Täällä on paljon keskusteluja vain siitä, miten on jätetty. Tiedän, että moni tuomitsee minut nyt ja sen ansaitsenkin. Olen nuori vasta 20-vuotias nainen, mies samanikäinen. Asutaan yhdessä, muutto tuli liian nopeaan ja sitä ennen olen melkein aina ollut sinkkuna ja miehiä on riittänyt, sitten asetuin. Nyt ahdistaa. Olen yrittänyt ehdottaa miehelleni, jos muuttaisin omaan asuntoon, mutta emme eroasi. Saisin näin omaa tilaa, joka minulla on aina ollut. Mieheni ei suostunut moisee pelleilyyn. Suhteemme on mielestäni huono, mieheni ei mielestäni kommunikoi kanssani ja minusta on tullut ilkeä. Mieheni mielestä siinä ei ole mitään vikaa, sitä en ymmärrä, siksi ei voi mitään korjatakkaan. Sitten se kävi, yhden baari-illan jälkeen, en tiedä miksi, menin exäni luo. Valehtelin miehelleni, että olin ystäväni luona. Olisi siinä joku toinen jo arvannut missä olin, mutta mieheni haluaa uskoa minua sokeasti, koska on niin rakastunut. Käytökseni miestäni kohtaan muuttui tämän jälkeen, olin kylmempi. En vain pystynyt olemaan enää normaalisti ja koko ajan yritin jotenkin saada ulos suustani kamalan tekoni. Muutaman viikon päästä kerroin miehelleni, hän murtui täysin. Kuitenkin hän antoi anteeksi ja sanoi ettei halua ikinä menettää minua. Nyt kuitenkin minua ahdistaa tämä suhde ja toisaalta toivon, että hän olisi heittänyt minut pihalle. Tiedän etten jaksa suhdetta enää, varsinkin kun mieheni on monesti yli kuukauden työn takia poissa kotoa. En tiedä miten kertoa hänelle, että minun on paha olla tässä suhteessa ja haluan muutta pois. Sitä ei voi tehdä toista loukkaamatta, enkä halua loukata häntä enempää, kuin olen jo loukannut. En ole oikea ihminen hänelle. En ole vielä valmis tähän.
toiselta kannalta
mitä tehdä........
8446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Olen nuori vasta 20-vuotias nainen"
"melkein aina ollut sinkkuna ja miehiä on riittänyt, sitten asetuin."
", menin exäni luo"
kyllä se vaan niin on, että "seksuaalisesti aktiivisesta naisesta", kansankielellä jakorasiasta, ei ole vaimoksi. MOT.
jos minulla on ollut miehiä, kuka sanoi että olen haarojani availlut? En tarkottanut asiaa niin vaikka ehkä siltä kuullosti. Siis asia on niin että miehiä riittää ja olen tottunut huomioon, mutta en mä nyt niitä kaikkia pane hyvänen aika!
mutta kiitos mielipiteestä!
Jos erehdyt vaikka sanomaan että sulla on paljon miestuttuja niin äijät AUTOMAATTISESTI
rusina-aivoillaan ajattelee että pyörit sängyssä jokaisen niiden kanssa.
Sen verran idiootteja ne on.
Mulla on ero takana ja paljon miestuttuja, joiden kanssa saatan vaikka käydä leffassa,
baarissa tms tai sitten voin pyytää apua johonkin.. vaikka huonekalujen siirtoon.
Se EI tarkoita että samalla harrastaisimme seksiä. Paras tapaus tuossa kun miespuolinen
pomoni kävi hakemassa täältä kaverinsa kanssa pesukonetta korjattavaksi (sitä ei saa
yksin irti) niin jopa alkoi supinat että se varmaan nyt vehtaa sen pomonsa kanssa.
Ihmeellistä. Pomo on ihan onnellisesti naimisissa ja monen lapsen isä vielä, ihan NIIN
puutteessa en ole että riskeeraisin työpaikkani sutinoimalla hänen kanssaan kun ihan vapaita
miehiäkin löytyy. Meitä sinkkuja katsotaan aina kieroon, se on taivahan tosi.
Mutta tuosta sun tilanteesta; noin samanikäinen tuttavani, nainen kärsii ihan samasta
ongelmasta, pikainen muutto miehen kanssa yhteen ja nyt se sitten kaduttaa, vaikka
miehessä ei mitään vikaa olekkaan. Jos se ei nappa niin sitten vaan ei. Heilläkin taisi
olla asiat hyvin niin kauan kun asuivat erillään mutta yhdessä asuminen ei ota onnistuakseen.
En suosittele eroa kellekkään, mutta nuoria ootte vielä, joten harkitse...
"melkein aina ollut sinkkuna ja miehiä on riittänyt, sitten asetuin."
Tarkoittaa että tuntee miehiä? Näinhän se nainen selittelee omalla logiikallaan pieniä lipsahduksia mitä on suustaan päästänyt, ja TIETYSTI yrittää kääntää sen ovelasti miehen syyksi. HAH HAH!
Kyllähän jos verrataan parisuhdetta sinkkuaikaan, ja samaan hengenvetoon kerrotaan että miehiä on riittänyt, puhutaan myös seksisuhteista. Kyllä naisetkin sen noin ymmärtää, mutta omassa päässään pystyvät itselleen sen toisin selittämään.
Pettävät itseään, nuo naiset heh....
Joo-o, on ne naiset tyhmiä. Oikeesti. Mullakin on tosi paha olla tän hetkisessä suhteessa ja yritän jutella asiasta mieheni kanssa mutta se vaan kuittaa mun mielipiteet tokaisemalla että mitä mä koko ajan valitan. Vaihtoehtoina on joko se että saa miehen tajuamaan mikä on pielessä tai sitten vain erota. Kylllä se ero aina onnistuu ja jos toinen on niin kovakalloinen että ei muuten tajua niin on vaan pakko loukata.
Olet tehnyt 2 valtavan suurta virhettä:
1) muuttaessasi kenenkään kanssa saman katon alle
2) juopottelemalla ja yleensäkin läträämällä viinan kanssa
Olet ilmeisesti jo huomannut aiemmin ettei kumpikaan sovi sinulle. Miksi siis toimit noin typerän itsetuhoavasti.
Mitä sinä tällä hetkellä tarvitset on oman rauhan, rehelliset ystävät ( siis ei mitään huorakumppaneita) ja irti viinasta. Sinä et osaa käyttäytyv humalassa joten miksi sitten juot viinaa?
Yleensäkkään viinan käytossä ei ole mitään ylentävää eikä arvokasta joten pysy siitä kokonaan erossa. Jaa että kaikki juo! Iso vale, kaikki eivät suinkaan juo. Hae erilaiset ystävät!
Yhteenvetona: et tarvitse kenenkää lupaa asua omillasi. Hae oma kämppä ja elä ihmisiksi ilman viinaa.
Saat huomata että elämäsi on taas elämisen arvoista.
Niin, te kummatkaan tuskin olette. Mutta siinä voitte nyt opetella ja oppia asioita, ihan näillä viimemetreilläkin. Sinä sitä, miten vastaat huonoista ja kumppaniasi loukkaavista teoista ja toisaalta myös vastuunkannosta omista teoistaan ennen ja tulevaisuudessa. Koska kun realistisesti ajatellaan, niin mitä sä tekisit tossa suhteessa tulevaisuudessa, tosiaan loukkaisit vain lisää. Noi asiat on vaan kohdattava vaikka on vaikeaa. Jämäkästi, mutta toista kunnioittaen - rehellisesti ja avoimesti. Vaikka teit todella tökerön teon, niin toivottavasti olet nyt asiaa käsitellyt laajalti että jatkossa pystyt siinä kohtaa tajuamaan että ei se pettäminen ole ratkaisu.
Mieskin on vielä lopulta poikanen. Vaikuttaa lähinnä pelkäävän yksin olemista ja eroa. Ja on sen vallassa valmis tyytymään vähempään kuin ansaitsee ja varmasti tulevaisuudessa nuo tapahtuneet piinaisi häntä kuitenkin. Häneen sattuu varmasti ja kaikki tunteet käydään läpi. Mutta about viiden vuoden päästä jo veikkaisin, että ei satu enää ja voi olla jo uusi rakkaus kukoistamassa ja paremmalta pohjalta.
Nyt on jätettävä pelit ja kohdattava asia. Ja sitä kautta oppia ehkä jotain itsestään.
"Olen yrittänyt ehdottaa miehelleni, jos muuttaisin omaan asuntoon, mutta emme eroasi. Saisin näin omaa tilaa, joka minulla on aina ollut."
"Tiedän etten jaksa suhdetta enää, varsinkin kun mieheni on monesti yli kuukauden työn takia poissa kotoa. "
Et taida vaan rakastaa miestäsi riittävästi.