Painan aivan älyttömästi, eilen kävin puntarissa ja se näytti 122 kiloa, tiedän olen sairaalloisen lihava. Haluan laihtua, koska en ole sinut itseni kanssa ollut aikoihin, tykkäisin niin käydä lasten kanssa uimassa ym... mutta en todellakaan kehtaa :( ! olisi kiva jos täältä löytäisin suht. samanpainoisen niin voitaisiin tsempata toinen toista :). Tää päätös pitää että LAIHDUN!!!
Muita 120 kiloisia?
122kg
201474
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
moikka, tule tuonne -30 kg ryhmään, meitä on siellä muitakin painon kanssa taistelevia.
terkuin hisari
Moi!
Täällä sohvalla löhöilee 118 kiloinen tonnikeiju! Tänään kävin pitkästä aikaa puntarilla kun paikkoja kolottaa, rakastan kaikkea makeaa ja olen mieletön iltasyöppö. Niin ja olen laiska liikkumaan! Eli siis alkoi vaan harmittamaan tämä itseaiheutettu järjetön lihavuus joka koituu kohtalokseni hyvinkin pian jos en edelleenkään tee asialle mitään!
Eli täällä on yksi kohtalotoveri joka aikoo asialle jotain tehdä. Ajattelin ensin aloittaa ruokavaliomuutoksella ja sitten aloittaa liikkumisen pikkuhiljaa kun fysiikka antaa myöten.
Kohtalotovereita???
125 kg ja itseinho pahimmillaan. :( Kaikki laihdutusyritykset tuntuu vaan kaatuvan.. Mitenköhän sitä sais itseensä niskasta kii.
Jaa,a. Eipä kai tähän mitään poppakonsteja ole. Mun itseinho saavutti tänään kriittisen pisteen ja sain konkreettisen potkun persukseen. Tiedän että tää läski on nautinnolla ansaittu ja se lähtee vain kovalla työllä. Aloitan ruokavaliomuutoksella ja jossain vaiheessa liitän hommaan liikunnan. Toivottavasti onnistun tällä kertaa, on tullut kokeiltua jos jonkin moista pussidieettiä ja pilleriä... Nounou, ei toimi ei!
Tsemppiä sullekin, mä ainakin tarviin sitä!
Samalla tavalla sanoisin että iltasyöminen on minullekin ollut aina ongelma ja tietty se liikunnan puute, nyt on kahtena päivänä käynyt kävelemässä ja voin sanoa suoraan etten todellakaan käynyt pitkää lenkkiä ja silti tuli vain jalat kipeeksi, mut ei se auta valitus, kovaa työtä täytyy tehdä ja aion tänäänkin lähteä kävelemään edes jonkun verran.. parempi sekin kuin ei mitään. Ruokavalioonkin kiinnitin huomiota, eli pienenpiä annoksia.
Mullakin on aikaisemmin kaikki yritykset kaatunu, enhän tässä muuten olisikaan kirjoittamassa.. Mut mua inhottaa olemukseni, haluan joskus mennä kauppaan ja ostaa mieluisia vaatteita, nykyisin pitää ostaa sellaisia mistä löytyy tarpeeks iso koko :( ! Toivottavasti sinäkin saat itseäsi niskasta kiinni, mä ainakin tsemppaan täysillä sua!!!
Tsemppiä teillekin! Kunnioitan tosi paljon oikeesti noita laihuttajia ketkä onnistuvat pudottamaan kymmeniä kiloja. Kai se on se itsekurin puute, se että rakastan ruokaa ja se että vihaan liikuntaa mikä ajaa laihutusyritykseni alas. En yritä selitellä lihavuuttani isoilla luilla vaan kyllä minä myönnän että oon laiska ton laihdutuksen kanssa. Oon ollut koko elämäni enemmän tai vähemmän pyöreä (ei tätä enää voi pyöreydeksi sanoa vaan lihavuutta tämä on) mutta viimesen kahen vuoden aikana tämä paino on riistäytynyt käsistä.Pelottaa oikeasti että sairastutan itseni tällä menolla. Nyt olis aika tehdä jotakin. Kuhan sais henkisen puolen vahvaksi. Tietoo pitäis hankkia koska en tiedä mistä aloittaa. Pitäs kai kävellä tai jotain joka päivä ja vaihtaa ruoat kevyeen. Mikä tämä vhh oli, sitäkin voisi kokeilla, pitää vaan tutustua siihen. En odota ihmeitä ja jos pääsisin vaikka alle sadan, se olisi minulle lottovoitto. Motiivina terveys ja toimintakyvyn paraneminen, ulkonäkö toissijainen juttu.
Heippa. Aloitin elämäntaparemontin 1.1.10 jolloin painoin 122kg. Nyt painoni on noin 115kg, alas on tultu mutta nyt on motivaatio hukassa, karkkia menee ja roskaruokaa. En ymmärrä mihin se motivaatio aina menee! Liikuntaa olen harrastanut mutta en nyt taas pariin viikkoon, en vain yksinkertaisesti jaksa. Saisko teidän sähköpostejanne et vois vaihtaa ajatuksia?
Moi!
Täällä yksi viimeviikolla uuden elämän aloittanut jättiläinen. Tulin juuri hikijumpalta ja nyt tekee mässyä mieli niiiiin paljon!!! Vitsi sentään että himottais...
Lähtöpaino oli mullakin viimeviikon tiistaina 119kg ja tänäaamuna enää 115kg. Uskaltaako tänne s.postiosotettaan laittaa ettei tule häirikköviesteilijöitä..?
Täällä myös yksi 120kg:sta taipaleensa aloittanut, nyt paino 101kg ja odotan kaksinumeroisia ihan innoissani!! :)
Minulle oli hurjasti apua Patrik Borgin kirjasta Rentoa painonhallintaa. Koska en ole kärsivällinen ihminen, otin alkuspurttini nutraamalla, mutta Patrikin opit on kalloon taottu ja niillä tiedän onnistuvani pysyvästi. Kannattaa tutustua myös kiloklubi.fi-palveluun... vaikka ei jatkuvasti/pysyvästi haluaisikaan syömisiään sinne kirjata, niin jos satunnaisesti jonkun päivän sinne naputtelee niin saattaa huomata ja oppia vaikka mitä uutta ruokavaliosaan!
Hei!
Minäkin olen ollut noissa lukemissa (pahimmillaan 120kg/165cm), joten tiedän tunteen! Ylipaino masentaa, ahdistaa ja hävettää, ei tee mieli lähteä mihinkään ja olo on kelju.
Tänään vaaka näyttää painokseni 97 kiloa, kiitos helpon ja maittavan GI-ruokavalion. 23 kiloa on siis lähtenyt! :)
Oli aivan loistava tunne päästä alle sadan ja tästä matka jatkuu edelleen kohti seuraavaa tavoitetta. Olen nyt lähes puolivälissä projektiani, joten enää en luovuta.
Hienosti olet kyllä saanut painon tippumaan! Itsekin suunnittelen elämäntaparemonttia. (167cm/122kg) Kauanko sinulla meni tuon 23 kilon tiputtamisessa? Lääkäri jälleen kerran muistutti viime käynnilläni painon pudottamisen tärkeydestä. Sinänsä tuo ärsyttää koska en tiedä oikein mistä aloittaa, koska olen yrittänyt monta kertaa laihduttamista. Toisaalta oikeassahan hän on, jotain pitäisi tehdä.
Hei vaan! Ja kiitos. :)
Olen laihduttanut muutamassa pätkässä eli pieniä välejä on ollut elämäntilanteista johtuen. Mutta jos lasken laihdutuskuukaudet yhteen, niin tuo painomäärä on lähtenyt noin puolessa vuodessa.
Tuttu tunne tuo, kun ei tiedä mistä aloittaa... Kaikenlaisia laskureita on ja neuvojia sitäkin enemmän! Eikä useimmilla neuvojilla ole mitään käsitystä SUUREN painomäärän pudottamisesta. On helppo sanoa "syö vähemmän ja liiku enemmän", mutta ei pohdita asiaa sen tarkemmin. Ei kerrota miten ruoka vaikuttaa elimistöön, ei sanota milloin ja mitä kannattaa syödä tai miten reilusti ylipainoisen kannattaisi liikkua. Puhumattakaan, että saisi jotain henkistä tukea, joka on aika iso osa painoprojektia. Normaalipainoinen ihminen ei tiedä 50 kilon urakasta oikeastaan yhtään mitään. Se, että on itse pysynyt aina hoikkana, ei kerro totuutta siitä miten laihdutetaan kymmeniä kiloja!
GI-dieetillä paino putoaa keskimäärin kilon viikossa, ilman rehkimistä. Siinä tarkastellaan ruokaa glykeemisen indeksin (eli GI:n) kautta eli jätetään nopeimmat hiilihydraatit minimiin/kokonaan pois ja suositaan proteiineja, vihanneksia ja hedelmiä sekä hitaita hiilihydraatteja. Kannattaa lainata kirja "Syön itseni hoikaksi - solakkuutta tasapainoisesta ruokavaliosta" (Fedon A. Lindberg). Muitakin GI-kirjoja on olemassa, mutta tuolla kirjalla pääsin itse hyvin juonesta kiinni, joten sitä voin myös omakohtaisesti suositella.
Kun saa selkeän käsityksen miten ja miksi eri ruoka-aineet vaikuttavat hormoneihin, niin syömiseen tulee jotain järkeä. Ja sitä kautta syöminen ei ole enää ollenkaan niin tunneperäistä, jolloin laihdutus helpottuu huomattavasti!
yksi sellainen 119kg jättiläinen. Siitä taitaa olla viitisen vuotta, kun viimeksi näin lihavana oltiin. Voi, että inhottaa tämä ssamattomuus. Nyt pitää katkaista kierre, sillä tässä painossa sitä valuu helposi ajatteluun "ei enää mitään väliä, tai ei se yksi karkkipussi enää missään näy".
Vhh.lle ryhdyn minä. Ei perunaa, vaaleaa leipää, pastaa ja riisiä ollenkaan. Tänään alkaa ns. se uusi kevyempi ravintotottumus. Minussa lienee bediläisen vikaa, sen verran maagisia määriä vetelen hiilareita napaani.
toivotan teille kaikille onnistumisen iloa, alku on hankalaa, mutta jaksakaa...
Täällä myös eräs joka on jo muutaman viikon pudotellut painoaan, sitä on mistä pudottaakin . Lähtöpaino oli 115kg ja nyt 109kg , pituus 168 cm . Ruokavalion tarkkailua ja liikunnan lisäämistä ne ovat laihdutuskeinoni, olen ennenkin pudottanut . 30kg samalla muutoksella mutta nyt on pakko tehdä pysyvä muutos elämääni koska n jaksa enää soutamista ja huopaamista painoni kanssa yhtään . Tsemppiä kaikille pudottajille :)
Moikka! Olen 21 v. nainen ja painan tällä hetkellä 119kg ja olen n.170cm pitkä. Painavimmillani olin n.126kg, en muista tarkalleen, enkä oikeestaan haluakaan, ainakaan toistaseksi :) Koko ikäni olen ollut ylipainoinen, ehkä siksi olen tottunu liikaa tähän painoon, enkä koe sitä niin tärkeäksi pudottaa. Tai koskaan ei ole mitään ylitsepääsemättömiä hävetyskohtauksia ollut tai mitään vastaavaa.. Paino ei ole ikinä ollut esteenä jonkin asian tekemiselle, ja paljon on tullut tehtyä ja koettua :) Koitan kantaa kiloni kunnialla niin muutkaan ei kiinnitä siihen niin paljon huomiota! Mutta ihan vain terveyden kannalta aion pudottaa painoa.
Elämäntaparemontti alkoi muutama viikko sitten, syynä sen alkamiseen just nyt oikeastaan oli se, että halusin taas ratsastaa hevosilla enemmän nyt kun se on mahdollista, ei itseni takia vaan niitten hevosten takia, ettei ne ihan läkähdy mun alleni :) Toistaseksi olo on mitä parhain vaikka paino ei tipukkaan päätä huimaavaa vauhtia. Kunhan nyt ei oo kaikki paikat tukossa kaikesta roskaruoasta niin alkaa kroppa toimia oikein :) Liikuntaa koitan harrastaa mahdollisimman paljon, hyötyliikuntaa unohtamatta.
Työskentelen tällä hetkellä farmilla, jossa fyysistä työtä riittää niin paljon kun vaan haluaa tehdä (vaikka pääasiassa lapsenlikkana olen). Koitan myös kädä uimassa vähintään kerran viikossa, uin aina vähintään kilometrin, yleensä kaksikin. Uiminen on ihanaa, eikä uikkareissa oleminenkaan hävetä juurikaan enää, varsinkin kun tosiaan ajan käyttää urheillessa eikä pelkästään porealtaissa lilluessa ;)
Suosittelen tosiaan uimista kaikille joilla on reilusti ylipainoa. Itse koitin aikasemmin lenkkeillä, mutta into lopahti pian kun paikat oli niin kipeinä lenkillä ja lenkin jälkeen, mutta uinti on just hyvä tapa kuluttaa energiaa ja saunaan vielä päälle niin oijoi kun on rento olo jälkeenpäin :)
Ruokavalion koitan pitää kevyenä (luonnollisestikin), päivän syömiset menee suurin piirtein näin :
9.00 n.2dl piimää, jossa on vähän esim. mysliä/kevyttä soppaa antamassa makua
11.00 hedelmä
13.00 salaatti, jossa kurkkua,tomaattia, salaattia, vähän juustoa ja lasi tuoremehua
15.00 hedelmä
17.00 2 palasta tummaa leipää ja lasi maitoa
19.00 annos tavallista kotiruokaa
Tuossa on se runko minkä mukaan koitan joka päivä syödä. Jos jossain välissä tulee nälkä tai varsinkin illalla niin juon vettä sen sijaan että söisin. Tai sitten otan jonkin hedelmän/porkkanan ja natustan sen. Ennen olin nk. suursyöppö, söin ihan älyttömän kokosia annoksia ja harvoin. Aika nopeesti pieniin annoksiin lyhyin väliajoin on kumminkin tottunu :)
Mutta tässä tämä mun remontti jatkuu, katsotaan miten jatkuu :)
Muistakaa hyvät ihmiset kuitenkin, ettei se ulkonäkö ole se tärkein pointti, vaan se, että itsestä tuntuu hyvältä! Jos joku katsoo kadulla teitä, kuvitelkaa että olen niin kaunis/komea, ettei se saa silmiään irti minusta. Jos hän hymyilee myös, kuvittele että hän haluaa flirttailla. Kaikki on kiinni omasta asenteesta!
Hyvää yötä ja huomenta!
Täällä ois taas yks lisää teidän joukkoonne. Aloitimme avomieheni kanssa elämäntapa muutoksemme 2010 vuoden alusta ja pääsiäiseen mennässä saimmekin 10kg painoa pois. Pääsiäisen aikaan meille tuli pieni paussi tähän meidän uuteen elämän tapaan ja minun on ollut sen jälkeen hyvin vaikea päästä enää mukaan. Siksi halusin kirjoittaa teille tänne, jospa saisin teiltä jonkinlaista vertaistukea etenkin liikunnan suhteen. Tietenkin toivon että voisin myös auttaa teitä muita pääsemään alkuun, koska olen itsekkin päässyt.
Tarkoituksena meille ei ole ainoastaan painon pudotus vaan terveellinen elämä. Meillä ei ole kiire laihtua vaan pääasia että painon suunta on koko ajan alas päin. Vuoden alussa painoni oli 127kg ja nyt olen 116 kg.
Toivottavasti täältä löytyy aktiivista porukkaa...
Täällä myöskin yksi uutta elämäntapaa tavoitteleva. Painoa ei ole ihan 120kg, mutta 107 kg kuitenkin. Liikaa sekin. Suoraan sanoen inhoan itseäni, enkä tunne sitä henkilöä, joka peilistä minua katsoo. Ylipainoa on kertynyt viimeisen kolmen vuoden aikana todella reippaaseen tahtiin ja nyt kiloista olisi todellakin päästävä eroon.
Haluan ostaa itselleni kivoja vaatteita ja muutenkin liikkua enemmän ihmisten ilmoilla. Nyt en kehtaa minnekään lähteä, enkä myöskään pysty nauttimaan elämästäni lasten kanssa, kun kaikki tuntuu niin raskaalta. Olisi mukavaa lähteä koko perheen voimin ulkoilemaan ilman, että seurauksena on aina kipeät jalat ja paha mieli.
Olen ihan oikeasti kauhistunut siitä, että kuinka tässä on näin päässyt käymään! Olen keventänyt ruokavaliotani viime aikoina ja pyrin vastedes olemaan vähähiilarisella dieetillä. Sokerin ajattelin nyt alussa jättää kokonaan pois, sillä olen selkeästi sokeririippuvainen. Myöhemmin voin sitten nauttia herkuista kohtuudella.
Olisi mukavaa jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa ja tsempata toisiamme!
Vuosi sitten kilahti vaaka 120 kiloon. Nykyisin painan 110 jossa on jumitettu pari kuukautta johtuen mässäilysta ja kaljan juonnista ja grillailusta. Vaaka näyttää 108-111 päivästä riippuen. Nyt pitää vähän tsempata että päästään 105 tienoille. Tällä tahdilla menee muuten ens syksyyn.
Täällä kans painoa vieläkin vaikka 15 kiloa meni aivan tuosta vaan pois kun sain kilpirauhasen vajaatoimintaan tyroksiinia. Arvoni olivat vajaalla varmaan jo pitkäänkin olleet. Mutta nyt on olo aivan mahtava vaikka painoa on vielä reilusti toista sataa kiloa. Mutta uskon kyllä että sitä tipahtaa vielä tässä kesän aikana lisää. Eli syy oli sairaus minun kohdalla lihavuuteen.