Olen juuri eronnut, 27v nainen.
En oikeastaan itsekään tiedä MIKSI halusin erota, miehenihän oli ns."hyvä mies".
Hän osallistui epäsäännöllisen säännöllisesti kotitöihinkin, toi minulle usein kukkia ja koruja, kehui usein kauniiksi ja haluttavaksi, otti huomioon kaikin tavoin..
Tunnen jotenkin syyllisyyttä ettei hänen väsymätön yrittämisensä kelvannut minulle..
Enkä tosiaan itsekään tiedä miksi.
Hän oli minulle kuin luotettava ystävä, mutta ei vain kertakaikkiaan herättänyt koskaan minussa minkäänlaisia himoja ja haluja, seksikin hänen kanssaan oli pakkopullaa, vaikka hän siinäkin yritti kaikkensa..
Kai minä sitten olen liian vaativa tai tarvitsen tosi kamalan miehen, ennen kuin osaan arvostaa hellää ja yritteliästä miestä...?
En oikeastaan itsekään tiedä MIKSI halusin erota, miehenihän oli ns."hyvä mies".
Hän osallistui epäsäännöllisen säännöllisesti kotitöihinkin, toi minulle usein kukkia ja koruja, kehui usein kauniiksi ja haluttavaksi, otti huomioon kaikin tavoin..
Tunnen jotenkin syyllisyyttä ettei hänen väsymätön yrittämisensä kelvannut minulle..
Enkä tosiaan itsekään tiedä miksi.
Hän oli minulle kuin luotettava ystävä, mutta ei vain kertakaikkiaan herättänyt koskaan minussa minkäänlaisia himoja ja haluja, seksikin hänen kanssaan oli pakkopullaa, vaikka hän siinäkin yritti kaikkensa..
Kai minä sitten olen liian vaativa tai tarvitsen tosi kamalan miehen, ennen kuin osaan arvostaa hellää ja yritteliästä miestä...?
Vastaukset 126
Vanhimmat
Kun olet tehnyt muutaman kakaran jollekin sosiaalitapaukselle ja haluat taas jonku kunnollisen elättämään äpärisiä sitten taas kummasti kelpaa kunnon mies. Tietenki et halua lisää pentuja kun niitä on jo niin paljon ja olet vanha, mutta ne pennut on niin mahtavia kun omistavat paskat geenit kummaltakin puolelta jotka tulevat aiheuttamaan ongelmia kunnon ihmisille tulevaisuudessa ja ehkä ikuiseksi ajoiksi.
Jos Sinulla on ongelma niin käy kysymässä siveysvyötä terveyskeskuksesta.
En tule koskaan äidiksi, joten tuollaisista murheista tulen säästymään sentään.
Eivät kaikki halua lapsia.
välttyä raskaudelta? olen täällä monelta naisten valtaamilta palstoilta lukenut, että ehkäisyt eivät toimi. Vahinkoja sattuu aivan solkenaan.
Kysynkin nyt ihan mielenkiinnosta, miten aiot onnistua lapsettomuudessasi?
Kyllä ehkäisy toimii jos sen oikein suunnittelee, ei nyt mikään "varmat päivät" konsti olekaan hyvä vaan kortsu, tai tuplakortsut ja sitten pillerit lisäks. On ihme jos ne "uimarit" pääsee kahden kortsun läpi ja vaikka pillereiden hormoonitkin vielä vaikuttaa.
Taitaa vaan olla niin että nykypäivänä toi ehkäisyvalistus on jäänyt vähän puolitiehen tai sitten siitä ei välitetä pal' paskaakaan.
Ottakaa ihmiset järki käteen, ei ne swimmarit itsekseen tuhoudu, pitää itekin tehdä jotain että "ei-haluttua" lasta ei pääse alulle.
vastaukseksi sen, että liika on liikaa. Itse taas olen sitä mieltä, että koskaan ei ole liikaa ehkäisty, jos haluaa olla varma!
Liika on liikaa?? Ja höpöhöpö! Tuskinpa ne swimmarit siitä yhtään virkistyy tai voimistuu jos vastassa on ensinnäkin kaks kumia ja lisäksi vielä hormoonit. Ja eikös noissa kumeissakin ole jotain aineita jotka tuhoaa siittiöitä, en ole ihan varma tosin.
Mutta luulen että tohon höhöhöpö-vastaukseen on vaikuttanut se että aika moni kai haluaa vetää paljaaltaan mikä on niin typerää kuin olla voi. Kumi nimittäin on AINOA suoja tauteja vastaan! Niiltä taudeilta ei suojaa yksikään e-pilleri tms. Eli kuuluttaisin järjenkäyttöä ehkäisyssä.
Oletko ikinä kuullut abortista? Se ei ole ehkäisykeino, mutta sillä voi varmistaa lapsettomuuden, jos ehkäisystä huolimatta sattuu tulemaan raskaaksi.
ikäinen Laura oot??
Eihän tuo ole neuvo!! Katumuspillerikin on parempi kuin alkaa jo aluillaan olevaa lasta pistämään hengiltä. En ole abortin jyrkkä vastustaja, se sopii silloin kun on todella tarve siihen mutta en mä hyväksy kyllä tollastakaan kevytkenkäisyyttä, puhumattakaan siitä että eihän tollainen ehkäise tauteja!
Mistä toi nykynuoriso oikein imee noi älyttömät mallit ja mielipiteet???
Ei muuta kuin kumia ja e-pillereitä niin EI TUU TAUTEJA EIKÄ TUU EI-TOIVOTTUJA RASKAUKSIA!
Sitäpaitsi vaikken itse olekaan nainen niin voin hyvin ymmärtää että abortti on naiselle helvetillisen vaikea, kivulias ja rankka ratkaisu, ainakin henkisesti jos ei muuten!!
Sterilisaatio on ainut (ja joka sekin saattaa pettää, vaikka harvemmin) jolla voi varmistaa lapsettomuuden. Tosin sitä ei kovin nuorelle synnyttämättömälle edes tehdä.
En tajunnut mistä tämä ehkäisykeskustelu, kyllä tänä päivänä raskaus voidaan ehkäistä hyvinkin luotettavasti. Eri asia on, jos alkaa haluamaan lasta, niinkuin noitten renttujen kanssa monasti käy. Iskee jonku ihme kodinperustamisvimma, joka saa rentunkin (= hyvinpitkälle sellainen särmä kundi, joka kiinnostaa ns. kunnollisen miehen jälkeen) hetkeksi aloilleen, mutta kestää suurinpiirtein kuukauden pari lapsen syntymästä. Sitten "sekin on jo nähty" ja entinen meno alkaa.
Kai tiesit "heh" että jos laittaa useamman kuin yhden kondomin päällekkäin, ne menevät käytössä helposti rikki??? Ilmeisesti et.
Eli muistakaa: käyttäkää vain yhtä kondomia kerrallaan. Niitä ei ole suunniteltu laitettavaksi useita päällekkäin. Älkää olko älykääpiöitä kuten "heh".
mieltä ylentävästä "nimityksestä" älykääpiö!
Perustin tuon vain siihen että yksi menee helpommin rikki kuin kaksi! Sitäpaitsi en ole ensimmäinen joka suosittaa tuplakumia niin että mietipäs ensin ennenkuin alat nimittelemään. En minä tuota ole itse keksinyt.
Jos kondomi menee toistuvasti rikki, silloin syytä miettiä, laittaako sen väärin paikoilleen.
Hyvin on kondomit koossa pysyneet, kun ne itse laitan paikalleen huolellisesti ja huolehdin, että ensikoti jää tyhjäksi ilmasta. Yksi kappale riittää ja muuta ehkäisyä ei ole eikä tule. (ellen sitten tee sterilisaatiota).
Ei kai ehkäisyn pitäisi mikään henkimaailman juttu olla, jonka kanssa pitää hysterisoida. Tärkeintä on, että on huolellinen sen menetelmän kanssa, jota käyttää. Vahingon mahdollisuus tällaisessa tapauksessa on pieni.
kädessäsi silloin kun siinä on se ruumiisi osa, johon kondomia sovitat...
Molempien kuuluu kantaa ehkäisystä huoli. Ei vain miehen, eikä vain naisen!
Mitä hysterisointia on, kun molemmilla on yksi oma ehkäisy?
Onhan sulla yksi oma sukupuolielinkin, samoin kuin kumppanillasi!
Siinä olet oikeassa, että jokainen kantaa vastuun itsestään.
Kondomi on meille kuitenkin ihan yhteinen ehkäisy, vaikka sen mieheni ruumiinosaan sovitankin.
Kahden kondomin käyttö on mielestäni hysterisointia. Samoin, jos käytössä on vaikkapa pillerit, kierukka tms. on turha enää käyttää kondomia, jos kerran vakituisessa (taudittomassa) suhteessa ollaan. Irtosuhteissa tilanne on tietysti toinen ja ehkäisyssä pitää luottaa vain itseensä.
"Mitä hysterisointia on, kun molemmilla on yksi oma ehkäisy?..."
Miksi pitäisi olla kaksi ehkäisyä, jos vakituisessa suhteessa ollaan ja se yksi ehkäisy hoidetaan huolellisesti?
Sukupuolielinten lukumäärällä ei liene tässä mitään merkitystä...
Näin minä ajattelen mutta jokainen hoitaa tietysti oman ehkäisynsä ja käyttäköön vaikka kaikkia ehkäisymenetelmiä päällekkäin, jos niin haluaa. Pääasia, ettei ei-toivottua raskautta pääse alulle. Minulle riittää yksi ehkäisy.
yhtään mitään!
Kahta kondomia en minä ole käskenyt käyttää, mutta molemmille oma ehkäisy.
Juuri oli uutisointia näistä "taudittomista" parisuhteista kun miehet hakevat ympäristöstään tauteja kotiin vaimoilleen...
Ehkäisy on AINA henkilökohtainen. Se ei koskaan muutu yhtieseksi jos vain toinen käyttää ehkäisyä.
Kuulut ryhmään ei-toivottu raskaus tulossa. Samoin ryhmään vastuuttomat nussijat.
Saat sitten ilakoida kun "vahinko" kävi, etkä pysty aborttiin...
Me kun käytämme kondomia niin se suojaa mahdolliselta taudiltakin puolin ja toisin.
"...Ehkäisy on AINA henkilökohtainen. Se ei koskaan muutu yhtieseksi jos vain toinen käyttää ehkäisyä..."
No kerropa, kumpi tässä meidän tapauksessamme käyttää ehkäisyä ja kumpi ei? Kondomi on välissä joka tapauksessa. Ratkaiseeko käyttäjän se, kuka kondomin laittaa paikoilleen vai se, kuka sen ostaa? Entäpä jos se laitetaan paikoilleen yhdessä ja jospa ne ostetaankin yhdessä. Jos mies laittaa kondomin paikoilleen, olenko minä silloin ilman ehkäisyä? Jos minä laitan sen paikoilleen, onko miehelläni vaara tulla isäksi?
"Kuulut ryhmään ei-toivottu raskaus tulossa. Samoin ryhmään vastuuttomat nussijat."
Yhdellä ehkäisyllä olen ilakoinut 26 vuotta ilman vahinkoja, joten pitkään on ainakin toistaiseksi viipynyt odottamasi ei-toivottu raskaus. Ja kohtahan luontokin hoitaa tämän ehkäisyasian kohdallani tarpeettomaksi.
Mutta pidähän sinäkin itsestäsi yhtä hyvä huoli.
Tuossa kaiketi oli kyse juuri ns. irtosuhteista eikä vakisuhteesta! Siksi juuri kannattaa pitää varman päälle ettei myöhemmin kaduta. Siks kannatin tuplakumia ja pillereitä.
Irtosuhteissa täytyy toki olla tarkempi turvallisuudestaan. En silti itse laittaisi kahta kumia päällekkäin. Muut toki saavat laittaa niin halutessaan ;-)
kumman elimeen se on tarkoitettu. Kondomi on perinteinen miesten ehkäisin. Nykyään on olemassa naisten kondomikin, mutta ne ovat erilaisia.
Joten miehesi käyttää ehkäisyä, jos kondomi on miesten mallia. Sinä et voi sitä käyttää yksin ehkäisynä, jos miehesi ei käytä mitään. Vai voitko?
Sinä olet ilman ehkäisyä, jos sinulla ei ole oman sukupuolesi ehkäisyä käytössä.
Ahaa, olen itse 46 v., ilman ei-toivottua raskautta, joten kai jotain asiasta tiedän minäkin. Aikuinen ihminen ei välttämättä ole aikuinen päästään, olet sen juuri osoittanut.
Jos nyt itsekin pääsisin vastaamaan tähän.
Eli en aio tulla raskaaksi, käytän pillereitä ja kumeja. Ei siinä enää jää paljoa varaa raskaudelle.
Tai sitten kohta pahalla.
Kondomit on AINA suunniteltu käytettäväksi vain yksi kerrallaan!!! Niitä EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA saa laittaa useampia päällekkäin, koska ne hankautuvat toisiinsa rikki käytössä!!! Eli useampi kortsu päällekkäin EI OLE kestävämpi kuin yksi kortsu, vaan päinvastoin!
Jos on vielä epäselvää niin mene kysymään vaikka koulusi terveydenhoitajalta, terveyskeskuksen lääkäriltä tai mielenterveystoimistosta.
Ps. Tässä vielä faktaa jos ei muuten mene päähän, lainaan tuohon samantien, katso aivan viimeinen lause:
http://www.aidscouncil.fi/aapinen/aapinen.htm
KONDOMIN KÄYTTÖOHJE:
1. Avaa paketti huolellisesti, jotta kondomi ei vahingoitu. Pitkät kynnet tai korut rikkovat helposti ohuen kumikalvon. Älä avaa kondomipakettia hampailla.
2. Vedä esinahka taakse ja rullaa kondomi sen jälkeen jäykistyneen peniksen päälle.
3. Huolehdi, että kondomi rullautuu auki oikein päin.
4. Rullaa kondomi peniksen juureen saakka. Älä yritä peittää kiveksiä kondomilla.
5. Varo ilmakuplien jäämistä kondomin sisään, sillä ne voivat rikkoa kondomin. Purista sormilla ilmat pois kondomin kärjestä.
6. Peräaukkoyhdynnässä kannattaa käyttää runsaasti vesiliukoista liukuvoidetta. Muutoin kondomi voi hajota.
7. Jos puuha kestää kauan, voi olla tarpeen vaihtaa kumia välillä. Pidä useita kondomeja koko ajan saatavilla.
8. Jos penis veltostuu yhdynnän aikana, kondomi saattaa luiskahtaa pois päältä. Silloin kondomia voi pitää paikoillaan sormella.
9. Jos kondomi repeää tai luiskahtaa pois päältä yhdynnän aikana, ota uusi kondomi heti käyttöön.
10. Siemensyöksyn jälkeen penis kannattaa vetää ulos ennen kuin se veltostuu, muutoin siemenneste saattaa valua pois kondomista. Pidä sormilla kiinni peniksen juuresta tässä vaiheessa, jotta kondomi ei luiskahda pois penikseltä ennenaikaisesti.
Huom!
Nainen erittää aktin aikana luonnollisia liukastenesteitä, mutta naiset voivat myös tarvita lisää liukuvoidetta yhdynnän miellyttävyyden ja turvallisemman seksin vuoksi.
Peräaukkoyhdynnässä on tärkeää käyttää vahvaa kondomimerkkiä. Kahta kondomia ei kannata käyttää päällekkäin, koska kumi voi hangata toisen kumin rikki.
Usko jo nyypiö, jos laittaa useita kumeja päällekkäin, ne rikkovat toisensa melko helposti kun kumi hankautuu kumia vasten.
VAIN yksi kondomi kerrallaan!
minulle on eräs naislääkäri kerran sanonut, että kaksi kumia päällekkäin jos ei yhteen luota...
Huh, mitä lääkärikuntaa, jos tietosi pitää paikkansa!
Jos mies laittaa korsun paikalleen, niin kyllä siinä tulee hoidettua silloin ehkäisy, ei tarkoita että tulen raskaaksi, jos mies käyttää mutta minä en...
Naisillekin on ehkäisymalleja eikä niitä miehet sillon käytä!!
Mutta poitti on se että jos mies käyttää kortsua, minun ei tarvitse omaa asentaa.. ja ehkäsy pelaa!
Kuulkaas naiset, se on sillain mikä on varma konsti, ei saa antaa panna
abortti
Kumit pitää voidella. Kätevimmin tämä käy dippaamalla meisseli värkkiin ja sitten pujottamalla uusi gummi ja taas dipata ...jajajaja. Mielenkiintoista.
Enpä uskoisi ikääsi ainakaan tekstin perusteella. Että joku aikuinen viittii vängätä tollasta juttua.. Kuulostaa lähinnä 16-kesäseltä. Tämä siis NainenX:lle.
Elämäsi on ollut liian turvallista. Kokeile HI-positiivista etnoraiskaajaa välillä niin alkaa exä jälleen tuntua hyvältä.
Tarvitse karpaasin etkä mitään kunnollista!
jos on hankkinut muutaman rusken papanan ja sitten lisäksi pääsee martyyriksi kun rasistit eivät palvo omaan kotinegeä.
Valitsit sen järkiliiton sijasta vapauden ja kai rupeat nyt etsimään itsellesi miestä, jonka kanssa elämä on yhtä tunteen paloa. Onnea ja menestystä siihen!
Miesten pitäisi jo vähitellen tajuta: se ei riitä että on "mukava mies", se ei herätä naisissa mitään intohimoja. Joo-joo-miehenä olo saa naisen enintään sääliväksi, ei rakastuneeksi.
Puhut vähän, mutta asiaa. Tiedän naisena, että ikävystyminen uhkaa suhdetta, jos mies on kuin spanieli hihnassa.
että toisaalta naiset nauttii siitä että saavat pitää miestä liekassa ja komennella ja määräillä mutta toisaalta tuntevat ikävystymistä jos mies tottelee!
Ota teistäkin sitten selkoa. Ai, unohdin ettette itsekään tiedä mitä haluatte.
Olen aivan samaa mieltä. Itsekin erosin muutama vuosi takaperin "spanielista" ja pian löysin itselleni "dobermannin", ja nyt asiat sujuvat aivan eri tavalla. Mies voi olla ns. hyvä mies (hellä, huomaavainen, luotettava, toimeentuleva), vaikka hän olisi muutakin kuin liian kiltti spanieli.
Tietenkin ihmiset ovat erilaisia ja puhunkin vain omasta puolestani.
Taitaa olla vähän yksilöllistä mistä kukakin tykkää. Itse olen tyytyväinen kilttiin mieheeni (ollut useamman vuoden)
Joo. Sun miehes ei ollu kovin särmä. Ei jäpittänyt minuutilla, kaappi ei ollut särmä ja ilmoituksen tekemisen kanssa oli ongelmia!!!
Ahaa... sinä siis kyllästyt jos mies on kiltti ja hyvä sinulle?
Hyvä Tellu, asiaan on helppo ratkaisu seurusteleppas jonkin aikaa vaikkapa afrikkalaisen, korealaisen taikka vaan ihan perus somalin, latinon tai muun "rotukoiran" kanssa, niin elämäsi ei varmaankaan ole tylsää...
Luulen, että muutama vuosi kotiin kahlittuna, väkivaltaisen ja mustasukkaisen miehen kanssa saattaisi parantaa sinut ja kaltaisesi suomalaiset naiset tuosta omituisesta sairaudestanne ja kunnollinen suomalainen mies alkaisi taas kelvata.
Säälin teitä oikein todella! Teillä ei taatusti ole helppoa mahdottomien ja toistensa kanssa ristiriitaisten halujenne ja toiveidenne kanssa.
Vai voitko rehellisesti sanoa olevasi onnellinen??
Minä ainakin voin rehellisesti sanoa olevani nyt onnellinen. Jos sanon etten halua "liian kilttiä" miestä, niin ei kai se tarkoita että haluaisin väkivaltaisen miehen? Eihän elämä näin musta-valkoista ole.
Itse olen spontaani ja temperamenttinen ihminen, enkä tullut toimeen tylsän miehen kanssa. Kaipasin mieheltä vähän luonnetta ja nyt olen löytänyt itselleni täydellisen miehen. Hän ei ole väkivaltainen tai hunsvotti vaan hellä, rakastava, ystävällinen ja kunnollinen. Ja jopa kiltti! Mutta hän on maailmoja syleilevä, spontaani, värikäs ihminen. Hänestä ideani, ajatukseni ja tunteeni kimpoavat minulle takaisin kun taas edellisellä miehelläni ei vain ollut minulle tällä tasolla mitään annettavaa.
En kuitenkaan epäile, etteikö edellinen mieheni joskus löytäisi itselleen toista naista, joka rakastaa häntä täysin koko sydämellään. Juuri sellaisena kuin hän on.
Vaikka olen tähän mennessä ollut aikalailla samaa mieltä kanssasi, tässä vaiheessa täytyy sanoa, että näin se vain toimii. Suhteet ovat tunneasioita. Jos ei tunnu hyvältä, se ei vain tunnu hyvältä.
Tyttö ihmetteli itsekin, miksi hän ei ollut kiinnostunut. Niin se kuitenkin vain on. Mitä vähemmän haastetta, sitä vähemmän yritystä. Mitä enemmän haastetta, sitä enemmän yritystä. Sama pätee niin naisiin kuin miehiinkin.
Käy kuitenkin sääliksi hänen miestään, joka oli varmasti auttamattoman rakastunut ja kuvitteli tekevänsä oikein. Oikeinhan se oli moraalisesti, mutta käytännössä hieman pieleen.
Ehkä olitte yksinkertaisesti toisillenne väärät? Mikäli toisessa on tuollaisia yhteiskunnallisesti tavoiteltavia piirteitä, niin niitä ehkä väkisinkin alkaa katsella siinä vaiheessa, kun pitäisi erota. Mikäli miehesi olisi ollut vaimohakkaaja tms tuskin kukaan ihmettelisi erohaluasi. Ehkä ette vain sopineet yhteen, ei ne 'hyvät' ominaisuudet yksinään suhdetta kanna, mikäli muuten ei tunnu oikealta.
Nuori nainen haluaa yleensä nk. särmikkään miehen. Tuossa iässä kaivataan jännitystä ja extreme-tunteita tai muuten tylsistytään kuoliaaksi.
Paras järjestys olisi se, että heti suhde-elämänsä alussa pääsisi kokeilemaan ne karseimmat tapaukset (väkivaltaiset, alkoholistit, moniavioiset, muuten vain mäntit): silloin sitä tosiaankin oppii arvostamaan Hyvää Miestä. Moista aarretta vain ei monen kohdalle suoda, hyviä miehiä ei kasva joka oksalla.
Mutta sinänsä hyvä että erosit, mitä sitä väkisin vääntämään jos ei nappaa. Nyt ainakin teillä kummallakin on mahdollisuus löytää "se oikeampi" puolisko.
mutta nykynaisilla, nuorilla semmosilla, ei ehkäisy toimi. Ne ovat varmasti paksuna jo ekalle surkimukselle, joka taas tarkoittaa molemminpuolista tragediaa elämän läpi. Myös lapselle!
Näitten tempausten ja synnytysten jälkeen kukaan Hyvä Mies ei enää heitä huoli, ei katso edes päin...
Nainen on NIIN tosikko, ettei osaa leikkiä ollenkaan...
Onko sinun mahdotonta uskoa, että ehkäisyn voi hoitaa asiallisesti ja siten estää ei-toivottujen lasten alullepano. Eiköhän suurimmalla osalla ihmisiä ehkäisy toimi näin, vaikka se ei ehkä sinulla tai tuttavapiirilläsi ole toiminut (=lue: ei ole välitetty/osattu hoitaa tai ei ole oltu huolellisia).
Vahinkoja sattuu loppujen lopuksi vähän. Ja vaikka vahinko sitten sattuisikin, se ei todellakaan automaattisesti tarkoita mitään tragediaa sen enempää äidille kuin lapsellekaan. Jos se sitä tarkoittaa, niin ehkäpä kyseisen äidin elämä olisi ollut tragediaa ilman sitä vahinkoakin.
joka vuosi 13 000 aborttia ja määrä on kasvussa. Että vähän? Kun synnytyksiä on n. 60 000 kpl...
Olen ihmetellyt aina, miksi sitten ehkäistään, jos kuitenkin lapsi halutaan. Se on lapselle ja miksei äidillekin tragedia, JOS lasta ei halua ja sellainen silti on vastaanotettava. Jos taas haluaa, miksi ehkäisee?
Selitä!
"joka vuosi 13 000 aborttia ja määrä on kasvussa. Että vähän? Kun synnytyksiä on n. 60 000 kpl... "
Olennaisempaa tässä tapauksessa olisi mielestäni verrata vahingossa alkaneiden raskauksien määrää onnistuneiden ehkäisyjen määrään. Löytyisiköhän niistä jotain tilastoa?
"Olen ihmetellyt aina, miksi sitten ehkäistään, jos kuitenkin lapsi halutaan...."
Käsittääkseni moni raskaaksi vahingossa tullut muuttaa mielensä ja haluaakin ottaa lapsen vastaan. Se on inhimillistä.
"...Se on lapselle ja miksei äidillekin tragedia, JOS lasta ei halua ja sellainen silti on vastaanotettava..."
Jos lasta ei halua ja silti vahinko käy, on olemassa se aborttimahdollisuus.
niitä vahinkoja niin kovin paljon satu! Niitä sattuu _todistettavasti_ 13 000 kappaletta joka vuosi. Ja se on paljon, aivan liikaa, syntyneihin nähden, jotka myös sisältävät näitä "mielenmuutosvauvoja"...
Vai muuttaa mielensä? Mielenkiintoista. Eikö ehkäisylle ollutkaan perustetta? Eikö ehkäisyn tarkoitus olekaan suojata raskaudelta?
Sinun kaltaisellesi se mielenmuutos on varmaan todennäkoinen, koskapa et ehkäistä haluakaan. Mutta henkilön, joka hankkii ehkäisyn ja pitää huolen siitä, että kumppanilla on myös ehkäisy kunnossa, ei tarvitse tuollaisia selityksiä julkisille palstoille kirjoitella.
Kaltaiseltasi ei voi vaatia vastuuta itsestään, miten ihmeessä selviäisit vauvan kanssa? Vai oletatko siinäkin, että mies hoitaa? Hoitaa lapsen, jota ei ainoana teidän suhteessanne halunnutkaan, eikä omaa naisellista tapaa muutella mieltään alinomaa...
Miettikää nyt miehet tarkasti. Alkaa selvitä mistä johtuu suuret aborttiluvut. Naisten vastuuttomuudesta. Heidän kyvyttömyydestään ymmärtää ehkäisyn tarvetta silloin kun lasta ei haluta. Aborttia se suositteli ehkäisyksi äskeinenkin naisena itseään pitävä mieluummin kuin omaa OIKEAA ehkäisyä.
Abortti on mielestäni huono ehkäisin, sillä se ainoastaan ehkäisee elämän kehittymisen. Ei raskautta...
Tilastojen kanssa voi saivarrella vaikka päivän. Esim. syntyneiden lasten lukumäärä olisi paljon suurempi, jos kaikki halukkaat olisivat saaneet lapsen jne.
Mikä sinulla nyt oikein on hätänä, kun sinulla on noin kova tarve tingata vastaan minun ehkäisystäni ja vääristellä minun sanomisiani?
Kyllä sinun kantasi on tullut jo selväksi. Siitä huolimatta elän ja ehkäisen juuri niin kuin meille sopii.
Minulla ei ole aihetta jatkaa tätä keskustelua enää eikä tämä edes kuulu alkuperäisen otsikon alle.
En halua, että annat täällä nuorille naisille käsityksen asiasta ettei naisen tarvitse ehkäistä, riittää kun on kumi -miehellä. Saatat heidät esimerkilläsi vaaraan, joka ei kovin aikuismaista ole. Nuorella henkilöllä ei ole ikänsä puolesta valmiuksia selvittää mistä jutussasi on kyse.
Elät ja ehkäiset kuten sinulle sopii, voisiko olla mahdoillista ettet osallistu tämän kaltaisiin keskusteluihin VAIN omilla kokemuksillasi? Se ei nimittäin ole oikea tapa.
Jos sinulla ei ole kykyä katsoa asiaa kokonaisuutena, yleiseltä kantilta, ole vaiti.
Jos olet elänyt kortsu päässäsi, elä vastedeskin, minulla ei ole mitään sitä vastaan, mutta älä tuputa omaa malliasi muille, kuin se olisi moraalisesti ainut oikea jokaiselle.
Todella ärsyttävää, kun tänne aina osuu näitä kaapissakasvaneita, joille ympäröivä maailma on täysin tuntematon. Ja jotka eivät osaa puhua muusta kuin itsestään!
osa täälläkin kirjottavista on sitä mieltä ettei kumi riitä. Jos haluu ehkäistä se pitää tosiaan tehdä kunnolla eikä tyytyä huonoimpaan mahdolliseen.
Mielestäni se on tulella leikkimistä!
Toiset tosin tykkäävät siitä, mutta oma mielipiteeni on se, että koska maailmamme on näin kehittynyt ja suo monta vaihtoehtoa molemmille sukupuolille, niitä tulee myös käyttää MOLEMPIEN, jos tuntee asiaan tarvetta!
On vastuutonta jättää ehkäisy abortin tai sattuman varaan, tai antaa käsitys että nuo ovat ok.
saatu kerrankin hauska keskustelu aikaiseksi...
Ihan vain iloa pilatakseni kerron, että suurin osa ei-toivotuista raskauksista alkaa ILMAN MITÄÄN ehkäisyä. Jos noissakin tapauksissa olisi ollut EDES kondomi, monta aborttia olisi jäänyt tekemättä. Monta ei-toivottua lasta syntymättä.
Ihan oma lukunsa noista "ei-toivotuista" lapsista syntyy kuitenkin parisuhteeseen, jossa nainen nauttii e-pillereitä silloin kun sattuu muistamaan.
mutta tiedätkö mikä edesauttaa sitä, ettei mitään ehkäisyä käytetä? Se, kun molemmat ajattelee, että se ehkäisy on tuon toisen tehtävä. JOS vastuun ottaisivat molemmat, väitän, että aborttitilastot puhdistuisivat miltei nolliin.
Muuten samaa mieltä. Itse en puhunutkaan äsken niistä, jotka eivät käytä mitään vaan niistä joitten ehkäisy on puutteellinen, sillä heitäkin on näistä luvuista paljon! Ikään kuin ehkäistäisiin huvikseen tai näön vuoksi. Ilman sen kummempaa tarkoitusta.
Tiedätkö, hetken mietittyäni tyrmään esityksesi siitä, ettei ehkäisyä käytetä koska molemmat ajattelevat sen olevan toisen tehtävä. Mielestäni ihmiset, jotka eivät käytä ehkäisyä eivät ajattele mitään! He ovat kykenemättömiä kantamaan vastuuta toisesta, mutta ikävä kyllä myös itsestään.
NAISEN pitäisi tietää, että HÄN saattaa tulla raskaaksi ja HÄN myös joutuu vastaamaan seurauksista. Miehelle ei aborttia tehdä enkä ole kuullut puhuttavan monestakaan parikymppisestä yksihuoltajaisästä, jotka tuskailevat opiskelun, työn ja huoltajuuden mukana tulleiden ongelmien parissa. Tämän takia odottaisin edes naisilta panostusta ehkäisyyn, vaikkei se yksin heidän asiansa pitäisi ollakaan.
herranen aika, ensimmäistä kertaa joku nainen on tuosta asiasta kanssani samaa mieltä!
vaikka kuulunkin niihin jotka huolehtivat omalta osaltaan ehkäisystä jo tautivaarankin vuoksi.
erään jutun, jossa sanottiin että kuvaamallani tavalla se yleensä käy. Luotetaan siihen, että toinen ehkäisee.
Saat tyrmätä. Olet tietysti oikeassa mielestäsi, mutta minä pidän oman mielipiteeni, sillä kysely/juttu oli tehty niiden keskuudessa, joille oli tehty abortti tietyn vuoden aikana. Ehkä he kuitenkin ovat parempia sanomaan, miksi niin oli käynyt, kun kävi.
AIVAN USKOMATONTA! miten on mahdollista että itseään 45 paikkeille mainostavat naiset kinaavat kuin pikkulapset?? Ei, älkää edes vastatko! luin ihan kyllikseni kinasteluanne, ei tarvi jatkaa sitä minun kanssa, esitän vain oman mielipiteeni:
siis MINUN mielipiteeni josta ei kenenkään keskenkasvuisen, enpä itse ole kummenpi enkä muuta väitäkkään, kannata ottaa mallia. siis ?Lapset? älkää lukeko
1: jos kaksi ihmistä tapaa toisensa baarissa tms. ja päädytään harrastamaan seksiä on kumpikin liikkeellä omalla vastuullaa. miehen vastuu/velvollisuus on käyttää kumia tartuntojen ehkäisemiseksi ja raskauden välttämiseksi ja naisen sitä vaatia. jos nainen suostuu kumittomaan seksiin ei parane ketään syyttää taudeista ja jos ei itse käytä mitään (siis naisille tarkoitettua ehkäisymenetelmää) on mahdollinen lapsi/abortti vain ja ainoastaan OMA vika. Jos taas mies harrastaa kumitonta seksiä umpivieraan tai pahimmillaa ostetunnaisen kanssa en kovin pitkälle arvosta
2. Jos on kyse avo-/avioparista (laskisin mukaan myös pitkään seurustelleet) on kyse lähinnä valinnasta. itse kävin testeissä ja todettiin taudittomaksi joten uskalsin suostua tyttöystävän ehdottamaan pillereiden käyttöön. luotan niiden toimivan siinä missä kuminkin ja tyttöystävään sen verran että hän ei hanki tauteja muualta. Toisaalta hänen täytyy luottaa myös siihen että minä en sitä tee mutta siitä suhteessa on kyse:luottamuksesta toiseen
idea tässä oli se että jos haluaa käyttää kumia pillereitä niin varma on varma. Uskon pelkkään kuminvoimaan jolloin säästyy taudeilta ja kun kyse on pysyvämmästä suhteesta eivät pelkät pillerit mielestäni ole ongelma.
tilanteita toki on muitakin mutta ne ovat näistä sovellus ja korostan sitä että jokainen on vastuussa itsestään. jos tekosyynä on humalatila ei kannata asiasta paljon puhua, se osoittaa vain ihmisen tyhmyyttä
ja jos jäi ampiaispesää vielä sohimatta niin nainenX on mielestäni kertakaikkisen ärsyttävä ****
-kakslahkeinen mallia 84-
Nyt taukki tajuta. Lue viestit kunnolla ni ei tarviis lukea noita sun tyhmiä kommenttejas. jos on 13000 aborttia vuodessa ni se ei tarkota sitä että kaikki aborttiin johtaneet raskudet oisi huonon ehkäisyn tulos vaan että sitä ei oo käytetty ollenkaan. Mä en ymmärrä tollasia joiden täytyy vänkäämällä vängätä toisten juttuja. Lopeta se toisten juttujen kommentoiminen jos et osaa edes lukea viestejä kunnolla ja vastata niihin vaan asian vierestä!!!!!
Ensin pitäisi päästä sinuksi itsensä kanssa, ja vasta sen jälkeen on edes kohtuulliset mahdollisuudet löytää sopiva pari. Niin kauan kuin on hakusassa itsensäkin kanssa se mitä haluaa on aika vaikeaa tietää mitä toisesta haluaa. On toki pareja jotka ovat löytäneet toisensa jo lukiossa ja hyvin menee läpi elämän.
Koskee yhtä hyvin molempia sukupuolia.
"Ensin pitäisi päästä sinuksi itsensä kanssa, ja vasta sen jälkeen on edes kohtuulliset mahdollisuudet löytää sopiva pari..."
Tuo on varmaan pitkälle totta. Tunnistan sen myös omasta elämästäni. Miehiä on ollut monenlaisia elämän varrella mutta kukaan ei ole pitkään kiinnostanut eikä todellakaan se "hyvä mies" -ominaisuus ole painanut pätkääkään vaikka sen on tiedostanutkin. Vasta nelikymppisenä löysin sopivan miehen, joka varmasti täyttää ns. hyvän miehen kriteeritkin.
Minun aikuistumiseni kesti näin pitkään. Useimmilla se varmaan tapahtuu nopeammin.
Sen verran vielä tuosta "hyvä mies" tai "kunnon mies" -ominaisuudesta, että nekin ovat subjektiivisia kokemuksia. Myös ns. kunnon miehessä voi olla lisäksi tukku sietämättömiä ominaisuuksia. Mieleeni tulee esim. eräs ns. kunnon mies. Hän on itse erittäin tietoinen erinomaisuudestaan. Hän tekee mielestään kaikki asiat oikein. Hän luettelee esimerkiksi urheilusuorituksiaan jatkuvasti ("ensin kävin juoksemassa 10 km ja sitten menin uimaan ja uin niin ja niin paljon ja sitten....") ikäänkuin kehuja odottaen. Erinomaisenkin ihmisen täytyy muistaa se, että ei sillä erinomaisuudella kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä muille ihmisille. Jos ihminen tuo jatkuvasti esiin jollain lailla erinomaisuuttaan, ei tarvitse ihmetellä, jos se alkaa ärsyttää muitakin kuin minua.
sopiva juuri sinulle.Kyllä kilttikin ja hyvä mies voi tuottaa himon tunteita häntä kohtaan..jospa se on kuitenkin se syy ettei seksielämänne pelannut..sekin on tärkeä asia.Ei siinä silloin enää auta mitkään hyvänä olot!
Olen sun kanssasi samaa mieltä. Ei välttämättä ole muusta kyse, kuin heikosta seksielämästä. Välttämättä sitä ei edes tunnista, on vaan epämääräisen huono olo, v-ttaa ja mättää joku, eikä tajua mikä. Epärehellistä ja tuhoontuomittua yrittää jatkaa, jos tietää ettei ole onnellinen. Onnea ei välttämättä löydä käden käänteessä,mutta jos on vapaa, niin voi ainakin ketään loukkaamatta etsiä. Monet "fiksut" korjaavat tilannetta hyppäämällä vieraissa, pettävät kumppaniaan surutta, koska jotain hyvää suhde kuitenkin antaa. Monasti kiltti mies tiskaa, siivoaa, käy kaupassa, laittaa ruoan,tuo kukkia ja antaa lahjoja.. Eihän sellaisesta mielellään luovu, jos on vaan niin hävytön, että ilkeää ottaa kaiken ansiottoman ihailun ja palvonnan vastaan. Jos kykenee, niin kilttiä miestä voi hyppyyttää mielensä mukaan ja toinen pomppaa minne ja miten sanotaan.
Pahempaa kuin jättää joku kiltti hyvä, mutta seksuaalisesti eloton mies on pettää häntä saadakseen jonkun toisen kanssa seksistä sen mitä kaipaa. Ei ole mikään teoreettinen kuvio, vaan ihan todellista elämää.
Minusta Eveliina tekee oikein, jos jättää miehen, jonka kanssa ei tunnu hyvältä sensijaan että rakentaisi sivusuhteen jossa ei muuta päämäärää ole kuin paikata sitä mikä jää vakisuhteessa vaille. Hienoa että vielä on niitä, jotka tajuavat ettei kakkua voi sekä syödä että säästää yhtäaikaa.
Siis meillähän ei tosiaan seksi pelannut, en halunnut häntä pätkääkään enkä kertaakaan. Muita miehiä kyllä himoitsin, mutten mitään antanut tapahtua.
Aloin olla niin puutteessa, että läheltä piti-tilanteita alkoi kyllä tulla.
Ajattelin, että miksi kärvistellä ja elää puutteessa?
Pettäminen ei ole minulle vaihtoehto, joten jäljelle jäi jättäminen.
Vähän vain on huono ja syyllinen mieli, tai no PALJONKIN, kun eihän miehessä itsessään mitään "vikaa" ollut...
Ehkä vielä itse seksittömyyskin menisi, mutta siitä seuraa kaikenmaailman "lieve-ilmiöitä", alkaa olla kärttyinen, sanoa mitä sylki suuhun tuo, katkeroitua ja kyynistyä.
Olin muuttumassa noita-akaksi.
tuntuu että ruohon on aidan takana vihreempää? vaan ei se oo. mut sä oot niin nuori viel et joskus tajuut asioiden tärkeysjärjestyksen.
Mä olen itse tehnyt saman, jättänyt joka-anopin-toivevävyn, koska parisuhteessamme ei ollut mitään kipinää. En kestänyt ajatusta, että hän voisi yhtä hyvin olla vaikka isoveljeni. Hyppy tuntemattomaan ei saanut tukea kovinkaan monelta, enkä sitä edes odottanut, mutta kannatti. Helpompaa kuitenkin miehen ottaa vastaan jättäminen kuin pettäminen, oli syy sitten mikä tahansa. Tietysti olisi ehkä komeampaa päästä sanomaan, että Minä jätin, koska tuo huorasi, kuin että hän jätti, kun olin niin surkea sängyssä. Mutta nuokaan ei ole asiassa kuin muotoseikkoja, pääasia, että voi elää sovussa ja rehellisenä itsensä kanssa.
Noissa alkukommenteissa oli kovin esillä että tulet katumaan. Siihen ei voi muuta kuin että SO ?? sitten jos kaduttaa niin kaduttaa, mutta etukäteen ei sitä, eikä mitä muutakaan elämässä kannata pelätä. Sen näkee sitten, ajastaan. Eletään tässä ja nyt.
Eli sinulla oli seksin kanssa ongelmia. Sinua ei haluttanut. Pihtasit, mutta samalla himoitsit toisia miehiä.
Vaihtoon vaan. Onhan miehilläkin vastaavassa tilanteessa hyväksyttyä jättää puolisonsa. Eikö olekkin?
vähän samantapaisia ongelmia. Ollaan enemmän ystävää kuin rakastettua vaimon kanssa. Hän ei vaan enää sytytä seksuaalisestikkaan. Muut naiset kyllä vaikken ole vielä pettänytkään häntä. Olenkin nyt sitten jättämässä hänet, että saisin jotain iloa tähän muuten niin kylmään miehen elämään.
kun toinen ei enää herätä mitään tunteita että rakkaus on loppunut.Monet puhuvat alkuhuuman ja arjen saapumisesta,mutta minä en ainakaan usko siihen että arki tuhoaa hyvän suhteen kokonaan.Tietty on myös kyse siitä mitä ihminen haluaa suhteeltaan..mutta onko mitään järkeä elää rakkaudettomassa suhteessa,jossa ei ole tyytyväinen.Siinä vaiheessa kun mieheni ei enää halua minua..(apuaaa...)niin ei voi valitettavasti muuta sanoa kuin "terve moro ja hei"koska ketään ei voi pakottaa yhteiseloon toisen kanssa.siinä tekee jo itselleenkin karhunpalveluksen.Hyvä mies on hyvä asia..mutta mieheltä/naiselta joka pakottaa toisen jäämään puuttuu itsekunnioitus!Ja henkilöltä joka seurustelee toisen kanssa säälistä puuttuu myös omanarvon tunne...sellaista
..oops taisin poiketa aiheesta aikalailla..=)
Sen lisäksi että olet jo noita-akka, olet myös tyhmä. Ihminen on moniavioinen eläin. Ihmisen ei kuulu elää saman parin kanssa kauaa. Lapsi pitää tehdä ja vaihtaa pari. Näin menee luonnon laki. Rakkaushan kestää vain siihen asti kun kakara syntyy.
Jos kuitenkin haluaa elää saman ihmisen kanssa loppuun asti, pitää häntä rakastaa enemmän kuin itseään tai ketään. Ja suhteen jatkuvuuden ja hyvinvoinnin suhteen on tehtävä valtavasti töitä. Toinen pitää aina osata ottaa huomioon. Ja mikäli et pysty imemään hänen varvastaan saunassa, ei teidän tule jatkaa yhdessä. Sitten kaikki on jo mennyttä.
eli tyypillinen suomalainen nainen.
Matti Nykäseltä voisi katsoa miehen mallia siitä, miten ollaan yht'aikaa sekä rakastettava että tiukka.
Feministien laatima kasvatusohjelma aiheuttaa sen, että markkinoille tulee toinen toistaan mielenkiinnottomampia miehiä.
Enpä tiedä oletko "liian vaativa" halutessasi huonon miehen. Hyvää on vaikea saada, mutta huonoa ei, niitä on tarjolla joka kulman takana.
Ehkä muutat käsityksesi, kun olet ensin seurustellut seksikkään ja ihanan, mutta mustasukkaisen ja väkivaltaisen juopon kanssa. Retkusta on muuten usein vaikeaa päästä eroon, vaikka kuinka haluaisi.
Nähtäväksi jää, minkälaisen tyypin seuraavaksi saan riesakseni, ihan heti en toivottavasti ketään.
Haluan nauttia ensimmäistä kertaa yksin asumisesta ja omasta rauhasta.
Aika paljon muuten poikettiin aiheesta tässä keskustelussa, mutta ei se minua haittaa, oli ihan mielenkiintoista;)
Poikkeukset keskustelusta virkistää kummasti :).
Toivottavasti löydät sopivana ajankohtana kiltin tuhman miehen... niitäkin on. Oikeastaan on kiva, ettei oma mieheni ole koskaan ostanut minulle kukkia (paitsi kerran yhden ruusun, mutta siitäkin on aikaa) eikä muutenkaan LIIKAA huomioi minua. Ärsyyntyisin vain suotta ;D.
En ole lukenut kaikkia kirjoituksia tässä, joten en tiedä, joko tästä asiasta on kirjoitettu. Mutta siis olet yksi näistä onnettomista ihmiskohtaloista, jotka jossain vaiheessa huomaavat, että eivät ole eläneet itsenäistä elämää vielä koskaan. Suoraan vanhempien siipien alta on muutettu kumppanin kanssa yhteen. Yleensä jossain vaiheessa tulee sitten se halu itsenäisyyteen. Ei kannattaisi pitää niin kiirettä. Itse olen ollut kohta vuoden nykyisessä suhteessani, emmekä todellakaan ole muuttamassa vielä pitkiin, pitkiin aikoihin yhteen. Ja olemme jo sentään aikuisia. Tämä on ihanaa, kun on niin ikävä toista ja oikein odottaa sitä hetkeä, kun taas saamme olla yhdessä. Tällöin yhdessäoloa osaa myös arvostaa enemmän kuin jos olisimme koko ajan yhdessä. Ja nautin todella myös usein niistä hetkistä, kun saan elää vain itselleni.
Olet täysin oikeassa. Oma rakaskin muutti aikoinaan 19-vuotiaana mun luokse asumaan.
Muutama vuosi meni hyvin, mutta sitten rupesi tulemaan kaikkea ihmeellistä sanomista, varsinkin arjen pyörittämisestä.
Ja erohan siinä sitten lopulta tuli.
Vajaa puoli vuotta yksin asumista "kasvatti"(myös minua), ja nyt ollaan oltu taas yhdessä iät ajat ja todella molemmat uskomme, että elämme elämämme loppuun asti yhdessä.
Nuorena sitä on vielä sellainen tuuliviiri, eikä välttämättä osaa hahmottaa, mikä loppujejn lopuksi on tärkeää elämässä ja mikä ei.
Et ole mikään ennakko tapaus. Satun tietämään samanlaisia tapauksia muutamia. Joissakin tapauksissa parit yrittävät nyhjätä ja tekohengittää latteaa suhdetta. Syy on ollut usein: Ei rakkautta enää. Jos se on koskaan ollutkaan oikeanlaista (sorry) Mies voi olla ihana ihminen. Palvova ja mallimies. Varsinkin kun muut kuulevat tarinasi pitävät sinua hulluna. Ihmettelen oikeistaan näitä tuomitsijoita, jotka ovat vastanneet sinulle. Yksinkertaisesti jos ei sytytä, kemiat eivät ole kohdallaan. Siinä ei auta kukkaset eikä huomion osoitukset pitemmän päälle. Ja vaikea on osoittaa samanlaisia tunteita ja olla kiinnostunut seksitä ja kaikesta mikä parisuhteeseen kuuluu ihmiselle jota kohtaan ei ole rakkauden tunteita.
Oletko ikinä ajatellut, että rakkauden eteen täytyy myös tehdä työtä?
Ja pidempiaikainen suhde vaatii myös oikeanlaisen elämänasenteen.
Elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista ja suhteen täytyy kestää myös arki.
Luulisi sinun kahden lapsen äitinä tajuavan jotain elämästä.
Mutta katsele sinä elokuvia ja usko vain, että
jonain päivänä luoksesi ratsastaa se unelmien prinssi valkealla ratsullaan. Siihen sitten RAKASTUT ja myös RAKASTAT häntä elämäsi loppuun asti.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi, tekstiisi ei ole lisättävää. Tai no sen sanon, että minua ärsyttää se, että jotkut eivät ikinä tule ymmärtämään mitä tarkoittaa rakkaus. Siis se oikea, eikä Hollywoodin valheiden määrittelemä.
Tiedoksi tietämättömille: Rakkaus ei ole oman navan tuijottamista ja peräksiantamatonta omien mielihalujen toteuttamista.
Sokerina pohjalla: Todellinen rakkaus ei myöskään ole 24/7 perhoset vatsassa-"voi toi on niiiin ihana"-tunteen täyttämä olotila eikä mikään muukaan serotoniini- tai dopamiini-surffailu.
että kuinka ihmeessä alun alkaenkaan olette päätyneet yhteen? Miksi olet alkanut seurustella tai peräti muuttanut yhteen miehen kanssa johon et tunne todellista vetoa? Vai oliko tilanne alussa erilainen? On tietty aika tavallista että ensihuuma karisee, mutta ei kai sitä nyt sinä aikana yhteen ehditä muuttaa...?
No, onnittelut joka tapauksessa että lopetit suhteen jossa et ollut tyytyväinen, sinulle on varmasti jotain paljon parempaa varattuna tulevaisuudessa. Kuulostaa vähän siltä että et ole ehkä vielä edes kokenut oikeaa rakkautta? Ihan oikeassa olet kun sanoit että ensin on hyvä opetella olemaan yksin, siitä saat ihan uudenlaista varmuutta ja itsetunnon kohotusta joka kestää läpi elämän. Mukavaa keväänjatkoa sinulle!
kusipääksi minut leimattaisiin, jos avaisin keskusteluketjun missä ilmoittaisin eronneeni "hyvästä, kiltistä naisesta" kun seksi ei hänen kanssa tyydyttänyt minua?
Et taitaisi olla renttuukaan kauaa tyytyväinen?
Yritäpä selvittää itsellesi ensin mitä oikein haluat ja yritä vasta sitten saavuttaa se.
Se vaan, että elämässä ei aina kaikkea voi saada...joskus ei edes suurimpaa osaa haluamaansa. Sellaista se on.
Jos riman nostaa korkealle, voi saada toki saada jättipotin, tai sitten joskus havahtua kiikkustuolissa yksinäisenä neiti-ihmisenä.
Ei sinua miksikään kusipääksi leimattaisi! Oletko hassu, eihän kenenkään pidä alkaa suhteeseen ihmisen kanssa johon ei tunne todellista vetoa... Kyllä se seksi sujuu jos löytyy oikeaa kiinnostusta toiseen ja kemiat on kohdallaan. Jos suhde on aloitettu vain siltä pohjalta että "tässäpä on hyvä ja kunnollinen nainen, otan sen", niin ei ole mitään takuita että seksi olisi intohimoista. Silloin kannattaakin erota, ja syyttää ihan itse itseään että ei heti alussa kuunnellut sydämensä ääntä, vaan aloitti suhteen jostain täysin toisarvoisesta syystä (joita ovat esim se että ei osata olla yksin, että on kiva näytellä kavereille hyvännäköistä tyttöä, että toiselta löytyy rahaa tms materiaalista kätevää, haetaan vain kokemusta parisuhteesta välittämättä siitä onko toinen juuri sitä mitä haluan, pönkitetään omaa itsetuntoa jne).
Älkää miehet koskaan alkako seurustella kenenkään kanssa siksi että hän on "kiltti ja hyvä" jos hän ei herätä teissä todellisia tunteita. Sellainen on todella julmaa ja toisen hyväksikäyttöä ja harhaanjohtamista. Ja sama koskaa tietenkin naisia myös. Pitäisi aina olla rehellinen ensisijaisesti itselleen: olenko todella ihastunut tähän ihmiseen vai olenko ottamassa hänet vain paremman puutteessa. Silloin ei loukkaa toista turhanpäiten.
Ja jos pääsee vahinko käymään ja huomaa että tässä jutussa ei olekaan sitä oikeaa fiilistä, niin on kaikille parasta lopettaa koko homma. Mitä aiemmin, sen parempi. Ei siitä ketään voi syyttää, sydämen tiet ovat aina arvoitus. Jos ei tule rakkautta niin ei tule, sitten on päästettävä itsensä ja toinen vapaaksi.
on kunnollinen mies tarjokas ja tykätään niin perusteellisesti toisista ja seksikin on ihanaa, mutta ei uskalleta kunnolla seurustella kun ei tiedetä mitä tapahtuu elämässä?????? Hulluja nämä nykysinkut, jotka siis pelkää elää. Keksivät tekosyitä millon mistäkin tyyliin entäs jos mua alkaa ärsyttää joku asia toisessa ......ainahan niitä ärsyttäviä juttuja tulee mutta on muistettava että voi niitä ärsyttäviä asioita löytyä itsestäkin ja toisenkin on vaan pystyttävä elämään niiden kanssa. Siihen sitä rakkautta tarvitaan, että voi sanoo et "voi kun toi osaa olla ärsyttävä, mut ehkä mä tykkäänkin siitä just siksi".
...kiitokset palautteestasi.
Siitä kuvastaa nuoren ihmisen ihanteellisuus, ja ihanteisiin tulisi myös aina pyrkiä. Mutta elämässä täytyy pitää mielessä myös epäonnistumisen mahdollisuus. Ikävä kyllä, maailmassa ei ole aina helppo tehdä päätöksiä, koska ainoita oikeita vaihtoehtoja ei aina ole olemassa.
Harvoin, hyvin harvoin kohdalle sattuu "täydellinen" ihminen. Rakastumisen huumassa toista pitää täydellisenä, mutta pitääkö 10 vuoden kuluttua?
Otanpa yhden esimerkin, jotta osaisin kertoa paremmin mitä ajan takaa.
Tyttö ja poika rakastuvat tulisesti toisiinsa, menevät naimisiin, saavat lapsia, kokevat myötä- ja vastoinkäymisiä. Kenties heillä saattaa olla normaalia enemmän vastoinkäymisiä tai sitten liian hyvin asiat. Heidän intohimoinen rakkautensa ja seksinsä hiipuu vuosien kuluessa, kunnes rakkaus muuttuu toveruudeksi ja seksi pahimmassa tapauksessa pelkäksi rutiiniksi.
Tässä vaiheessa pitäisi mahdollisesti erota?
Mutta jospa he arvostavatkin yhteisiä vuosiaan ja toverillista suhdetta, eivätkä osaa yksinkään tahollaan elää?
Tai ero satuttaa lapsia vakavasti ja saattaa heille aiheuttaa traumoja, kun perusturvallisuustunne romahtaa?
Päätös ei ole yksinkertainen tai helppo. Ja päätös suuntaan tai toiseen satuttaa aina jotakuta.
Lopuksi kehoittaisin nuoria ihmisiä ottamaan riskejä. Ja riskillä tarkoitan yritystä yhteisestä elämästä. Jos ei yritä, niin mitään ei voi saadakaan. Elämää ei tule pelätä, sillä eihän koskaan kukaan voi tietää mitä tulee tapahtumaan. Kaikki voi mennä hyvin, mutta sitä saattaa epäonnistua. Epäonnistumisetkin kuuluvat valitettavsti elämään ja niiden kanssa on tultava toimeen. On opittava ns. häviämään, jotta voisi joskus myös voittaa elämän suuressa ruletissa.
Täytyy uskaltautua heittäytyä virran vietäväksi ja katsottava mitä elämä tuo tullessaan. Vaikka se ottaa, niin kyllä se antaakin.
Moi taas peili,
olet ihan oikeassa, kyllähän se arki aina astuu peliin mukaan, en sitä kielläkään.
Kyse oli kuitenkin alkuperäisen kirjoittajan tilanteesta, ymmärsin hänen kirjoituksestaan ettei hän ole alunperinkään ollut erityisen ihastunut/rakastunut mieheensä, että mies on vaan hyvä ja kunnollinen eikä mitään "vikaa" varsinaisesti löydy. Toisaaltahan ongelma voi myös olla siinä että tyttö vain haluaa kokea sinkkuelämääkin ja siksi haluaa pois suhteesta joka ei tunnu antavan mitään suurempia fiiliksiä.
Sinun esimerkkisi tulisesti rakastuvasta parista on ihan toisenlainen, totta kai se on se on tosi yleistä, että aluksi tunteita kyllä löytyy ja sitten ne ehkä myöhemmin kuihtuvat. Uskon kuitenkin että siinä tapauksessa ne tunteet on mahdollista löytää uudelleen jos kumpikin oikeasti haluaa yrittää. Tilanne lienee toinen alkuperäisen kirjoittajan tapauksessa, jos varsinaista rakastumista ei ole koskaan ollutkaan.
Itse olen vastaan juuri tällaisia ns. kompromissisuhteita, joihin ryhtydään vain paremman puutteessa siksi että joku kumppani on nyt saatava, ja toivotaan kenties että ne suuret tunteet syntyvät sitten jossain vaiheessa. No, ehkä joillakin syntyykin, mutta mielestäni on toisen huijausta jos sellaiseen suhteeseen ryhtyy kertomatta toiselle asian oikeaa laitaa, esittäen että on oikeasti kiinnostunut ja tunteet pelissä jos ei kerran näin ole. Etenkin jos toinen on selkeästi rakastunut. ONhan se toki imartelevaa seurustella jonkun kanssa joka palvoo sinua, mutta eihän se pidemmän päälle toimi jos itsellä ei ole vastaavia tunteita...
...kun ajattelee, että jo lähtiessä tietää ettei rakasta toista. MUTTA on olemassa joitain esimerkkejä että rakkaus saattaa tulla mukaan matkan mittaan. Joten poikkeuksiakin on.
Toinen juttu on se, että kuinka moni haluaa esimerkiksi kostaa puolisolle uskottomuuden tai kun ero on tapahtunut, niin hankkiutuu suhteeseen vain näyttääkseen EX:lle?
Joku saattaa haluta vain edes jotain suhdetta, kun ei pysty elämään yksin. Tai joku haluaa talouteensa vain maksajan, kotitalousihmeen, siivoojan tahi perheen elättäjän.
Onpa ns. järkiavioliittoja tai "kulissiavioliittojakin" olemassa.
Rakkaus motiivina suhteelle on ihanne ja täyttymys. Jokaisen pitäisi edes kerran elämässään kokea se.
Selvennykseksi että minä olen sen huuman kokenut :).
Enpä olisi uskonut, että pikku purkaukseni herättäisi näin paljon ajatuksia! Hyvä niin.
Harmi, että miehet ovat tuntuneet käsittäneen väärin asiani.
En tarkoittanut tätä loukkauksena ketään kohtaan, enkä halunnut latistaa kunnon miehiä.
Ehkä auttaa, että kerron vähän lapsuudestani.
En ollut nähnyt ns. "kunnon miehiä" koskaan, oma isäni oli juoppo sekopää, samoin äidin seuraavat miehet ja myös nykyinen ovat olleet juoppoja.
Mielenkiintoista sinänsä, miksi nainen valitsee aina uudelleen ja uudelleen alkoholistimiehen?
Nykyinen isäpuoleni ei tee mitään, vain juo ja jopa kusee lattialle kun ei kännissä osu pyttyyn.
Hän ei ole päivääkään selvinpäin.
Hän ei koskaan siivoa, ei tee lumitöitä yms, äitini ja minä hoidamme omakotitalon työt.
Veljestänikään ei ole apua, hän on samanlainen juoppo laiskimus.
Ehkä tässä on syy siihen miksi valitsin miehen joka oli kunnollinen, enkä ajatellut ollenkaan että minun pitäisi myös rakastua häneen!
Eikä tässä ollut kyse siitä ettei hän "tyydytä minua seksuaalisesti", vaan ennemmin vika oli itsessäni.
Enhän edes kiihoittunut hänestä, joten miten olisin voinut kokea hänen kanssaan hyvää seksiäkään?
Valitsin siis alunperinkin hänet väärin perustein, en rakkaudesta vaan hän oli jotain sellaista, mitä en ollut ennen miehissä nähnyt.
Luulin, että se riittää.
Ehkä sen olisi PITÄNYT riittää?
Ehkä tosiaan olen ahne, mutta haluan kokea tämän ainukaisen elämäni aikana myös rakastumisen, niin ohimenevä tunne kuin se onkin!
Hei eveliina, no nyt olet sitten ilmeiesti itsekin jo keksinyt vastauksen alkuperäiseen kysymykseesi "miksei hyvä mies sytytä"?
Tuo lisäkirjoituksesi selvensi tosiaan paljon, nyt kyllä ymmärrän paremmin tilanteesi.
Se syttyminen on vaan niin käsittämätön juttu, ei sitä ikinä oikein tiedä että miksi joku kiinnostaa ja joku toinen taas ei, vaikka ne kaksi miestä noin ulkopuolelta näyttäisivät ihan samanlaisilta... Ne on kovin arvaamattomia ne sydämen valinnat. :)
Totta kai toivon että jatkossakin onnistut pysymään erossa/ihastumatta isäsi ja isäpuolesi kaltaisiin miehiin. Usko pois, kyllä niistä kunnollisistakin joku vielä sydämesi voittaa.
Iloista kevään jatkoa sinulle.
Tarkennuksesi selvitti taustoja enemmän, mutta kuten edellinen vastaaja mainitsi, niin taisit jo vastata itse omaan kysymykseesi.
Yleensä vastaukset ovat olemassa, kun osaa vain esittää oikeat kysymykset.
Jos/kun olet nuori, niin sinulla on hieman aikaa odottaa sitä miestä, jonka kohdalla toivottavasti koet sen rakkauden hurman. Se vain että se "hurma" saattaa tulla sieltä mistä sitä ei osaa odottaa.
Jos etsit onnea, niin älä hae sellaista "miesmallia", mikä lähipiirissäsi on ollut.
Joku on sanonut, että tytöt etsivät sen tyyppistä miestä, kun isä on ollut. Jos se on totta niin jokin alitajuntainen asia esäisi sinua rakastumasta "kiltteihin miehiin".
Toivon tosissaan että löydät sen oikean ja että hän on myös "oikella tavalla kiltti".
Mä olen monesti kuullut ja pitää paikkansa, nainen kaipaa että mies laittaa muijansa nyrkin ja hellanväliin. Monesti on saanut huomata kuinka munattomia miehet on eivät pysty pitämään muijaansa herran nuhteessa. Meillä on toisin, jos muija alkaa hyppimään seinille, niin kyllä palautetaan takasin maanpinnalle saman tien. Te naiset kaipaatte kuria, ja ne on paska puhetta kotitöitten tasaarvosta, teidän kuuluu tuoda käskettäessä jääkapista olutpullo ja laittaa ruoka valmiiksi ja täyttää kaikki miehen seksi toiveet.
kaulimesta päähän jos rupeaisit minun edessä nyrkkiäs heiluttelemaan!!
Kuules..sellainen ihminen joka alistaa toista,ei oo mistään kotosin.Naisesi tulee kärsimään tuosta nyrkistäsi ja lapsistasi kasvaa pelokkaita...
kyllä miehessä saa sisua olla niinkuin naisessakin..,mutta väkivalta kuuluu tyhmille!
Miehen kuuluu taata toimeentulo ja naisen hoitaa jälkeläiset. Kaikki muu on epäolennaista. Naista ei kuulu lyödä, kuten ei miestäkään. Jos pitää lyödä, se paljastaa älykkyyden, joka ei ole oranginkaan tasolla. Keskustelu auttaa. Määräilijöillä on usein mitätön muna ja sen myötä egoa pitää pönkittää munattomilla teoilla. Sinä kuulut siihen ihmisryhmään jolla ei ole mitään virkaa. Et ole hyödyllinen yhteiskunnalle. Luot vain paskaa, et muuta. Jos olet töissä, senkin joku tekisi mielellään paremmin.
Etkös ole huomannut tämänviesti ketjun alkua, siinähän tuli ettei nainen arvosta miestänsä ja mistä johtuu, siitä kun mies kohtelee hyvin, joten lopeta turhanpäiväinen sösötys
Jos nyt aivan vakavissaan puhutaan, niin minun mielestä suhteeseen ei kuulu väkivalta eikä myöskään henkinen väkivalta, enkä ymmärä tällaisia naisia jotka sitä toivoo.
No miksi kirjoitin niin, alkaa ottamaan päähän kun sivusta on seurannut, että naisella on hyvä mies, kohtelee hyvin ja tekee kaikensa naisen eteen ja sitten tänne tullaan valittamaan ja rutisemaan, kun mies on kiltti. Vaihtaa sen väkivaltaseen mieheen ja sitten taas tullaan rutisemaan ja rutistaan ystäville kuinka kamala se on. Itse en ole hakannut tai pahoinpidellyt naista koskaan enkä sitä teekkään. Mutta tälle joka aloitti tämän keskustelun, niin toivon että saa sellaisen miehen itselleen, että saa maistaa sitä herkkua mitä on toivonut. Kysynkin nyt tältä idiootilta, onko kiva saada musta silmä, vaateet on hula hulana, saksilla tehtyjä suikaleita, huonekalut kappaleina, ovet säpäleinä, siitä voimasta kun on lennellyt pitkin huonetta, onko kiva juosta naapuriin piiloon ja mies etsii pitkin kyliä löytääkseen ämmänsä ja antaakseen nyrkkiä, nimimerkki sivusta seurannut
Eikö mies sitten kärsi siitä jos hän yrittää kaikkensa ollakseen hyvä, huomaavainen ja hellä mies ja saa osakseen vain nalkutusta, henkistä väkivaltaa ja lopulta nainen lähtee yhteiset lapset mukanaan menemään ja kaikki tämä vain siksi kun mies on "liian kiltti".
HEI HALOO NAISET! Ajatelkaa nyt helvetti vähän miestännekin älkääkä tuijottako pelkästään omaa napaanne. Vittu te ootte täysiä sikoja (emakkoja)!!!!
Tottakai mies kärsii nalkutuksesta ja huonosta kohtelusta ja sama koskee myös naisia.Ei se kiltteydestä ole helvetti kiinni että tykkääkö vai ei.Jos joku haluaa rääkätä itteään inhottavasta suhteessa,siitä vaan,ei ole minun ongelma,mutta kyllä se vetovoima on se mikä ratkaisee.Eli ei mitään tekemistä kiltteyden kanssa!!
Mutta minä olen kyllä sellainen nainen, etten alistu huonoon suhteeseen, kuten kai tuli jo ilmi!
Jos joku mies minua lyö, niin täältä pesee takaisin ja tulee kyllä heti kengän kuva persuksiin.
Kumma että näet vain kunnon miehen ja kamalan miehen, etkä mitään siinä välimaastossa!
Haluan miehen joka osaa sanoa muutakin kuin "kyllä kulta", muttei sentään ala nyrkkiä heilutella.
Liikaa vaadittu miehiltä?
Sitä sä kaipaat, kun kerran hyvä mies ei kiinosta, ja sen sä tuletkin saamaan ja toivottavasti saatkin nyrkkiä ja kunnolla
Tules mulle muijaksi niin alkaa sytyttämään, eikä kotitöistä ole puhettakaan, koska sä teet ne, kotityöt on naisten hommaa, miehille kuuluu ainoastaan metsästys ja sotiminen. Ja jos tulee kiukutelua, niin pylly paljaaksi ja nahka vyöstä perseelle, niin eiköhän se kuri ja järjestys taloon taas palaa.
Miksi sä näitä juttuja täällä netissä kerrot? Toivottavasti olet tyytyväinen siihen mitä teit, huonoja miehiä kyllä löytyy vaikka kuinka. Laiskureita ja juoppoja kyllä pyörii joka puolella, mutta semmoisia miehiä jotka pitävät elämän perusasioita tärkeimpinä ei löydykään joka puolelta.
Tuommoisia kuvittelee, mä, kaikista paras, muut, perseestä - ei se niin mene vaan suurin osa on ihan kunnollisia, vaikka toki heissäkin on eroja. Sinua en kunnolliseksi laske tekstisi perusteella. Sen paremmin ajattelematta asiaa tuollaista kirjoitat. Nainen ei osaa selittää miksi jätti miehensä, ihmettelee sitä, miettii sitä, ei se vielä sano ettei hänelle kunnollinen mies kelpaisi. Kumma juttu sinänsä, mähän olen tylsä ja mun elämä on tylsää, mutta yksikään nainen ei ole mua tylsänä pitänyt, silti olen jo kahdeksan vuotta ollut ilman ja varmaan olen lopun ikääni sitä, vaikka silloin tällöin käynkin ravintelissa yrittämässä; nykyään on jo liiaksi mahassakin, eiköhän elämä ole jo ohitse, saamatta lapsiakaan, mutta jos kerran nainen ei halunnut lapsia ja mies halusi, ratkaisu oli oikea (tosin naisilla nyt muuttuu mielipide joka asiassa kerran tunnissa joten ei tuotta kannata kovin tarkkaan lukea mitä ne kirjoittelee) - eli oletan että tunnetasolla se jokin puuttui, mies oli tylsä, tarvii olla särmää, harrikka, tatuointi tms. Miksi niin on, sitähän minä en tiedä kun en edes polta, mikä sekin on naisten mielestä tylsän eunukin merkki. Ehkä naiset vaan on tyhmiä ja uskoo mainoksia jne. ?
Ilmeisesti miehellä ei ollut riittävästi rahaa. Sillähän ne harrikatkin ostellaan. Eli siitähän se naisen himo on kiinni, onko sitä vai ei, jollei ole, ei miehessä ole mitään kostuttavaa. Siitä syystä varmasti minäkin ilman olen, kun lainaa on, ei rahaa. Tulee meinaa aina jo kapakassa kerrottua että työtön olen. Siihen asti yleensä vaikuttavat kiinnostuneilta mutta äkkiä se lopahtaa. Pitäisi valehdella jotain.
kaikista naisista..meitä on tavallisia naisia, jotka haluavat tavallisen miehen ilman särmää
naiset oo rahan perään, mistä toi uskomus on tullu, rakkaus se on joka ratkaisee
ansaitset juuri samanlaisen törpön kuin itse olet.
Kaikki hyvän miehen ulos potkaisseet naiset aina valittavat sitä, että mies oli liian kiltti eikä hänessä ollut tarpeeksi särmää! Tässäkin keskustelussa tämä seikka on tullut monesti esille. Voisivatko arvoisat naiset nyt selittää minulle, mitä tämä särmä oikein on?
Minulle on tullut pitkän elämäni aikana ( elänyt parisuhteessa 34 vuotta) sellainen käsitys, että miehessä on särmää silloin, kun hän naisseurassa suurella äänellä puhuu itsevarmasti sellaisista tavoitteista ja suunnitelmista, joita hänellä ei ole ollenkaan varaa toteuttaa. Naiset kokevat tällöin miehen "oman tiensä kulkijaksi" ja "oman elämänsä sankariksi", ja sellaiseenhan on todella helppoa rakastua.
Myös hiljaisessa ja vaatimattomassa miehessä on särmää, jos hänellä sattuu olemaan riittävän paksu lompakko. Tällöin mieheltä ei edellytetä niin mahtipontista esiintymistä eikä muitakaan rohkeita extreme-temppuja, jotta hän voisi olla rakastettava ja tavoiteltava.
Aloin miettiä tuota särmä-termiä.
Voisiko olla kyse siitä, että ihminen, jossa ei ole särmää, on täysin yllätyksetön. Hänen kaikki tekemisensä ovat kumppanille täysin ennakoitavissa ja kaikki menee aina totutun saman kaavan mukaan. Mielipiteet ovat niin tuttuja ja muuttumattomia, että ne tietää kysymättäkin?
Kuulostaako sopivalta määrittelyltä? Parempia ehdotuksia?
Minulle tulee SÄRMÄ-sanasta mieleen jotain sellaista, että luonteessa on osittain jääräpäisyttä, peräänantamattomuutta, joustamattomuutta, halua tehdä asiat omalla tavalla tai että on tietyissä asioissa vakaa oma mielipide, josta ei tingi tuumaakaan.
Särmällä voidaan myös ymmärtää luonteen hiomatonta osuutta, johon yleensä ei liity empaattisuus, vaan kilpailuvietti, suorapuheisuus, halu dominointiin.
on kiltti, mutta ei joo joo mies ja silti minulle rakkain.Tavallinen suomimies, joka herättää minussa voimakkaat tunteet, vaikka ei suureen ääneen tee mitää edes riitele
En tosiaan itsekään tiedä mikä se särmä on, kun en ole sellaista kokenutkaan;)
Minusta kyllä tuntuu, että se on sellaista ettei jätä toista kylmäksi, siis että miehessä on vähän jotain haastettakin.
Ei todellakaan ole kauhean kivaa kun mies on ihan tossukka, ei kerro mielipiteitään, ei toiveitaan, ei unelmiaan, vain on ja tuijottaa telkkaria.
Siinä tulee äkkiä naiselle yksinäinen olo, vaikka onkin suhteessa.
Kaikki päätöksetkin joutuu tekemään yksin, kun toinen vain istuu nurkassa ja hokee "joo, kyllä, ihan miten vaan, päätä sinä".
Ennemmin vaikka vähän väittelevä mies, kunhan omaa edes jotain mielipiteitä eikä vain sano joka asiaan "joo", jolloin kaikki päätökset ja vastuut kasaantuu naisen kannettavaksi.
on vihreenpää aidan toisella puolella
kun ajattelen sinua kuvittelemassa "hyvästä miehestä" vielä 67- vuotiaanakin !!
Onneksi sinunlaisia itsekkäitä ämmiä ei paljoa ole...
HAAAHAAAHAAA !!!!
Koska nainen haluaa kouluttaa miehestä sellaisen itselleen sopivan. Siksi monet naiset sietävät hakkaavia/tenuttavia miehiä liian pitkään, koska he uskovat voivansa kouluttaa miehen. Se vaan ei kaikilla onnistu. Aika hyvän miehen sitten jätit sen takia, koska etsit luultavasti uutta koulutettavaa. Ja onko se seksi niin tärkeä asia naisille...? Uskoppa huvikseen että, joku toinen nainen on äärettömän tyytyväinen miehesi sänky taitoihin...onhan hän harjoitellut sitä melko pitkään kanssasi. Tottakai sitä kyllästyy kun joutuu aina samaa kroppaa katsoa.
kyse ei ole niinkään seksistä.
Seksikään ei voi toimia jos toiseen ei missään vaiheessa ole tuntenut mitään vetoa, vaan on valinnut hänet vain siksi että hän on "kunnollinen".
Sehän on lähes sama kuin että valitsee toisen vain siksi että hän on rikas, muttei oikeasti tunne toista kohtaan mitään!
Omassa tapauksessani vain kyse ei ollut niin "harkitusta" päätöksestä, vaan uskoin ihan vilpittömästi että rakastamaan voi oppia ajan mittaan.
Niinhän opinkin, mutta kuin sisko veljeä!
Tiedän ja myönnän siis valinneeni väärin, mutten ymmärrä miksi minut näin tuomitaan siitä.
Olisiko ollut miehelle enemmän oikein että vain olisin ollut hänen kanssaan, mutta ilman seksiä ja muuta läheisyyttä?
Mielestäni olisi ollut moraalisesti väärin jatkaa hänen kanssaan, jos kerran rakkauteni oli vain ystävyysrakkautta.
Enkä itsekään kestänyt ajatusta siitä, että olisin jääkylmä nainen.
...on se, miksi ihmeessä mennä naimisiin ihmisen kanssa, joka ei sytytä?
Pakottiko joku?
Omaa tyhmyyttä lienee.
tosiaan oli tyhmyyttä, mutta en myöskään ollut koskaan kokenut rakastumista (kuten en ole vieläkään) joten minulla ei ollut vertailukohtaa.
Kenties olin fiksu kun tajusin asian ilmankin sitä..?!
Kyllähän moni sanoo luulleensa rakastavansa kumppaniaan, kunnes joku tulee ja vie totaalisesti jalat alta.
Vasta silloin tajuaa ettei koskaan ollutkaan rakastunut kumppaniinsa.
En halunnut odottaa tällaista tragediaa, enkä halunnut pitää miestäni "paremman puutteessa kunnes löydän sen oikean".
Asian hoksattuani olin jo henkisesti eronnut hänestä ja pidin eroa molempien kannalta rehellisempänä ja oikeana ratkaisuna.
Nyt meillä on molemmilla mahdollisuus löytää joku, jota oikeasti rakastaa.
Tuossa on ajatusta, tossa olisi sinullekin Eveliina mitäs sanot
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000430&posting=22000000003035792
kyllähän tuossa JOKU vinha perä on; kyllä miehen kuuluu olla MIES eikä mikään "kyllä, kulta"-automaatti!
Monestihan naisia kiihoittaa vähän alistava seksi ja taatusti kiihoittavampi on mies, joka ottaa haluamansa eikä vikise nurkassa avuttomana kuin vauva.
Vanha sanontakin menee niin, että kun nainen sanoo ei, hän tarkoittaa oikeasti kyllä.
Esim. nainen saattaa näyttää olevansa haluton seksiin, mutta tekee sen vain siksi että saisi miehen innostumaan kosiskelemaan lisää;)
Pettymys on suuri, kun yli-kiltti tossukkamies ei teekään niin, vaan hokee joka asiaan "kyllä kulta, ihan niinkuin SINÄ haluat".
Mutta miksi pitää vetää mukaan väkivalta?
Rajuus on eri asia kuin hakkaaminen, kyllähän lapsillekin on oltava kuri, muttei se mitään hakkaamista tarkoita!
Ehkä meillä naisilla on sama juttu, että jonkin verran tarvitsemme kuria tai muuten emme tunne itseämme tarpeeksi rakastetuiksi.
Oma mieheni esim. antoi minun tulla ja mennä ihan miten lystäsin, mikä sai minut tuntemaan ettei hän välitä minusta.
Mä opin pienenä jo miten nainen pidetään tyytyväisenä ja onnellisena. Annetaan nahkavyöstä, niin eiköhän pysy tyytyväisenä. Ja se menee niin että nainen sanoo Kyllä kulta, aivan niin rakkaani, eikä päin vastoin. Kylläpä sinulla on ollut munaton mies, taidat olla itsekin jollain tavalla saamaton, kun olet sellaisen ottanutkin
Miten sinä määrittelet sanan KURI, mitä sä todella kaipaat sen suhteen
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000430&posting=22000000003034503
Nyt sä teit noi hommat väärässä järjestyksessä.
Sulla on/oli ihan OK aviomies. Mutta sulla olis pitänyt olla joku kunnon karpaasi rakastajattarena, jonka kanssa olisit jyystänyt ittes paksuks ja antanu ukkoski sen veran "maistaa", että olis luullu olevan onellinen isä. Ukkos olis hoitanu kersat ja maksanu niitten koulutuksen ja sä olisit toteuttanut itseäs "osaavien käsissä" ja ottanu ilon irti elämästä. Ei näillä siitossonneilla yleensä ole pätäkkää eikä halujakaan viralliseksi isäksi, mutta rekisteröimätöntä/ toisten nimissä olevaa jälkikasvua vaikka kuinka.
Suomessakin on n. 10-20 % ihan kaikkien perheiden lapsista sellaisia, joilla biologinen isä eri kuin se oikea aviomies. Eikä tämä ole mitään katkeraa panettelua vaan luonnossakin monet naaraat käyttäytyvät näin. Eli hankitaan kunnon mahtisonni isäksi ja sovinnnaisempi ja kunniallisempi perhettä elättämään. Näin naaras turvaa "hyvää" sukua olevien jälkeläistensä varttumisen.
-Pera
Ootkohan viettänyt liikaa aikaa biologian laitoksella??
Onnellisuus ei ole ulkopuolisissa asioissa VAAN korvien välissä!! Emme osaa arvostaa olemassa olevaa vaan aina sitä mitä elämässämme ei ole. Huonoa itsetuntoa toisinsanoen.. Alitajuntamme hakkaa ajatusta että muilla ihmisillä menee lujempaa ja tämä vie arvostuksen omista, itselle tärkeistä asioista!
Et luultavasti todella (lue: oikeasti) rakastanut häntä edes naimisiin mennessäenne (olettaen, että olitte naimisissa). Ihastuksella ja rakastumisella on tietty ero. t:mie
Ymmärrän hyvin!!
Minäkin kaipaan suhteelta haastetta ja vaihtelua. Olen 29-v ja eronnut jo 2 avioliitosta, toisaalta tilapäissuhteita minulla ei koskaan ole ollutkaan. (Lapsia ei ole.)
En kadu avioliittojani enkä myöskään erojani. Jos sinun oli tavalla tai toisella ahdistavaa olla avioliitossasi, niin ero oli oikea ratkaisu eikä siitä kannata kantaa syyllisyyttä. Se oli parempi ratkaisu miehenkin kannalta.
Käsittääkseni teillä ei ollut lapsia, ja kahden aikuisen välinen suhde perustuu aina vapaaehtoisuudelle - siihen ei ole pakko jäädä, jos siltä tuntuu.