Tyttäremme 19v on asunut poikaystävänsä 21v kanssa yhdessä viime keväästä avoliitossa. Nyt poikaystävä haluaa ostaa arvokkaan auton, joten ehdotimme, että ostaisivat yhteisesti, lainarahalla tai osamaksulla ja ehkäpä hiukan halvemman. Nyt poikaystävä on soittanut äidilleen ja äiti on puhunut lainan pojalle pankista ja pojan äiti menee itse takaajaksi.
Toivomuksemme oli ,että ostaisivat ennemmin osamaksulla, niin silloin vanhemmat eivät tarvitsisi sekaantua asiaan ja he itse saisivat ottaa vastuun rahoituksesta.
He maksaisivat lyhennyksiä yhteisestä taloudesta mutta auto menee pojan nimelle.
Ongelman onkin, että jos he sattuvat eroamaan suhteesta tyttäremme ei saa mitään hyvitystä autosta, vaikka on sitä mahdolliseti vuosia myös maksanut.
Pojan isän mielestä heidän poikansa saa ostaa mitä haluaa itselleen, hän ei välitä meidän mielipiteistä, eikä hänen mielestään se, että nuoret asuvat yhdessä, vaikuta asiaan.
Mikä olisi järkevin ratkaisu. Kokemuksia...
Toivomuksemme oli ,että ostaisivat ennemmin osamaksulla, niin silloin vanhemmat eivät tarvitsisi sekaantua asiaan ja he itse saisivat ottaa vastuun rahoituksesta.
He maksaisivat lyhennyksiä yhteisestä taloudesta mutta auto menee pojan nimelle.
Ongelman onkin, että jos he sattuvat eroamaan suhteesta tyttäremme ei saa mitään hyvitystä autosta, vaikka on sitä mahdolliseti vuosia myös maksanut.
Pojan isän mielestä heidän poikansa saa ostaa mitä haluaa itselleen, hän ei välitä meidän mielipiteistä, eikä hänen mielestään se, että nuoret asuvat yhdessä, vaikuta asiaan.
Mikä olisi järkevin ratkaisu. Kokemuksia...
Vastaukset 14
Vanhimmat
"He maksaisivat lyhennyksiä yhteisestä taloudesta mutta auto menee pojan nimelle". Siis tämä oli pojan tarkoitus, ei siis meidän toivomus...
Mielestäni ainoa ratkaisu on, että puhutte tyttärelle vielä kerran ja hartaasti siitä, että avoliiton päättyessä ei ole mitään tasinkoja. Ainakin oletan, että olette asiasta jo puhuneet, kun epäkohdan mahdollisuuden tiedätte, jos tyttö aikoo maksella lyhennyksiä autosta, joka ei hänen nimissään ole. Jos tyttö ei nuorten ruusuisenromanttiseen tapaan halua nähdä eron mahdollisuutta, sama lopputulos on silloinkin, jos poika sattuu rallailemaan uudella hienolla autollaan itsensä hengiltä. Tyttö on tullut maksaneeksi lyhennyksiä autosta, jonka perivät hänen avo-appivanhempansa.
Jos tyttö ei halua tästäkään huolimatta järkiintyä, ette voi muuta. Olette yrittäneet kertoa hänelle elämän tosiasioista, mutta koska tyttö on aikuinen iältään, hän saa tehdä omat typeryytensä ilman teidän suostumustanne, jos niin haluaa.
kun ovat, niin eivät ymmärrä koko asiasta mitään mutta lainaa kuitenkin otetaan...
Tytär on tietysti "ruusuisenromanttiseen tapaan"(hyvin sanottu) rakastunut ja kulkee pojan perässä kuin lammas talutusnarussa.
Niin tuota rattailu hommaa en ajatellutkaan.
Täytyy vielä yrittää puhua tytölle, luulen, että hän järkiintyy, harmittaa vain pojan vanhempien röyhkeä käyttäytyminen, sekä pojan "lellittely".
Kiitos kuitenkin vastauksesta...
sano noin.
ja sano kans että jos autosta maksetaan yhdessä, se on saatava yhteisiin nimiin, jos näin ei ole, niin siitä ei kannata maksaa kuin käyttömenoista.
pojan isä on kuitenkin siinä oikeassa, poika saa ostaa itselleen mitä haluaa ja hankinnoista keskusteleminen on avoparin välinen asia, joka ei varsinaisesti appivanhemmille kuulu (kuin mahdollisen avun ja neuvomisen osalta).
vanhat rakastuneet tekee ihan päättömiä ratkaisuja, miun systeri löysi eron jälkeen uuden ukon, joka oli sillon vielä aviossa ja sittemmin erosi, niin systeri muutti sen taloon asuun, kun ukko lunasti exänsä ulos.
No ,he ottivat uuden lainan taloon ,ja talo jäi vaan ukon nimiin, mutta systerin nimi on velkapaperissa, muttei talon omistuksessa, jos heille tulee ero, tai toinen kuolee, niin systeri ei tiettävästi saa mitään kunnei mitään omistakkaan, kun ovat avosuhteessa.
Molemmilla on omat perilliset jo aikuisia, joten systeri rahoittaa ukkonsa poikain perintöä. Olen tästä systerin kanssa puhunut mutta hän ei kuuntele minua ja sanoo että avioon ovat menossa, häitä ei vain kuulu ovat olleet jo 7vuotta yhdessä. Tai eihän asia mulle mitenkään kuulu, mutta harmittaa systerin tyhmyys.
tahtoo olla niin, että ihmiset muuttuu, kun ero tulee, silloin on vaikea sovitella enää raha-asioita...
Silloin hänen myos täytyy itse maksaa autosta aiheutuneet kulut.
Tyttäresi ei kuulu osallistua niihin. Nuo kulut eivät saisi mennä yhteisestä kassasta. On täysin tarpeetonta tyton maksaa autosta ellei hän käytä sitä.
Tosin, jos auton käytto jakautuu tasapuolisesti heidän kahden kesken, on järkeenkäyvää että kumpikin osallistuu maksuihin.
Tosin kuulostaa siltä että mitä tahaansa te vanhempina ehdotatte, tytto tanssi pojan pillin mukaan kuitenkin. Joten niin kauan kuin te pysytte taloudelllsesti erossa tyton elämis- ja asumiskustannuksista, se on ainut ja oikea tapa: Pysyä erossa taoloudellisesti.
Mikäli jo taloudellisesti tuette lastanne, asia muuttu hiukan. Mutta loppujen lopukse, mitä tahaansa sanotte, ne ohjeet todenäkoisimmin kohteliaasti ohitetaan. Ainoa jolla voitte vaikuttaa on taloudellisen tuen vähentäminen tai koonaan lopettaminen.
TUO viesti AINA menee perille!
Yksinkertainen ratkaisu on kai se, että jokainen vastatkoon omista lainoistaan. Jos tyttö alkaa nyt maksamaan miehen autoa/autolainaa, niin mitenhän sitten tulevaisuudessa asunto lainan kanssa. Ja jos auto on tytölle liian arvokas, niin ei hänen silloin kannata lähteä edes lainaan mukaan vaikka saisi niimiinsä, vaan maksaa sitten vaikka miehelle ihan käytön mukaan, siten ettei siihen vaikuta auton arvo.
Tyttäremme poikakaverin veli on muutaman vuoden vanhempi kuin veljensä. Veli sekä hänen avovaimo ostivat n. vuosi sitten omakotitalon(1,5v yhdessäolon jälkeen), saivat lapsen, ovat nyt eroamassa ja talo menee myyntiin. Syynä eroon on hänen avovaimonsa mukaan se, että veljen vanhemmat sekaantuivat heidän elämäänsä liikaa. Nyt veli on pyytänyt vanhempiaan pysymään kauempana hänen/heidän elämästään.
No se on heidän murheensa mutta tiettyjä samankaltaisuuksia on nähtävissä tässäkin tapauksessa.
Tyttäremme poikakaverin vanhemmat, eivät ole varakkaita, päinvastoin mutta uhoavat, niinkuin olisivat voittaneet lotossa, se kyllä huvittaa...
Kunnioitus vanhempia kohtaan puuttuu ilmeisesti myös näiltä veljeksiltä ja tyttäremme poikakaveri onkin pariin otteeseen huudellut isälleen päin naamaa, minun/muiden ihmisten läsnäollessa. Se tuntuu tarttuvan meidän tyttäreemme myös.
Aika näyttää.... Kaikkea se rakkaus teettää...
Tyttären poikakaveri ottaa lainan, hänen äitinsä ja tyttäremme menevät takaajiksi ja auto tulee kummankin(pojan ja tyttäremme) nimeen ja he maksavat lainaa yhdessä. Myös auton käyttö on yhteistä.
"Vain asiat riitelevät, ei ihmiset"
Ilmeisesti myös tyttönne halusi hankkia kalliin auton kun tuollaiseen ratkaisuun päädyttiin.
Toisaalta tuollainen ratkaisu lienee varsin turvallinen tytön kannalta. Pojan äitihän on takaajana lyhennysten jäädessä mahdollisesti hoitamatta. Pankin papereissahan yleensä lukee, että jäljellä oleva velka voidaan periä vaikka kokonaisuudessaan ihan keneltä tahansa takaajista.
ovat töissä ja pitkälaina-aika, muuta velkaa ei tietääkseni ole, joten uskon, että he pärjäävät lainan kanssa mutta halvemmallakin autolla pärjäisi. Tyttäremme halusi myös auton, aivan niin.
Nykyään tuntuu olevan nuorilla trendi, että kaikki pitää saada heti, varsin usein huomataan, ettei rahkeet riitäkkään.
Niin tällainen ratkaisu tuli, koska lainaa olisi jokatapauksessa maksettu yhteisestä taloudesta puoliksi, toinen asia on, että poika ei voi kiristää tai omia autoa riidan sattuessa, eikä voi myydä autoa yksin, lisäksi jos ero sattuisi tulemaan, ei tyttäremme kaikki maksetut rahat mene hukkaan. Poika voisi tietysti jättää oman osuuden maksamatta mutta silloin pieni lohtu on se, että hänen äitinsä on myös takaamassa.
Katsotaan miten käy...Minä tässä sitten olen saanut syyt niskoilleni kaikilta osapuolilta mutta enköhän sen kestä. Onneksi oma vaimoni ymmärtää asian/tukee minua ja hän on puheväleissä tyttäreen, minä ainoastaan s-postin välityksellä.
Ettei maksa autosta senttiäkään koska autoa ei voi jakaa eron tullessa ja antaa pojan maksaa autonsa ihan itse kun äiti on takaajana ja tyttärenne vaikka sijoittaa omia rahojaan ja eikä maksa pojan menoja vaan yhteiset menot puoliksi ja poika maksaa autoaan ja siihen liittyvät sivukulut ihan itse niin hyvä tulee. Sitten kun poika huomaa ettei rahat riitä kaikkeen niin auto menee äikkiä myyntiin ja ensin kannattaisi ostaa oma asunto vaikka rivitalokolmio niin olisi rahalle vastinetta kun auto on huono sijoitus. Antakaa pojan vanhemempien maksaa auto niin oppivat. Itse en koskaa menisi takaamaan laseni lainoja koska siinä voi joutua maksumieheksi ja ainia asia olisi että pojan äiti ottaisi auton omiin nimiinsä ja kun auto on maksettu niin vasta sitten auto pojan nimiin niin ei tule mitään propleemiä maksun kansssa.
Minullakin on auto ja itse maksan siitä kaikki kulut eli osamaksun, verot, vakuutukset, huollot, renkaat yms. En oikeastaan edes anna avokkini (mies) maksaa auton laskuja vaikka on kyllä tarjoutunut maksamaan..Toissaalta ei taas ole kyllä paljon kysellytkään, että voisinkohan maksaa vaikka autovero -laskun. Bensaa ostan yleensä minä, koska enemmän sillä ajankin. Jos mies tarvitsee niin saa kyllä tankata ja sen hän on kiitettävästi tehnytkin.
Eli siis minä olen sitä mieltä, että kuka on se peltilehmän ristikseen ottanut kantaa siitä koituvat kulutkin! Itsehän en myöskään maksaisi penniäkään autosta (paitsi bensasta) ennen kuin minunkin nimi lukisi rekisteriotteessa.