Hei,
Mieheni siskon (28-v.) käytös minua kohtaan on mielestäni vähintäänkin epänormaalia, miten teidän mielestänne? Tarina lyhykäisyydessään on tällainen:
Olen seurustellut mieheni kanssa kolmisen vuotta ja tuntenut hänen siskonsa, sanotaan vaikka Mari, saman aikaa. Heti alussa huomasin Marin olevan narsisti joissain määrin käytöksensä perusteella. Mari näki vikoja vain muissa, ei koskaan itsessään. Pokasi baarista miehiä, joihin takertui heti samana iltana hullun lailla, soitteli ja ahdisteli iskemiään miehiä, puhui seurustelusuhteesta tapaamista seuraavana aamuna ja ripustautui niihin sairaalla tavalla.
Mari oli minua kohtaan mukava, jopa mielistelevä alkuaikoina, piti yhteyttä melkein väkisin ns. tikusta asiaa-tyylillä, mutta siinähän ei sinällään ole mitään pahaa. Marilla on kaksi veljeä, tämä minun mieheni ja toinen velipoika vielä lisäksi. Mari itse seurusteli milloin minkäkin miehen kanssa, kaikkia näitä miehiä yhdisti vain se, että he olivat alkoholisteja. Marilla oli erittäin paha läheisriippuvuus ja joku kumma addikti liikkumiseen. Joka päivä urheili pakonomaisesti tunteja ja moitti itseään lihavaksi vaikka kylkiluut paistoivat.. Marin mielestä kaikki ihmiset vain valehtelevat hänelle ja haluavat hänelle pahaa.
Mari on käyttänyt veljiään, vanhempiaan ja ystäviään hyväkseen niin kauan kuin on osannut puhua ja välillä jopa todella räikeästikin. Marilla itsellään ei ollut autoa, koska se oli niin kallis ylläpitää ja bensa on niin kovin kallista.. Minua ja miestäni hän passautti varsinkin alussa kun en vielä hennonnut sanoa asioista miehelleni suoraan, tolkuttomasti: milloin piti käyttää kaupassa, milloin viedä sinne tai hakea tuolta, viedä hänelle huonekaluja tai mennä kantamaan sohvaa jne. Mari tarjosi jopa kavereilleen mieheni palveluksia! Mari soitti miehelleni esimerkiksi kerran että hae Arja lentokentältä ja vie Marjaniemeen (ajoa noin 70 km)! Mieheni (pöljä!) oli aina kuskannut ja passannut tätä Maria, yöllä ja päivällä ja antanut käyttää itseään hyväksi. Samoin teki (ja tekee edelleen) tämä toinen velipoika ja heidän vanhempansa. Mari oli kerran sanonutkin eräälle yhteiselle ystävällemme, että on se Sami (mieheni) korvaamaton kun aina tulee hakemaan vaikka keskellä yötä mistä korvesta tahansa ja vie kotiin, ei tarvitse paljoa takseista huolehtia! Bensarahaa ei tarjonnut koskaan..
Suhteemme vakiitunessa ja edetessä sanoin miehelleni, että tämä hyväksikäyttäminen saa nyt loppua. Ja se loppuikin, kuin seinään. Mari pyysi edelleen kyytiä ja kuskausta mutta enää mieheni ei suostunut. Mari suuttui ja tiuski asiasta tietenkin, mutta tuuliviiri-luonteisena unohti nopeasti suuttumuksensa ja oli pian taas pyytämässä palveluksia uudestaan. Koskaan hän ei ollut valmis tekemään vastapalveluksia kuitenkaan.
Mari alkoi syyttää minua siitä, ettei veljensä enää ollut aulis häntä palvelemaan aina kun vain hän tarvitsi. Mari haukkui minua äidilleen (anopilleni) valehteli minusta asioita ja haukkui minua myös tietenkin miehelleni ja minulle. Viikon parin mykkäkoulun ja haukkumistulituksen, vihaisten ja solvaavien tekstareiden jälkeen tuuli kääntyi ja alkoi anteeksipyyntöjen tulva tekstarein ja sähköpostein.. Annoin tietysti anteeksi, olihan Mari mieheni sisko ja joutuisin häntä kestämään lopun elämääni. Unohdetaan kaikki ja aloitetaan puhtaalta pöydältä, vastasin hänelle joka kerta.. Yhteensä neljä kertaa nyt tämän kolmen vuoden aikana. Aina Mari suuttuu mulle jostakin: Milloin en vastaa hänen sähköpostiinsa riittävän nopeasti tai en suostu lounaalle hänen kanssaan.. Enää en jaksa! Mieheni sanoo, että hänen mielestään minun pitäisi unohtaa koko Mari, vaikka se on hänen siskonsa, olla vastaamatta viesteihin ja ilmoittaa vaan ystävällisesti, etten halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Näin aion toimiakin, pikkuisen vaan mietityttää miten sitä tulevaisuudessa sitten osaa olla perhe ja sukutilaisuuksissa jonne tämäkin tyranni aina vääntäytyy.
Nyt odotan, koska seuraava pommi tippuu ja Mari saa syyn raivota kun en ole pitänyt häneen yhteyttä. Hän on niin monet kerrat minut haukkunut paskamaiseksi ystäväksi, itsekkääksi paskiaiseksi jne ihan ilman syytä! Olen sanonut miehelleni, että jos Mari olisi kuka tahansa muu kuin mieheni sisko, en olisi koskaan antanut anteeksi edes ensimmäistä kertaa ja nyt on jo neljä hyökkäystä takana, viides ihan kulman takana.
Vastaavia kokemuksia kenelläkään? Asiallisista vastauksista jo etukäteen kiittäen!
Mieheni siskon (28-v.) käytös minua kohtaan on mielestäni vähintäänkin epänormaalia, miten teidän mielestänne? Tarina lyhykäisyydessään on tällainen:
Olen seurustellut mieheni kanssa kolmisen vuotta ja tuntenut hänen siskonsa, sanotaan vaikka Mari, saman aikaa. Heti alussa huomasin Marin olevan narsisti joissain määrin käytöksensä perusteella. Mari näki vikoja vain muissa, ei koskaan itsessään. Pokasi baarista miehiä, joihin takertui heti samana iltana hullun lailla, soitteli ja ahdisteli iskemiään miehiä, puhui seurustelusuhteesta tapaamista seuraavana aamuna ja ripustautui niihin sairaalla tavalla.
Mari oli minua kohtaan mukava, jopa mielistelevä alkuaikoina, piti yhteyttä melkein väkisin ns. tikusta asiaa-tyylillä, mutta siinähän ei sinällään ole mitään pahaa. Marilla on kaksi veljeä, tämä minun mieheni ja toinen velipoika vielä lisäksi. Mari itse seurusteli milloin minkäkin miehen kanssa, kaikkia näitä miehiä yhdisti vain se, että he olivat alkoholisteja. Marilla oli erittäin paha läheisriippuvuus ja joku kumma addikti liikkumiseen. Joka päivä urheili pakonomaisesti tunteja ja moitti itseään lihavaksi vaikka kylkiluut paistoivat.. Marin mielestä kaikki ihmiset vain valehtelevat hänelle ja haluavat hänelle pahaa.
Mari on käyttänyt veljiään, vanhempiaan ja ystäviään hyväkseen niin kauan kuin on osannut puhua ja välillä jopa todella räikeästikin. Marilla itsellään ei ollut autoa, koska se oli niin kallis ylläpitää ja bensa on niin kovin kallista.. Minua ja miestäni hän passautti varsinkin alussa kun en vielä hennonnut sanoa asioista miehelleni suoraan, tolkuttomasti: milloin piti käyttää kaupassa, milloin viedä sinne tai hakea tuolta, viedä hänelle huonekaluja tai mennä kantamaan sohvaa jne. Mari tarjosi jopa kavereilleen mieheni palveluksia! Mari soitti miehelleni esimerkiksi kerran että hae Arja lentokentältä ja vie Marjaniemeen (ajoa noin 70 km)! Mieheni (pöljä!) oli aina kuskannut ja passannut tätä Maria, yöllä ja päivällä ja antanut käyttää itseään hyväksi. Samoin teki (ja tekee edelleen) tämä toinen velipoika ja heidän vanhempansa. Mari oli kerran sanonutkin eräälle yhteiselle ystävällemme, että on se Sami (mieheni) korvaamaton kun aina tulee hakemaan vaikka keskellä yötä mistä korvesta tahansa ja vie kotiin, ei tarvitse paljoa takseista huolehtia! Bensarahaa ei tarjonnut koskaan..
Suhteemme vakiitunessa ja edetessä sanoin miehelleni, että tämä hyväksikäyttäminen saa nyt loppua. Ja se loppuikin, kuin seinään. Mari pyysi edelleen kyytiä ja kuskausta mutta enää mieheni ei suostunut. Mari suuttui ja tiuski asiasta tietenkin, mutta tuuliviiri-luonteisena unohti nopeasti suuttumuksensa ja oli pian taas pyytämässä palveluksia uudestaan. Koskaan hän ei ollut valmis tekemään vastapalveluksia kuitenkaan.
Mari alkoi syyttää minua siitä, ettei veljensä enää ollut aulis häntä palvelemaan aina kun vain hän tarvitsi. Mari haukkui minua äidilleen (anopilleni) valehteli minusta asioita ja haukkui minua myös tietenkin miehelleni ja minulle. Viikon parin mykkäkoulun ja haukkumistulituksen, vihaisten ja solvaavien tekstareiden jälkeen tuuli kääntyi ja alkoi anteeksipyyntöjen tulva tekstarein ja sähköpostein.. Annoin tietysti anteeksi, olihan Mari mieheni sisko ja joutuisin häntä kestämään lopun elämääni. Unohdetaan kaikki ja aloitetaan puhtaalta pöydältä, vastasin hänelle joka kerta.. Yhteensä neljä kertaa nyt tämän kolmen vuoden aikana. Aina Mari suuttuu mulle jostakin: Milloin en vastaa hänen sähköpostiinsa riittävän nopeasti tai en suostu lounaalle hänen kanssaan.. Enää en jaksa! Mieheni sanoo, että hänen mielestään minun pitäisi unohtaa koko Mari, vaikka se on hänen siskonsa, olla vastaamatta viesteihin ja ilmoittaa vaan ystävällisesti, etten halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Näin aion toimiakin, pikkuisen vaan mietityttää miten sitä tulevaisuudessa sitten osaa olla perhe ja sukutilaisuuksissa jonne tämäkin tyranni aina vääntäytyy.
Nyt odotan, koska seuraava pommi tippuu ja Mari saa syyn raivota kun en ole pitänyt häneen yhteyttä. Hän on niin monet kerrat minut haukkunut paskamaiseksi ystäväksi, itsekkääksi paskiaiseksi jne ihan ilman syytä! Olen sanonut miehelleni, että jos Mari olisi kuka tahansa muu kuin mieheni sisko, en olisi koskaan antanut anteeksi edes ensimmäistä kertaa ja nyt on jo neljä hyökkäystä takana, viides ihan kulman takana.
Vastaavia kokemuksia kenelläkään? Asiallisista vastauksista jo etukäteen kiittäen!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mari lienee ns. epävakaa persoonallisuus. Marin ja miehesi perhekuvio saattaisi selittää monia asioita.
Etkö ole huomannut miehesi perheessä samoja piirteitä?