Yötaivas

koivu ja tähti

Osaako joku heittää lonkalta magnitudin tarkkuudella miten kirkkaita tähtiä selkeältä, pimeältä taivaalta saa kuvaan mukaan (mikä on tähtien rajamagnitudi) jos kuvaa taivasta jalustalta parin sekunnin ajan normaaliobjektiivilla jonka valovoima on f/1.4 ja kameran herkkyysasetus on esim. ASA 800?

Valotusaika on suunniteltu näin lyhyeksi siksi että ei ole maapallon pyörimisliikkeen kompensoivaa seurantakoneistoa käytössä, eikä haluta viirutähtikuvia.

14

531

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ja enemmänkin

      Seuraavalla sivulla

      http://modernconstellations.com/constphotography.html

      tähtien rajamagnitudi kuvissa on parhaimmillaan ollut 8 (eli hyvän joukon parempi kuin paljain silmin) kun kameran valotusaika oli 15 sekuntia, valovoima 2.8 ja herkkyys ISO 200

      Näistä voisi karkeasti arvioida että 2 sekunnin valotusajalla (melkein 8 kertaa huonompi), valovoimalla 1,4 (4 kertaa parempi) ja herkkyydellä 800 (4 kertaa parempi) rajamagnitudi on samaa luokka tai hiukan parempi, sanotaan vaikka 8,5

      • normaaliobiskalla

        Jos kameran herkkyysasetuksen pudottaisi kohinan vähentämiseksi arvoon ASA 200 niin kyllä sillä silti saisi kuvat ainakin 6:nnen magnitudin tähdistä, joka normaaliobjektiivin isohkon kuvakulman kanssa lienee aika riittävää.


      • Reijo remeli
        normaaliobiskalla kirjoitti:

        Jos kameran herkkyysasetuksen pudottaisi kohinan vähentämiseksi arvoon ASA 200 niin kyllä sillä silti saisi kuvat ainakin 6:nnen magnitudin tähdistä, joka normaaliobjektiivin isohkon kuvakulman kanssa lienee aika riittävää.

        näissä tähtien kuvailutouhuissa kannattaa muistaa, että valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko.
        Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät.

        Eli 300/4 lalla saa tädet paremmin kuvaan kun vaikkapa 50/1,4 , koska 300/4 kikkareessa on isompi apertuuri noin niinku millimetreissä.


      • valovoima kanssanne
        Reijo remeli kirjoitti:

        näissä tähtien kuvailutouhuissa kannattaa muistaa, että valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko.
        Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät.

        Eli 300/4 lalla saa tädet paremmin kuvaan kun vaikkapa 50/1,4 , koska 300/4 kikkareessa on isompi apertuuri noin niinku millimetreissä.

        Kun puhutaan valokuvauksesta/digikuvauksesta niin kyllä se on nimenomaan aukkosuhde (tai valovoima jos kuvataan täydellä aukolla) joka ratkaisee millä nopeudella filmille/kennolle valoa tulee valmiin kuvan eli lopputuloksen kannalta.

        Visuaalisesti aukon _absoluuttinen_ koko ratkaisee, tosin myös suurennus vaikuttaa asiaan. Ero juontunee siitä että silmä toimii hiukan eri tavalla kuin negatiivi/kenno.


      • Aukko ratkaisee
        Reijo remeli kirjoitti:

        näissä tähtien kuvailutouhuissa kannattaa muistaa, että valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko.
        Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät.

        Eli 300/4 lalla saa tädet paremmin kuvaan kun vaikkapa 50/1,4 , koska 300/4 kikkareessa on isompi apertuuri noin niinku millimetreissä.

        "valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko."

        Jos tuo olisi totta tähtien kuvaamisen suhteen niin se olisi totta kaikessa muussakin kuvauksessa.


      • eipäs harhauteta!
        Reijo remeli kirjoitti:

        näissä tähtien kuvailutouhuissa kannattaa muistaa, että valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko.
        Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät.

        Eli 300/4 lalla saa tädet paremmin kuvaan kun vaikkapa 50/1,4 , koska 300/4 kikkareessa on isompi apertuuri noin niinku millimetreissä.

        300/4 objektiivin suurin aukko on 4 ja 50/1,4 objektiivin suurin aukko on 1,4 joka valottaa kuvan 1/8 ajassa samalle tasolle kohteesta riippumatta. Kuvakulma on 300 millisessä vain 1/6 50 millisen kuvakulmasta.


      • cameraobfuscata
        Reijo remeli kirjoitti:

        näissä tähtien kuvailutouhuissa kannattaa muistaa, että valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko.
        Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät.

        Eli 300/4 lalla saa tädet paremmin kuvaan kun vaikkapa 50/1,4 , koska 300/4 kikkareessa on isompi apertuuri noin niinku millimetreissä.

        "Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät."

        Tuo on totta, huomaa sana _"näkyvät"_. Visuaalisesti, eli silmin katsoen, asia on noin. Kuvaaminen on eri asia.


      • mie maan matonen
        cameraobfuscata kirjoitti:

        "Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät."

        Tuo on totta, huomaa sana _"näkyvät"_. Visuaalisesti, eli silmin katsoen, asia on noin. Kuvaaminen on eri asia.

        Suurimmissa tähtikaukoputkissa on monen metrin halkaisijainen aukko ja vastaaavasti pitkä polttoväli. Ammattikäytössä niitä ei enää nykyisin käytetä visuaalisesti lainkaan, ainoastaan kuvataan. Kuvakulma on hyvin pieni, jopa vain muutama kulmaminuutti.

        Mitä järkeä on rakentaa hyvin isoja tähtikaukoputkia jos aukkosuhde kuitenkin ratkaisee valotuksessa? Samaan aukkosuhteeseenhan pääsisi pienemmälläkin kaukoputkella ja paljon halvemmalla.

        Ongelman ratkaisu löytynee siitä että kuvattavat kohteet ovat pieniä. On pakko olla pitkä polttoväli että kohteet saataisiin kuvattua isossa koossa. Kaukoputken halkaisijan täytyy olla erikoisen iso että pitkästä polttovälistä huolimatta saataisiin säädyllinen valovoima.


      • ReiskaRemmi
        Aukko ratkaisee kirjoitti:

        "valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko."

        Jos tuo olisi totta tähtien kuvaamisen suhteen niin se olisi totta kaikessa muussakin kuvauksessa.

        "Kohde ei kuvaamisen periaatteita muuta Aukko ratkaisee24.3.2010 12:30 "valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko."

        Jos tuo olisi totta tähtien kuvaamisen suhteen niin se olisi totta kaikessa muussakin kuvauksessa. "

        Kyseessä on pistemmäiset kohteet, joten se ei ole sama asia kun tavallisessa kuvaamisessa.

        Pistemmäisten kohteiden kyseessä ollessa ainoa ratkaiseva asia on sen apertuurin pinta-ala, eli siis halkaisija.


      • aukko on kingi
        ReiskaRemmi kirjoitti:

        "Kohde ei kuvaamisen periaatteita muuta Aukko ratkaisee24.3.2010 12:30 "valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko."

        Jos tuo olisi totta tähtien kuvaamisen suhteen niin se olisi totta kaikessa muussakin kuvauksessa. "

        Kyseessä on pistemmäiset kohteet, joten se ei ole sama asia kun tavallisessa kuvaamisessa.

        Pistemmäisten kohteiden kyseessä ollessa ainoa ratkaiseva asia on sen apertuurin pinta-ala, eli siis halkaisija.

        Samanlaista valoa se tähdistä tuleva valo on kuin muukin valo ja samat säännöt siihen pätevät. Ei ole mitenkään ratkaisevaa vaikuttaako se yhteen vaiko useampaan kennon pikseliin.

        Kennon pikselin sisällähän ei mitään resoluutiota ole, joten on ihan se ja sama paljonko pikseliä pienemmästä kulmasta valo tulee.


      • det var kucku det
        ReiskaRemmi kirjoitti:

        "Kohde ei kuvaamisen periaatteita muuta Aukko ratkaisee24.3.2010 12:30 "valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko."

        Jos tuo olisi totta tähtien kuvaamisen suhteen niin se olisi totta kaikessa muussakin kuvauksessa. "

        Kyseessä on pistemmäiset kohteet, joten se ei ole sama asia kun tavallisessa kuvaamisessa.

        Pistemmäisten kohteiden kyseessä ollessa ainoa ratkaiseva asia on sen apertuurin pinta-ala, eli siis halkaisija.

        Ihan yhtä pistemäisistä osista ne kaikki kuvauskohteet koostuvat. Ei tässä millekään esoteeriselle mystiikalle ole tarvetta. Valo-oppi ei muutu miksikään kuvataan yötaivaan tähtiä tai kukkapenkin ruusupegoniaa vaikka valon määrässä luultavasti onkin huikea ero.


      • ReijoRemmmi
        eipäs harhauteta! kirjoitti:

        300/4 objektiivin suurin aukko on 4 ja 50/1,4 objektiivin suurin aukko on 1,4 joka valottaa kuvan 1/8 ajassa samalle tasolle kohteesta riippumatta. Kuvakulma on 300 millisessä vain 1/6 50 millisen kuvakulmasta.

        "300/4 objektiivin suurin aukko on 4 ja 50/1,4 objektiivin suurin aukko on 1,4 joka valottaa kuvan 1/8 ajassa samalle tasolle kohteesta riippumatta."

        Kokeile jos kiinnostaa.
        Ota kuva tähtitaivaasta kahdella eri lasilla.
        Toisessa on vaikkapa mainittu 50/1,4 himmentämättä ---> aukko n. 35,7mm
        Toisessa 300/4 ---> aukko n. 75mm


        Kuvaa samalla valotusajalla, ja katso kummassa kuvassa tähdet ovat kirkkaampia.


      • kokeiltu on kyllin
        ReijoRemmmi kirjoitti:

        "300/4 objektiivin suurin aukko on 4 ja 50/1,4 objektiivin suurin aukko on 1,4 joka valottaa kuvan 1/8 ajassa samalle tasolle kohteesta riippumatta."

        Kokeile jos kiinnostaa.
        Ota kuva tähtitaivaasta kahdella eri lasilla.
        Toisessa on vaikkapa mainittu 50/1,4 himmentämättä ---> aukko n. 35,7mm
        Toisessa 300/4 ---> aukko n. 75mm


        Kuvaa samalla valotusajalla, ja katso kummassa kuvassa tähdet ovat kirkkaampia.

        Kannattaa katsoa kummassa kuvassa näkyy _himmeämpiä_ tähtiä, siis niitä tähtiä jotka ovat vähemmän kirkkaita. Eli niitä joiden magnitudi ilmoitetaan suuremmalla luvulla.

        Näissä objektiiveissahan kuvakulma on ihan erilainen, joten kandee tarkkaan tsekata mitä tähtiä kuvassa näkyy. Luonnollisesti on pyrittävä siihen että kuvissa näkyvät samat kirkkaimmat tähdet ja sitten katsotaan mitä himmeämpiä tähtiä näkyy. Rajamagnitudi määräytyy himmeimpien vielä nipin-napin näkyvien tähtien mukaan.

        Esteettinen vaikutelma ("kummassa kuvassa tähdet ovat kirkkaampia") ei siis asiaa ratkaise, vaan se mikä tähti näkyy ja mikä ei. Tähdet ovat yksilöitä!


      • RemmiReiska
        kokeiltu on kyllin kirjoitti:

        Kannattaa katsoa kummassa kuvassa näkyy _himmeämpiä_ tähtiä, siis niitä tähtiä jotka ovat vähemmän kirkkaita. Eli niitä joiden magnitudi ilmoitetaan suuremmalla luvulla.

        Näissä objektiiveissahan kuvakulma on ihan erilainen, joten kandee tarkkaan tsekata mitä tähtiä kuvassa näkyy. Luonnollisesti on pyrittävä siihen että kuvissa näkyvät samat kirkkaimmat tähdet ja sitten katsotaan mitä himmeämpiä tähtiä näkyy. Rajamagnitudi määräytyy himmeimpien vielä nipin-napin näkyvien tähtien mukaan.

        Esteettinen vaikutelma ("kummassa kuvassa tähdet ovat kirkkaampia") ei siis asiaa ratkaise, vaan se mikä tähti näkyy ja mikä ei. Tähdet ovat yksilöitä!

        "Kannattaa katsoa kummassa kuvassa näkyy _himmeämpiä_ tähtiä, siis niitä tähtiä jotka ovat vähemmän kirkkaita. Eli niitä joiden magnitudi ilmoitetaan suuremmalla luvulla."

        Niin.
        Ja jos kirkkaat tähdet ovat toisessa kirkkaampia kun toisella putkella kuvattuna, niin on ne himmeämmätkin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      110
      1104
    2. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      82
      824
    3. Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?

      Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede
      Kuhmo
      18
      649
    4. Tuleeko Martinasta rouva Muhis

      Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      626
    5. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      77
      598
    6. Ei enää kauaa rakkaani

      Ensin minun pitää saatella narsistit oikeuden eteen ❤️
      Ikävä
      104
      574
    7. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      54
      547
    8. Miten näytät / näytit ihastumisesi hänelle?

      Toimiko, miten hän vastasi? vinkki5
      Ikävä
      26
      522
    9. Oletko miettinyt sitä

      Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.
      Ikävä
      49
      513
    10. Mökötätkö, kun jäit ilman vastausta?

      Vai mitä ajattelet...
      Ikävä
      47
      437
    Aihe