Kun tosiaan olen tasan tarkkaan lyhin meidän koko suvun molemmilta puolilta. Nuorena mietin itse niin päin, että on pakko saada omien geenejen vastapainoksi lyhyitä geenejä omaava mies, jotta mahdolliset lapset ei joudu kärsimään siitä, että ne on jotain 190 senttisiä. Siis jopa tytöt. Mä itse kärsin siitä, että kasvoin lapsena pituutta tosi nopeesti ja olen maailman iloisin siitä, että olen suvun lyhin. Mutta mun pituus itsessään ei kerro sitä, että geeneissä on kamalaa 2-metrisyyttä ihan tarpeeksi.
Pituudesta voin minäkin antaa esimerkin. Isäni 174 cm, äitini 170 cm. Minä 178 cm ja veljeni 185 cm. Että ollaan kyllä molemmat ohitettu isän suvun kokonaiskeskiarvo ihan kevyesti ja samoin äitini, vaikka heissä on hieman pitempää porukkaa ollut keskimäärin.
Mitä koulukiusaamiseen tulee, en usko, että pituudella on väliä. Syitä kyllä keksitään heikompien sortamiseen, jonkun kadehtimiseen ja lynttäämiseen, erilaisuuden suvaitsemattomuuteen ja oman pahan olon purkuun ja mihin vielä. Syitähän riittää... Ja selityksiä. Kiusatuksi voi joutua ihan tavallinenkin tyyppi, jonka joku nyt päättää vaan ottaa kohteekseen, koska on itsekeskeinen kusipää (todennäköisesti vanhempiensa ansiosta) ja kuvittelee, että on jotenkin luvallista potkia niitä, kenestä ei tykkää/ketä ei ymmärrä. Se asenne on kyllä myös yhteiskunnan ansiota: eipä täällä siis arvoja ja suvaitsevaisuutta kasvateta.
Et voi koskaan taata kuka lapsesi tulee olemaan, mutta aika paljon kuitenkin vaikuttaa oma asenteesi ja elämänne periaatteet. Voit myös opettaa hänelle avoimuutta, rehellisyyttä ja puoliensa pitämistä.Kannustaa terveeseen itseluottamukseen katsomatta pituuteen jne. Kyllä lyhyistäkin ihmisistä aika moni pärjää paremmin kuin hyvin, ja käsittääkseni, sinuakaan ei ole kiusattu: koska puhut luetusta jutusta, et sinun tai miehesi kokemuksista. Tuolla pituudella miehesikin on melko pätkä ollut teininä.
Mutta siinä olet oikeassa, että olet todellakin pinnallinen etkä osaa katsoa asiaa laajemmin tai syvällisemmin ja jos pituus on peruste lasten hankinnalle, suosittelen lykkäämään aika tavalla. Samoin kun jos luulet, että voit jotenkin hallita elämää, ennustaa lastesi tulevaisuuden jne. tulet olemaan aika pulassa.
Seuraava sukupolvi on kasvanut enemmän pitutta koska lasten ruokavaliotutkimus tarkentunut.
Täälläki yksi kirjoittaa että on tappi 177senttisenä. Pyh ja pah 171 senttisenä mieluusti olisin juuri tuon mittainen.
Mutsi on 176cm pitkä, tosin painunut kasaan vanhemmiten. Eli on tosi pitkä ainakin hänen ikäisekseen naiseksi ja nykyäänkin pitkä.
Faija taasen on 172cm tappi, tosin ihan keskimittainen mies hänen aikalaistensa mittapuulla(syntynyt 1950).
Siskoista toinen on 177cm ja toinen noin 170cm pitkä, mä olen taasen 187cm.
Siskotkin kyllä naureskelevat, että on kiva kun heillä on päänmitan verran pidempi pikkuveli.
Käsittääkseni yleisesti ottaen lapsista tulee suurin piirtein samanmittaisia kuin vanhemmistaan, ellei pidempiäkin, mutta muutenkin geenit vaikuttaa.
Meillä mutsin suvussa on pitkiä ja muutenkin kookkaita ihmisiä, isän puolella taas lyhyempää, joskin rotevarakenteisia.
Sillä periaatteella, että mä olen isän puolen mittapuulla jättiläinen ja äidin puolen mittapuulla hyvää keskitasoa(ehkä hieman yli, mutta hieman).
Eli eiköhän mun ja vanhimman siskon pituus ole ihan äidin puolen perintöä.. Ja onhan meistä keskimmäinenkin hieman keskimittaa pidempi.
Tuohon ei kait ole täysin luotettavaa "kaaviota", mutta jos vanhemmat pitkiä ja suvussa on useita pitkiä ihmisiä, niin lapsistakin tulee aika isolla todennäköisyydellä pitkiä. Ja lyhyiden kohdalla samoin mutta tietysti lyhyissä suvuissa lapsetkin luultavasti jäävät lyhyiksi.
Mutta ei silti, kyllä pitkiä kiusataan ihan siinä missä lyhyitäkin ja juurikin pituudesta ja koosta ylipäätäänkin.
Ihmiset automaattisesti jotenkin olettavat, että isot ihmiset ovat jotenkin henkisesti hitaita tm hölmöjä. Vähän sama kuin tämä blondi ei voi olla fiksu...
Ja kyllähän sitä nyt kaikkea muutakin on saanut kuulla itsekin pituudestani johtuen.
"Mies on 172 cm, minä 154 cm. Eli meidän pojista tulis keskimäärin jotain 165-senttisiä?"
Ikivanha aloitus, mutta vastaan silti.
Älä huoli. Isäni oli 165 cm, äitini 154 cm, kuten minä ja sisareni. Ihan hyvin on mennyt elämä, kukaan ei ole kiusannut aikanaan, ainakaan pituudesta. Kaikestahan jotain kiusattavaa voi keksiä halutessaan kiusata.
Ex-mieheni, lasten isä on 187 cm. Vanhin lapsista tyttö on 165 cm, poika 156cm ja nuorempi tyttö 154 cm. He ovat kaikki jo aikuisia ja löytäneet paikkansa tässä maailmassa.