Tätä olen mieltä, että työtä kyllä saa aina kunhan ei ole liian "kranttu".
Olen 25v kouluttamaton, ollut 17-vuotiaasta asti milloin missäkin töissä, pari kertaa sanoutunut irtikin.
Aina olen saanut töitä. Useimmat vain itse kyselemällä, vaikkei firmaan varsinaisesti haettu työntekijöitä.
Äskettäin minulla oli jopa 5kk kestävä työttömyys, jolloin aloin jo huolestua..
Muiden varoituksista huolimatta ilmoittauduin henkilöstövuokraus-firmaan ja sain heti töitä useampaankin paikkaan, jolloin piti oikein valita mihin haluan!
Jotkut ystäväni ovat vuosikaudet olleet työttömänä, vaikka heillä on koulutukset ja kaikki.
Heillä on vaativa asenne, että vain oman alan töitä huolitaan ja kun niitä ei saa, niin maataan sitten työttömänä.
Ja se perustellaan sitten sillä, että kun "en saanut koulutustani vastaavaa työtä, niin pakko olla työtön."
Omien kokemusteni mukaan parhaiten töitä saa tekemällä töitä, ei vuosikausia työttömänä maannutta kukaan halua palkata, ei vaikka olisikin nuori ja koulutettu!
Eli kyllä se vaan on siitä omasta aktiivisuudesta kiinni.
Itsekin otin "mitä tahansa työtä" saadakseni sitä työtä mitä oikeasti halusin. Ja läpi meni!
Olen 25v kouluttamaton, ollut 17-vuotiaasta asti milloin missäkin töissä, pari kertaa sanoutunut irtikin.
Aina olen saanut töitä. Useimmat vain itse kyselemällä, vaikkei firmaan varsinaisesti haettu työntekijöitä.
Äskettäin minulla oli jopa 5kk kestävä työttömyys, jolloin aloin jo huolestua..
Muiden varoituksista huolimatta ilmoittauduin henkilöstövuokraus-firmaan ja sain heti töitä useampaankin paikkaan, jolloin piti oikein valita mihin haluan!
Jotkut ystäväni ovat vuosikaudet olleet työttömänä, vaikka heillä on koulutukset ja kaikki.
Heillä on vaativa asenne, että vain oman alan töitä huolitaan ja kun niitä ei saa, niin maataan sitten työttömänä.
Ja se perustellaan sitten sillä, että kun "en saanut koulutustani vastaavaa työtä, niin pakko olla työtön."
Omien kokemusteni mukaan parhaiten töitä saa tekemällä töitä, ei vuosikausia työttömänä maannutta kukaan halua palkata, ei vaikka olisikin nuori ja koulutettu!
Eli kyllä se vaan on siitä omasta aktiivisuudesta kiinni.
Itsekin otin "mitä tahansa työtä" saadakseni sitä työtä mitä oikeasti halusin. Ja läpi meni!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Nämä työttömät ystäväni marisevat myös, etteivät he suostu menemään mihinkään henkilöstövuokrausfirmaan.
Ei kai sitä työtäkään sitten voi saada, jos on niin kamalan rajoittunut kaikessa?
"En suostu siihen ja en suostu tuohon.."
Minä olen ainakin tyytyväinen rekryfirman toimintaan, ilman sitä tuskin olisin nyt haluamassani työpaikassa!
on sitten eri asia kannattaako se työnteko aina. Jos on työtön, niin saa ilmaset lääkkeet, hammashuollon, KELA maksaa vuokran jne. Esim. osa-aikasessa ei aina kannata olla, kun joutuu maksamaan kaiken omasta pussista. Jonkinlaista työtä kyllä saa aina, siinä olet oikeassa....ja tosiasia on se, että sitten kun on tehnyt duunia niin aukee parempia paikkoja.
Sun kaveris taitaa olla kyllä liian vaativia kun haluavat vain oman alansa duunia. Yrittäsivät mennä edes johonkin mikä vähänkin kiinnostaa. Minäkin olin ennen semmoinen ettei muo kiinnostanut muu kuin oman alani duuni, mutta lopulta mieli muuttui ja nyt kiinnostaa kaikki muukin. Rekrytointifirmasta sen sijaan en ole oikein mitään mieltä, ei se mulle ainakaan toiminut..sieltä tuli tarjous että voisin mennä kauppaamaan viikoksi pariksi puhelinliittymiä...siihen en suostunut, joku profikkapalkkajuttu kun oli kaiken lisäksi..
kunnostettu purukalusto ja lääkkeet. Ja koulutustakin kuulemma saatte, ihan ilmaiseksi tullee päivärahakin siltä ajalta.
Toista se on keskipalkkaisen. Hyvä jos safkafyrkat jää verojen ja vuokran jälkeen.
Täytyypä tästä lähetellä noottia arkadianmäelle...
Siltikään en vaihtais, työntekoa lorvimiseen. Mulle kelpaa mikä työ vain, luon vaikka paskaa pelloille kunhan ei tarvii kortistossa olla.
Asia ei ole ollenkaan yksiselitteinen.
Viimmeks kävin hammaslääkärissä viimme vuostuhannella yksityisellä kun olin silloin töissä...sitten ei helsingissä ole ollut mahdollisuutta mennä kuin vaikeissa kiputapauksissa terveyskeskuksenkautta resurssipulasta johtuen..>Syön etu-hanpailla kun puruhanpaat ei kestä enää:))
Oikein kaksi työttömyyskurssia on käyty.Toinen oli enenpi yleissivistävä ja toisesta sain ammmattitutkintotodistuksen että osaan tehdä edelleen niitä töitä mitä olen kahdeksankymmentäluvun alusta jo tehnyt.
Kolmatta on sellaisen työttömän millä ei lapsia ja vaimo töissä....Eli tuloja kun ei ole ja valtiolta ai saa mitään työttömyyspäivärahoja ja työmarkkinatukikin loppui tarveharkinnan takia ja sosku ei anna centtiäkään kun on velkainen asunto...
No joka päivä on syöty ja jollain täysin käsittämättömillä systeemeillä on elämiseen rahat raavittu kun kummallakaan ei ole enää kotia mistä voisi avustuksia kerjätä...
Aktiivisesti on toimittu erilaisissa yhteiskunnallisissa kuvioissa ja koitettu tuoda myös omaakin asiaamme kuuluville...
No oikeessa olet...mieluummin olisi töissä kuin "lorvimassa"...Ja lorviminen sinällään aika kehno ilmaus jatkuvalle epätoivolle ja mesennukselle....
Ennen pääsi tosiaan vaikkapa luomaan paskaa pelloille...kaupungissa nyt ei peltoja sillain enää ole mutta jotenkin kummallisen vähäiset on työmahdollisuudet jo aikaiselle miehelle....Siivoomaankin otetaan mieluummin nuoria ja tummaihoisia....kokeiltu on jokusen kerran sitäkin kysyä...
No mun ei tarvi olla kortistossa koska töitä sieltä ei saa.. ei myöskään mitään toimeentulotuke...aino on että kun jaksaa sinne ilmoittautua niin on periaatteessa mahdollisuus hakea työvoimapoliittiseen koulutukseen ja ehkäpä päästä tukitöihin jolloin yhteiskunta maksaa pientä palkkaa tyänteosta mutta työnantaja ei maksa itse mitään... omituisen vaikea on näköjaan tuollaistakaan työtä enää aikuisena saada...
Se jäi epäselväksi miksi kirjoittelet tällaiselle keskustelupalstalle.Sinunhan pitäisi olla töissä ja ilmeisesti olet kiinnostunut enemmän ammattiliittoasioista tai muista toimeentuloasi parantavista asioista...Pelkoko perseessä???
Terve vaan tuloa työttömien sankkaan joukkoon...meillä on tosi mukavaa...ja penikat viel vittuilee kaupan päälle ihan pyytämättä.
Sain töitä minäkin nuorempana.
Ihan "tavallisessa" tehtaassa löytyi ajan kanssa sisäisessä työnhaussa mieluisia ja hyväpalkkaisia töitä. Alkuun kelpasi työ kuin työ saadakseen jalkansa oven väliin työpaikalle.
Mutta odotas vaan, kun ikää tulee, niin ei kelpaa mihinkään, jouduttuani työttömäksi.
On käyty koulutkin ja kielet opeteltu työn ohessa..
Riippuu ainakin siitä missä asuu. Pienellä paikkakunnalla ei ole töitä, vaikka huolisi mitä tahansa. Oma aktiivisuuskaan ei taio työpaikkoja tyhjästä.
Rekryfirmaan otin yhteyttä, ja luvattiin kutsua haastatteluun, mutta enpä kelvannut edes sinne.
Nykyisen työpaikan sain suhteilla. Tutussa firmassa oli paikka auki, kuulin siitä eräältä työntekijältä. Sain homman, johon minulla ei ole mitään koulutusta eikä työkokemusta. Enpä olisi päässyt, jos ei olisi oltu tuttuja.
on asua sitten jossain korvessa? Muuta sinne missä töitä on!
Tämäkin on asia, jossa useimmat kranttuilee, jollei lähinurkilta löydy töitä niin ollaan sitten kokonaan ilman.
Minä hain työttömänä satojen kilometrienkin päähän töihin, olin valmis muuttamaan työn perässä.
Toki se olisi asettanut aikamoisia paineita parisuhteelleni, mutta pistin kuitenkin työpaikan kaiken muun edelle.
Tein selväksi poikaystävälleni, että otan työtä sieltä mistä sitä saan ja hänen pitää se vain hyväksyä!
En aio maata vuosikausia työttömänä, jos vain millään tavalla itse voin siihen vaikuttaa.
Ja näin olen huomannut, että siihen todella voi vaikuttaa kun ei ole liian rajoittunut ja vaativa.
Tilanne on maassamme se mikä se on ja siihen on osattava sopeutua.
On oltava valmis tekemään uhrauksia ja elämänmuutoksia työpaikan takia.
Niin, sinulla on vielä helppoa, et ole sitoutunut mihinkään, edes poikaystävääsi. Useilla ihmisillä on omat perheet lapsineen, omat asunnot, ystävät ja sukulaiset kaikki samassa paikassa. Ei siitä noin vain lähdetäkään toiselle paikkakunnalle töihin. Eri asia, jos moinen päätös koskettaa vain sinua itseäsi.
"muuta sinne missä töitä on"
Missä niitä töitä sitten on? Ja mitä siitä tulee jos kaikki muuttavat sinne missä töitä on? Onko niitä töitä sitten vielä? Itse olen asunut sekä pienellä että todella isolla paikkakunnalla, töitä ei ole yhtään sen kummemmin kummassakaan. Isoissa kaupungeissa on myös enemmän hakijoita yhtä työpaikkaa kohti. Pienissä taas ei ole pahemmin ihmisiä, eikä töitä.
Hyvä että sinä olet aktiivinen ja päättänyt yrittää kaikkesi, mutta älä syyllistä henkilöitä jotka syystä tai toisesta eivät yksinkertaisesti pysty samaan. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Lisäksi henkilökohtaisesti kirjoituksesi ärsytti minua suunnattomasti, sillä minä EN voi ottaa vastaan mitä tahansa työtä allergioideni ja astmani takia, se ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista niin paljon kuin sitä haluaisinkin.
toiset ovat opiskeluittensa aikana vetäneet itsensä niin piippuun, että energian vähyydestä, mielenterveyden ongelmista saa kärsiä pitkään eteenpäin, vaikka kuinka haluaisi olla elämästä kiinnostunut, aktiivinen ja energinen työntekijä.
Hyvä, että "aktiivilla" on ollut lykkyä elämässä työnteon autuaaksi tekevän vaikutuksen kannalta, ja sanon tämän tosissani.
Selaan kyllä työpaikkoja koko Suomen alueelta, olisin valmis muuttamaan milloin vain. Aika-ajoin olen hakenut ihan tosissani muualta päästäkseni vaihtamaan maisemaa. Mutta kun ei tule valituksi, niin ei. Työmarkkinat on valitsijan, ei hakijan.
Pääkaupunkiseudulla saattaa ollakin töitä, mutta asunnon saaminen on älyttömän vaikeaa. Joskus, kun olen soittanut työpaikasta, on tokaistu "mistäs luulet saavasi asunnon?"
Kotipaikkakunnaltani työssäkäynti Helsingissä vie vähintään 13 tuntia vuorokaudesta, jos työaika on 8-16 ja työpaikka aivan keskustassa. Elämässä pitää olla muutakin kuin työ, joten tuohon en suostu. Ennemmin säilytän terveyteni olemalla työtön.
Ja kuten jo kerroin, sain työpaikan joten nyt ei vähään aikaa tarvitse edes miettiä moisia.
Tarkoitinkin ihmisiä, joilla ei ole sitoumuksia mihinkään.
Nuoria, koulutettuja ihmisiä, ei lapsia ja kummallakaan ei töitä.
Molemmat istuu kotona työttöminä kun "ei ole oman alan töitä". Ilmeisesti sitten odottavat siihen asti kun oman alan töitä alkaa olla, mutta kuka heitä silloin enää huolii?
Enkä myöskään maininnut tahatonta rajoitteisuutta, vaan täysin terveitä allergittomia ihmisiä, jotka kyllä voisivat ottaa vastaan ihan mitä työtä vaan, mutta eivät huoli.
Puhuin siis nimeenomaan tällaisesta ihmisryhmästä.
Onpa tässä kirjauduttu kaikkiin rekrytointipaikkoihin, mutta eipä yksikään tarjoa töitä. Töitä on haettu vapailta markkinoilta jne.
Entinen työpaikka meni määräaikaisuuden ja palkkausrahojen loputtua.
Syy: olen liian vanha.
Muuttaminen ei tuo ratkaisua, koska olen hakenut muualtakin kuin omalta paikkakunnalta töitä.
kelpaa vain "mitä tahansa työhön". Eikä nykyään sen korkeammalle nouse edes työtä tekemällä.
Suostuin tekemään mitä tahansa töitä päästäkseni siihen työhön, mihin oikeasti halusin.
Ja sinne pääsin, vaikka hakemuksessa vaadittiinkin koulutusta, mitä minulla ei edes ole! ilmeisesti vankka työkokemukseni korvasi koulutuksen.
Minut otettiin työtä tekevänä töihin mieluumin, kuin kotona istuva koulutettu laiskimus.
Jos nyt vähän opiskelisit markkinatalouden aakkosia.
Suhdanteet ne muuttuvat työmarkkinoillakin, ja heilahtelevat yllättävänkin nopeasti.
Toinen seikka mikä vaikuttaa on tarjottavan tuotannontekijän eli tässä tapauksessa työvoiman laatu.
Olet nähnyt asiat työmarkkinoilla omasta näkökulmastasi ja nyt sitten yleistät ne koskemaan kaikkia.
Jos nyt sitten katsottaisiin asiaa työnantajan näkökulmasta, jos olisin työnantaja miksi ihmeessä palkkaisin työttömän diplomi-insinöörin ajamaan lakaisukonetta tai työttömän kauppatieteen maisterin tekemään konttorihommia.
Jos kerran tarjolla on matalammin koulutettua väkeä niihin hommin, jotka pysyvät myös yritykseni työntekijänä kun suhdanne kääntyy paremmaksi, eivätkä lähde parempiin töihin.
Eräs työnantaja sanoi kyllästyneensä ekonoomeihin talouspäällikköinä kun lähtevät heti osaamisen kartuttua etsimään uutta askelta uralleensa ja palkkasi merkonoomin hommiin.
Kaikki tuotteet eivät käy kapauksi markkinoillakaan, jotkut joudutaan jopa viemään joko kaatopaikalle tai kierrätyskeskuseen, sama pätee myös työmarkkinoillakin.
Kun tarjonta on suurta on työnantajankin varaa olla ronkeli, jos on tarjolla edullisesti bemareita, niin miksi sitten ladan ottaisi?
Ihmisen paras työllistymisikä on siinä 27 - 37 vuotiaana, jos ei satu tähän haarukkaan on kokematon tai liian vanha.
kukaa ottaa töihin jos,jatkuva selkä kipu,nivelrikot kumpikin olkapää,keskivaikea masennus,muisti häiriöt,näistä kaikesta lääkärin toteamus.SAAN SILTI TYÖTTÖMYYS KORVAUSTA,työppärin leidi sanoi jos tulee työ osoitus,käy lääkäriltä sairas lomaa.miksi näin,VEDÄNKÖ NARUN KAULAAN PER...E!