Onko kukaan nainen joutunut maksamaan miehelle elatusapua?
48 § (16.4.1987/411)
Kun tuomitaan avioeroon ja puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.
Onko tätä pykälää koskaan sovellettu siten, että lapseton ja työtön mies olisi saanut erossa elatusapua toimeentulevammalta ex-vaimoltaan? Onko ylipäätään yleistä, että lapsettomalle puolisolle maksettaisiin eron jälkeen elatusapua?
48 § (16.4.1987/411)
Kun tuomitaan avioeroon ja puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.
Onko tätä pykälää koskaan sovellettu siten, että lapseton ja työtön mies olisi saanut erossa elatusapua toimeentulevammalta ex-vaimoltaan? Onko ylipäätään yleistä, että lapsettomalle puolisolle maksettaisiin eron jälkeen elatusapua?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei se lapsettomia koske. Tarkista nyt lakimieheltä, ettei tarvi miettiä.
Mutta eipä ainakaan tuo pykälä edellytä, että pitäisi olla lapsia.
En ole itse eroamassa, eikä ole tarvetta kysellä lakimiehiltä. Haluaisin vain kuulla jonkun esimerkin elävästä elämästä.
Aloittaja tarkoittanee avioliitossa olevaa elatusvelvollisuutta toiseen puolisoon. Sukupuoleen katsomatta avioliitossa on velvollisuus elättää sitä toista puolisoa, ja tietyissä tilanteissa tämä elatusvelvollisuus jatkuu myös hetken avioeron jälkeenkin.
Lasten elatus on täysin eri asia, se ei ole mitenkään riippuvainen mistään siviilisäädystä tai sellaisen muutoksesta.
Se, että joutuu avioliiton takia elättämään puolisoaan, lienee aika harvinaista. Juridisesti ei ole merkitystä sukupuolilla, mutta käytännössä näin voi tietysti joskus olla.
En tarkoita. Luetaan se lakipykälä:
48 § (16.4.1987/411)
KUN TUOMITAAN AVIOEROON JA PUOLISON KATSOTAAN TARVITSEVAN ELATUSAPUA, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.
No juuri tuota tarkoitin. Eli puolisoiden keskenäinen elatusvelvollisuus toisiinsa nähden periytyy joissain tapauksissa myös avioeron jälkeiseen elämään. Minkä tuo postaamasi pykälä nimenomaisesti vahvistaa.
Sukupuoliin tuo pykälä ei ota mitenkään kantaa.
joka oli opiskelija koko avioliittomme ajan, suunnitteli tota, mutta sen juristi totesi, että koska oli ollut alle 5 vuotta mun kanssani naimisissa, ei ollut todennäköistä, että se olis mitään saanut.
Eli vinkiksi kaikille paremmin toimeentuleville, jos huomaatte menneenne naimisiin pummin kanssa, kannattaa erota ennen kuin 5 vuotta tulee täyteen. Alle 5 vuotta kestäneet liitot katsotaan lyhytaikaisiksi ja siksi esim. tasinko- ym. velvoitteet eivät päde samalla tavalla kuin pidemmissä liitoissa.
Vastauksena ap:n kysymykseen, on todettava että en tiedä, mutta tässä kuitenkin juristin kannanotto mahdolliseen vaatimukseen.
Avioerotilanteissa on pääsääntönä kummankin puolison velvollisuus vastata itse elatuksestaan eron jälkeen. Puolison elatusvelvollisuus voi kuitenkin jatkua avioeron jälkeenkin, jos toisen puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua. Elatusavun edellytyksiä ei ole lähemmin määritelty. Käytännössä tällainen tilanne on kyseessä yleensä silloin, kun toinen puoliso on jäänyt kotiin hoitamaan yhteisiä lapsia.
Eli jos mies on ollut pitkään (vuosia) hoitamassa lapsia kotona ja hänen työnsaantimahdollisuudet siksi heikentyneet, siinä tapauksessa myös mies voisi ainakin teoriassa olla saavana osapuolena.
http://www.parliament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_60_2000_p.shtml