Sokkiero on lähtijälle helpompi, kun voi vaan jättää menneen taakseen ja siirtyä uuteen suhteeseen. Surutyönkin voi sitten tehdä yhdessä uuden kanssa entistä puolisoa mollaamalla. Voimia uuteen kaikille sokkieron kokeneille.
Päivä kerrallaan
yllätyksen jälkeen
291605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Niinhän se on..
Sillehän ei voi kuitenkaan mitään jos toiseen rakastuu..
Mutta vois fiksummin yrittää jättää sen entisen..
..niinpä... miettii jätetty..
...tällä myös jätetty ihmettelee
Melko raukkamainen teko tuollainen sokkiero!!!itselleni kävi myös niin että mies yhtäkkiä yllättäen ilmoitti haluavansa erota. En osannut tuollaista edes epäillä kun kaikki oli olevinaan ihan ok eli ei riidelty tai muuta sellaista vaan suunniteltiin tulevaa kesää ja muuta mukavaa...mutta se mikä ei tapa vahvistaa on minun mottoni ja sen mukaan yritän toimia!Voimia kaikille samaan tilanteeseen joutuneille...
Meilläkin tuntui olevan kaikki ok, oli mökki varattuna ja suunniteltuna kaikkea. Sitten mies ystäväni tuumasi että haluaa erota. Hän oli löytänyt uuden. Ensin jouduin työttömäksi ja nyt vielä jätetyksi.
Yritän ajatella positiivisia asioita, mutta se on todella vaikeaa kun sisällä on kaikki rikki.
Naimisissa 25vuotta silloin jo kavareilta kuulin että pettäjä, en uskonut.
Liitosta kaksi lasta pettämisiä tullut ilmi ja olen aina antanut anteeksi ja
aina luvannut panosttaa parisuhteeseen terapiassakin käyty usein.
Mies mustasukkainen minusta jopa sairallloisen....voidaan sanoa lähisuhde väkivallan merkkejä jopa
rajoittamista jne...
Itsellään ollut seitsemän vuotta suhde jonka ohella tainnut pyörittää välillä montakin ja minä olen uskonut kaikki valheet..
Vähän on petetty olo mut kyl se täst :)
Tuen sua mielessäni! Jing ja jang kuitenkin tasapainottuu, joten sulla on jotain mukavaa tiedossa!! :)
Yllättäen se paljastui, että Pettäjä oli mustasukkainen, jopa tuo rajoittaminen myös kuului asiaan.
Niinhän se on! Mistäkähän johtuu! Tässäpä yksi lievempi esimerkki...
Meillä isäntä viihtyny koneellaan vuosikaudet ja jäänyt nettipornoiluistakin kiinni useasti ja kuulemma ihan normaalia.. no, mä sain oman koneen lapsilta lahjaksi ja voi kauhia, sitä mustasukkaisuuden määrää, mitä on sen jälkeen ukolta tullut!! Mökötystä, kun oon koneella, vittuilua "poikaystävistä.."
Kyräilyä ja kaikkea mahdollista lapsellisuutta! Ei auta, vaikka oon sanonut, et oothan sä itekki koneella jatkuvasti!!
Tulee mieleen, mitähän meinais, kun kävisin kapakoissa, niinkuin se itse tekee...(olen raitis..) :D
Pitääpä kokeilla...
Kuule, ihan samanmoiten kävi miullekkin, kun ostin oman koneen! Ukko kyyrää päivät pitkät, kun siellä viestittelen "poikaystävilleni" ;D
Kummallisinta, että on nyt ite vähentäny koneellaan oloa ja tulee katsoon muka telkkaria, kun mä oon koneella..hih hih! heipä hei! poikaystävät!
kyl tuli olo, et heitin hyvii vuosii hukkaan, ku tilalleni ol valittu uus
Oho!
Niin totta. Aivan sama olo täällä vielä monen vuoden jälkeenkin ja tuntuu ettei vihasta exää ja sitä toista naista kohtaan pääse millään eroon :(
todellakin petetty olo
"Surutyönkin voi sitten tehdä yhdessä uuden kanssa entistä puolisoa mollaamalla."
Älä nyt hassuttele. Edes jätettynä en kuvittele, että Ex-mieheni ja hänen uusi kumppninsa
tekisivät yhdessä ns. surutyötä. Hehän viettävät suhteensa auvoisinta ja palkitsevinta aikaa.
Poikkeuksen tekee tietysti, jos annat heille aihetta...
Eivät totisesti tee yhdessä surutyötä vaan käyttävät julmetusti aikaa jätetyn exän mollaamiseen kun ei haluta myöntäää omaa epärehellistä peliään. Mikä tietenkin on jätetyn exän syy. Täytyyhän pettäjien saada omtuntonsa puhtaaksi, keinolla millä hyvänsä.
Näin se on, että pettäjät saavat omantuntonsa puhtaaksi, koska syy eroon oli vain ex-kumppanissa.
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 4v. joista 2v. naimisissa. Olemme temperamenttinen pari eikä kumpikaan ole palännyt ottaa arkoja asioita esille. Meillä on puhuttu asioista reilusti niiden oikeilla nimillä. Niin luulin.
Mies sanoi eilen, ettei olisi ikinä halunnut mennä kanssasi naimisiin eikä varsinkaan suunnitella lasten tekoa kanssani. Minä olen lapseton ja miehelläni on edellisestä suhteesta poika. Meni kuulemma naimisiin pakon edessä. Ei uskaltanut sanoa ei. Ja viimeisen vuoden ajan kun olemme yrittäneet vauvaa, on seksi kanssani ollut pakkopullaa. Olin aistinut, että jotain on vialla. Kun olen kysynyt rakastaako hän minua, hän on valehdellut että rakastaa. Ja on valehdellut myös, että haluaa jatkaa kanssani.
Maailmani on romahtanut nyt. Yhtäkkiä minulle selvisi, ettei mieheni halua jatkaa yhdessä. Mistä tällaisessa tilanteessa saa apua?
En tiiä näin pääsiäisen aikana...mut pura pahaa oloas täällä...meitä paskoin kohdeltuja kyllä riittää ja voidaan yhdessä surra ja tukee toisiamme!
Mulle selvis 27 vuoden jälkeen, että ukolla on suhde naispomoonsa ja oon ihan romuna...
Mut mä oon 47v nainen ja vahva! Tästäkin selvitään! ;)
Tiedän miltä tuntuu, kun kaikki romahtaa. Aviomieheni laittoi pari tuntia sitten yhteisen kotimme oven viimeistä kertaa kiinni. Sanoi minulle pari viikkoa sitten, että hänestä tuntuu, ettei tätä parisuhdetta kannata jatkaa. Olemme olleet yhdessä liki 16 vuotta, josta yli 6 vuotta naimisissa. En tiedä kuinka raha-asiat ym. yhteinen omaisuus setvitään. Hän vain etsi asunnon ja lähti. Tämä kaikki tuli minulle kuin salama kirkkaalta taivaalta. Luulin, että kaikki on hyvin. Olen ollut tyhmä ja naiivi, kun olen luottanut häneen. En tiedä miten jaksan eteenpäin. Hän totesi, että haluaa olla yksin. Hän täytti jokunen kk sitten 30 vuotta. En tiedä onko hänellä kriisi vai onko teeskennellyt, että rakastaa minua ja nyt rakkaus onkin loppu. Olen sisältä rikki ja kuollut.
Anna nyt ajan kulua ..Asioilla on tapana järjestyä! sanoi hyvä ystäväni kerran...
Unohdappa välillä koko juttu ja elä elämääsi välillä! Siitä saat voimaa ja sitten arjen tultua mietit näitä ikäviä asioita! Ja uskompa, ettei tunnu ollenkaan niin pahalta! :=)
Joo ei tarvii kärsii yksinäisestä etsinnästä.
Kirjoitat aivan totta. Minulle taitaa tulla melkoinen shokki ero. 4 vuoden yhdessä olon ja 3 vuoden naimisissa olon jälkeen. Sillä vaimoni on eromassa yllättäin ilman mitään isoompaa syytä.
Joku syy varmasti on, mutta milloin syy selviää on eri asia. Minulle ei ole vieläkään selvinnyt kunnolla mistä on kyse. Mieheni ei ole koskaan ennen asunut yksin ja kai hänellä on jokin vapauden kaipuu. Lisäksi tunteet minua kohtaan ovat muuttuneet? Hänen mielestään meidän suhde on muuttunut. En tiedä miten tai milloin. Hän on hukassa, mutta niin olen minäkin. Sitä kysyy koko ajan "miksi?" mutta kun vastausta ei tule niin alkaa itse keksimään syitä, ja lopulta alkaa pitää niitä totena. Parasta olisi kuitenkin jutella puolison kanssa. Mieheni ei ole vielä valmis puhumaan. Entä vaimosi?
Suosittelen, ettet tee kuten mieheni ja sulje asiaa pois mielestä. Puhuminen auttaa. Hae juttuseuraa ulkopuoliselta ammattilaiselta. Itse olen jutellut ystäville, mutta ammattilaisen luona oli silti hyvä käydä. Menen uudelleen ensi viikolla.
Minullekin tuli sokkiero kun postilaatikosta tipahti erohakemus.
Vuosi sinä meni, tuskin siitä ajasta edes kovin paljoa muistan. Nyt on toinen vuosi menossa ja jotain jo sentään muistankin. Paljon on asioita pitänyt hoitaa, vaikkei aina olisi jaksanutkaan.
Joskus ihmettelen miten siitä oikein tähän selvisin. No päivä kerrallaan. Pikku hiljaa heräilen henkiin. Olen kuin Liisa ihmemaassa. Välillä nauran välillä itken. Näin 50-vuotiaana voi ottaa jo rennommin kunhan sen oivaltaa.
Oma vapaus - ihmeellinen juttu. Kiitos siitä ex-miehelleni :)
Ei todellakaan katkera enää.
.
Ei, vaikka olisi jo uusi kumppani valmiina. Itse olen ainakin aivan rikki jo pelkästä päätöksen teosta. Lähteä vai ei, aviomiestäni rakastan kyllä, mutta en ole seitsemän vuotta kestäneestä suhteestani saanut kuitenkaan haluamaani. Sitten sattumalta törmäsin toiseen, ihastuin ja huomasin, että elämä voisi olla helpompaakin. Silti tämä surutyö on kamalaa. satuttaa rakastamaani ihmistä, jonka kanssa olen kokenut paljon, niin hyvää kuin vaikeampiakin asioita.
Uusi suhde toisaalta helpottaa, kun ei jää aivan yksin, kuten jätetty. Mutta itse koen ainakin todella huonoa omaatuntoa uudesta suhteestakin.
Tsemppiä kaikille!
Ehkäpä arki tulee uuteen suhteeseesikin ja kupla puhkeaa? Tällaisilla uusilla suhteilla on huono ennuste. Ensin pitäisi tehdä kaikki voitava nykyisen suhteen eteen, käsitellä se perin juurin oppiakseen jotain, ja ellei mikään auta ja ero on edessä, toipua ajankanssa erosta ja eheytyä ensin omaksi itsekseen, ja vapautua sitten uuteen elämään ilman menneisyyden painolastia. Vasta sitten olisi hyvä ryhtyä uuteen suhteeseen. Nyt viet uuteen suhteeseesi käsittelemättömän eron ja parisihteen! Voi olla että huomaat erehtyneesi tai sitten olet ylen harvinainen poikkeus tähän sääntöön.
joskus vaan on helpompi jättää taakseen katsomatta