jo 16 vuotta takana

Meillä taas henkilöstölle kerrotut tavoitteet ovat eri kuin todelliset tavoitteet. Ei sekään oikein motivoi.

Jokainen työnantaja on nimittäin menttaaliongelmainen. Voiko heiltä silloin vaatiakaan mitään strategiaa...?

Meillä päinvastoin tiedetään että tulosta olisi tarkoitus tehdä .Osa-alueet jotka vaikuttavat tulokseen on tehty selväksi.
Vaikeinta on "vetää "perässään niitä joilla ei ole motivatiota kuin valittamiseen ja sooloiluun tehdä jotain täysin yhteisten tavoitteiden vastaista.
Oma lukunsa on sitten ne joilla ei ole kapasiteettia tehdä omien henkilökohtaisten ongelmiensa vuoksi, hyvä kun pääsevät joskus vierailemaan työpaikalle.
Ei ole helppoa vaikka kuinka vääntäisi rautalangasta jos ei kyetä ottamaan tietoa vastaan .

Viimeiset vuodet työelämässäni en tiennyt mitä minulta toivotaan ja halutaan. Sitä ennen oli pomo, jonka kanssa oli helppo keskustella ja selvittää tehtävät.
Koko yhtiön politiikka oli häviksissä loppupuolella ja konkurssi kävi lähellä. Vaara on kai vieläkin.

Turhauduin rajusti ja lähdin ennenaikaiselle eläkkeelle, kun asiat eivt kirkastuneet.

Työntekijöiltä odotetaan jotain, mutta ei ole kerrottu mitä.
Suomessa hukataan todella aikaa, motivaatiota ja toiminan tulosta, kun ei todellakaan kerrota mikä on strategia, mitkä ovat tavoitteet, mikä on toiminan tarkoitus.
Useissa yrityksissä on visio missio ja strategia, mutta ne jäävät johdon sanahelinäksi, kun niitä ei ole osattu tuoda lattiatasolle.
Esimiehet eivät ole ymmärtäneet, tai halunneet ymmärtää, mitä se tarkottaa juuri minun osastollani, vaan jatketaan vanhaan malliin.
Tavoitteellinen johtaminen tietenkin vaatii eforttia joka tasolla, kun johto asettaa tavoitteet, niin pitää myös seurata, että niiden mukaan toimitaan ja esimiesten/tiimien pitää laatia toiminta ohjelma, miten tämä tavoite toteutetaan minun osastollani ja tämä vaatii paljon jokaiselta.
Johdon tehtävä on seurata ehkä alussa hyvinkin tiukasti, että laiva alkaa kääntymään oikeaan kurssiin.
Ei todellakaan ole ihme jos suomalaiset yritykset ovat kuralla, kun 1,3 milj tekijää ei tiedä mitä heiltä odotetaan, vaan tekevät sitä minkä luulevat oikeaksi.
TÄSSÄ ON ISO JOHTAMIS ONGELMA PURTAVAKSI JOKA VAIKUTTAA KUSTANNUKSIA KOHOTTAVASTI JA SYÖ KOVAN KILPAILUN MUUTENKIN LUILLE ASTI KALUTUT KATTEET:

Teette vain sen homman kunnolla mitä teitä pyydetään tekemään. Jättäkää suuremmat linjat itseänne fiksummille. Oma ongelma pienyrittäjänä on paljon raadollisempi sillä joka aamu saa jännittää, tulevatko kaikki työntekijät edes töihin. Siellä sitä on jos jonkinlaista venkulaa, onneksi jo koeaikana yleensä näkee, onko henkilöstä mihinkään. Paskat ne mistään päämääristä ja tavoitteista jaksaa kiinnostua.

Kaikki työnantajat haluaa halvan huoran.

Ikävää, mutta totta. Syy on usein se, että johtajiksi valitaan taitavien ja fiksujen sijasta jyrääviä öykkäreitä , jota käyttäytyvät kuten vanhanajan patruunat. Patruunoilla vaan oli usein myös sitä fiksuutta ja ihmissilmää. Tämä harmaapukuisten öykkärien rälssi on nimenomaan suomalainen ilmiö. Sen verran olen ollut ulkomailla ( myös itse johtajana ) , että eron huomaa.

Se on se ainut oikea ja sen takia sitä ei voi kyseenalaista kertomalla kaikille. Uskon, kyllä ihan oikeasti, että kellä tahansa vastavalmistuneella voi olla huomattavasti paremmat tiedot kuin johtajalla, mutta ei vaan käytä taloudellista valtaa ja saa johtajan viisinkertaista palkkaa.

Pomo haluaa, työnantajan edustaja, maksimaalisen korvauksen (työpanoksen) sijoitetulle pääomalle.
Vaikeuksissa ovat ne jotka tätä pyhää yksinkertaisuutta eivät ymmärrä.

Bonusvaatimuksia luonnollisesti on, mutta ne ovat toissijaisia.
Luonnollisesti siihen listaan kuuluvat joustavuus, sitoumus työtehtävään (esim aina tarvittaessa käytettävissä), ehdoton luottamus työnantajaan ja vaitiolovelvollisuus yrityksen asioista, sopeutuminen uusiin tehtäviin tarvittaessa ja mahdollisuus liikkuvuuteen työn vaatiessa.

Työntekijän kannattaa muistaa että työnantaja maksaa työpanoksesta lähes kaksinkertaisen hinnan (n.1,8) bruttopalkkaan nähden, kiitos julkishallinnon, joten vaatimuslista on luonnollisesti suoraan työstä maksettavaan hintaan verrannollinen.

Ja sitten uhkata irtisanomisella, on tavoite.

Millon te vitun jupit tajuatte.

noo meillä on tarkotus tehdä tulosta...kaikki muut stategiat ja visiot onkin sitten ristiriidassa keskenään ja kaikki tulkitsee kaikkea parhaansa mukaan.

Osa on robotteja näkevät vaan sen oman osionsa ja tappaa muiden motivaation.

pienyrittäjänkin työtaakka käy liian raskaaksi. Kokeiltuani itse yrittäjyyttä, totesin että se se vasta orjantyötä on. Joka puolella on vaatijoita, ja yrittäjän pitäisi jaksaa kaikki. Se on unohdettu, että pienyrittäjä on ihminen siinä missä työntekijäkin! Ja taatusti jaksaa vähemmän kuin työntekijä, koska yrittäjän työpäivä on 24 tuntia vuorokaudessa. Huolet ja murheet kuluttavat ja osaltaan vähentävät jaksamista - ennen täydellistä born out´ia.
Mitä rahaa saa hankittua, se menee ns. lakisääteisesti pakollisiin menoihin. Suosittelen jokaiselle yrittäjyyttä. Sitä kautta sitä vasta jotain oppiikin. Oppii myös sen, että palkansaajien toimeentulo on ainakin työssäoloajalta turvattu, mutta ei yrittäjän itsensä. Hah, hah. en voi olla ivanauramatta. Kukaan järkevä ei ryhdy näin kalliiseen elintasoon kohonneeseen Suomeen yrittäjäksi, koska se tietää melko varmaa konkurssia.
Asumis- ja muut elintasojen hinnat ovat liian korkealla. Mitä korkeampi elintaso, sitä enemmän pienyrittäjältä vaaditaan. Rikkaat, vain voittoja nostelevat pörssikeinottelijat määräävät nyt asioista, joten mihinkään ei enää voi edes luottaa, koska tilanne voi muuttua seuraavana päivänä lakien myötä uusiksi. Laeistakin on tehty mielivallan ja halujen vaihtelun välineitä, joita tämän vuoksi ei voi enää kutsua laeiksi.