Tunteet

Mitäs jos alkaisit käydä kuntosalilla. Nyt kun olet laihduttanut sen 26 kg, niin voithan käydä vielä
laittamassa lihakset kuntoon. Tarkoitan koko kehoa ( lenkkeily). Saisit varmaan kehuja muilta, jos et saa
kehuja vaimoltasi.
Kuntosaliohjaaja voisi tehdä sinulle omakohtaisen lihaskunto-ohjelman.

Terveisin naispuoleinen kuntoilija, joka ei ole saanut mieheltään minkäänlaisia kehuja.

tilanteesi ole ihan normaalia hyvin monessa parisuhteessa, enpä minäkään ole koskaan kuullut mitään kehuja vaimoltani. päinvastoin hän tuntuu nauttivan siitä, että löytää jotain negatiivista sanottavaa minun tekemisistäni. Minulla on niin vahva itsetunto, hänen mukaansa, jotta se kestää hyvin nalkuttamisen, hänen on taas vastaavasti hänen mukaansa niin heikko, joten häntä pitäisi taas kehua vähän joka asiassa, vaikka siihen ei oikeasti mitään syytä olisikaan.
Aika paljon tätä palstaa seuranneena ja varsinkin naisten kommentteja seuratessa tämä naisten halu saada kehuja ja samaan syssyyn miesta mollataan suruttomasti, tulee esiin turhan usein.
Eli oma käsitykeseni parisuhteesta on vuosien saatossa muuttunut hyvin paljon hunompaan suuntaan.
Mikäli nuorena miehenä minulla olisi ollut nykyinen käsitys, niin tuskin olisin edes hahunnut parisuhdetta ollenkaan.

Sellaista se on "SIPERIA" opettaa.

Olisipa minulla tuollainen mies joka tekee ja kunnostaa kotia,kyllä pitäisin häntä hyvänä.Meillä minut torjutaan jos teen aloitteen......

On raskasta olla näitten nykymiesten kumppani!
Johtuuko sitten siitä, että äitinsä ovat olleet aina työelämässä ja lapsi jäänyt huolenpitoa vaille...nyt sitten me vaimot joudutaan tekemään sitä , mikä olisi kuulunut kyllä jokaiselle äidille, mutta on jäänyt vaimojen riesaksi.. Tuo kehuminen ja ylenmääränen selkään taputtelu!!
Voi vittu, sanon minä..
Kyllä joskus tuntuu liian suurelta taakalta naiselle, kun omien lasten lisäksi siinä vinkuu tuollainen iso vauva, joka oottaa joka välissä sitä pään taputusta, vaikka miehen pitäisi olla samanarvoinen kumppani, johon voisi itse joskus turvata! Mutta ei!
Missä on ne entisaikojen miehet, jotka ei paljon itkeneet...kaipaan heitä!
"Ennen oli miehet rautaaa...laivat oli puuta hii-o-hoi...puuta ovat miehet nyt ja laivat ovat rautaa hii-o-hoi..."

Ikävä sanoa, mutta hieman myöhäjunassa nyt puksutellaan!

Olektos koskaan vaimollesi toiveitasi ilmaissut? Pääsi kun ei ole lasia, että hän näkisi lausumattomat ajatuksesi.
Voihan olla niinnii, että vaikka loihtisitkin toiveesi suusta ulos, niin vaimo ei innostuisi.
Oletettavasti vaimosi on vaihdevuotinen, ja sen myötä on kadonnut himot ja vaivat tulleet tilalle. Se ikä, se ikä tuo naisille intiimiosastolle omat vaivansa.
Ja voihan olla niinnii, että olette toisillenne jo niin tuttuja, että tollaiset kohteliaisuudet vaimo ainakin katsoo turhiksi.
On tosin outoa, että vaimo ei huomaa painonpudotusta. Onko hän sokea? Voisit kysäistä.
Ota huumori peliin toden teolla, älä ota liika vakavasti elämätä. Hauskuutta ja rohkaisua voi löytää muista asioista kuin vaimosta.
Älä ole vaimoriippuvainen. Jos ei hyväkäs osaa innostua eikä kannustaa sinua, niin anna emännän elää niin kuin parhaaksi katsoo. Olettehan jo 40 vuotta kärsineet toisianne. :))

Voi helkutti paltamon mies. Eipä ole kehuja kuulunut minunkaan mieheltäni vaikka olen toisten miesten silmissä kaunis.... höh... ja luonnekaan ei ole paha....enemmänkin lempeä. Niin että miten se olikaan.....

Olen minäkin naimisissa paltamolaisen kanssa,jos nyt todellakin olet sieltä päin, ja oppinut tuntemaan teidät kainuulaiset liiankin hyvin. Ja se ensimmäinen oppinne oli, että ylpistyy vaan jos kehutaan. Joten meillä kotona ei todellakaan kehuta kun ei se kainuulaisperinteisiin edes kuulu.

Mutta auta armias kun mennään Paltamoon, niin siellä on kiitettävä, ylistettävä ja kehuttava aivan kaikkea sillä sikäläisten naamasta näkee, että kelpaakohan emännän huolella valmistama ateria tai onko isäntä onnistunut saunan rakentamisessa. Siinä se aika kuluu kyltymätöntä kiitoksen kaipuuta hoitaessa ja loman loppuessa kiljun ilosta päästessäni takaisin omalle kotiseudulleni, jossa kiitoksen ja kehumisen kynnys on selkeästi matalampi. Turha kuitenkaan odottaa, että paltamolainen meillä käydessä mitään kehuisi tai mitään kiittäisi, koska on se tuttu ylpistymisen pelko paltamolaisen huolena kuitenkin ensimmäisenä.

Mitäs, jos sinä aloitatkin sen kiittämisen? Lopeta sinä kainuulaisten sitkeä kiittämisen ja kehumisen mykkyys ja räväytä jo tänä iltana emännälle, että oletpas ihana ja nimenomaan selvin päin. Humalassahan paltamolaiset kyllä eukkojen persauksia paukuttelevat ja antavat suukon muidenkin edessä, mutta selvin päin ollaan äijäporukassa potkimassa auton renkaita ja huudetaan koska sitä kahvia saa.