Mitä olen huomannut avoimista suhteista niin sen että niihin päädytään useimmiten tilanteessa jossa toinen on sokeasti rakastunut toiseen ja toinen taas haluaa pelkkää seksiä. Tällöin toinen saa seksiä ja toinen toiveen siitä että saisi tulevaisuudessa jotain mitä ei kuitenkaan saa.
Aika ikävää oikeastaan. Naisilla on tunteet niin herkästi pelissä ja vaikka usein väittävät muuta, niin siltikin siellä taustalla on hirveä kasa ongelmia joiden takia ne tunteet on kylmetetty. Ja ylipäätään avoimeen suhteeseen päädytty.
No tälläiset kokemukset mulla avoimista suhteista. Ei oikeastaan ole mun juttu kun te naiset ette osaa olla rakastumatta ja mä en taas halua ketään satuttaa. Miehille tunteiden erottaminen seksistä on paljon helpompaa kuin naisille. Toki kun ne tunteet erottaa seksistä niin seksistä puuttuu jotain. Tosin sinne saattaa tulla jotain tilalle...
Aika ikävää oikeastaan. Naisilla on tunteet niin herkästi pelissä ja vaikka usein väittävät muuta, niin siltikin siellä taustalla on hirveä kasa ongelmia joiden takia ne tunteet on kylmetetty. Ja ylipäätään avoimeen suhteeseen päädytty.
No tälläiset kokemukset mulla avoimista suhteista. Ei oikeastaan ole mun juttu kun te naiset ette osaa olla rakastumatta ja mä en taas halua ketään satuttaa. Miehille tunteiden erottaminen seksistä on paljon helpompaa kuin naisille. Toki kun ne tunteet erottaa seksistä niin seksistä puuttuu jotain. Tosin sinne saattaa tulla jotain tilalle...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hyvin kirjoitettu nostan sinulle hattua! Avoin suhde on kusetusta - ei se toimi. Tälläisellä sopimuksella minunkin olisi pitänyt lähteä - ja muka lähdettiin - mies vaan halusi testata että haluanko olla hänen kanssaan tosissaan vaiko en - ja minä halusin testata häntä myös. Paremmin asiat selviää kun niistä puhuu kasvotusten.
oikeassa elämässä olla satuttamatta ketään. Vanha totuus on, että jollekin jos kumartaa, jollekin pyllistää; siitä ei pääse mihinkään.
Aina johonkuhun sattuu.. on vaan niin muka hienoa ajatella, ettei halua satuttaa ketään. Ei halua, mutta satuttaa kuitenkin.
Avoimessa suhteessa yleensä se ken on eniten rakastunut, tulee satutetuksi, vaikka onkin ottanut kaiken urhoollisesti kantaakseen. Kestää sen, ettei itse saa vastarakkautta, että rakastettu jakaa itsensä muittenkin kanssa, että suunnitelmat voivat muuttua hyvin yllättäen, että aika on enemmän kuin kortilla, että totuuksien tilalla viljellään puolitotuuksia ja valkoisia valheita. Rakastuneempi suostuu kaikkeen vain siksi, että saisi edes hetken, edes rippeet, edes jotain.
Tilanne koukuttaa, koska ei haluaisi siitä vähästä mitä edes saa. Suostuu satutettavaksi pystypäin, antaa ymmärtää, ettei edes osu eikä uppoa. Antaa mielikuvan, ettei loukkaukset ole loukkauksia, vaikka salassa kärsii.
Olin eräs niistä kuka kirjoitti täällä, vai oliko uskottomuuspalstalla, en muista, joskus otsikon "koukussa salarakkaaseen" alla. Nyt kun olen elänyt oikeaa, parempaa parisuhdetta, tiedän, että viisainta olisi pyrkiä kaikista erikoisenoloisista ja hankalista suhteista eroon. Mitään hyvää ei voi syntyä siitä, että pitää kitua ja kärsiä, ja pohtia omaa elämäänsä täällä.
Kliseitä ja vain niitä.
Itse olen naimisissa ja täysin tyytyväinen siihen, ainoastaa seksi on avioliitossa niin mitään sanomatonta ettei jaksa edes vaivautua yrittämään.
Yrityksen avoimesta suhteesta pelkän seksi merkeissä on aina kariutuneet miehen egoon. Minua ei kiinosta miehen asiat, ei kuinka monta muita on, ainoastaan seksi silloin kun molemmille sopii ja haluttaa.
Ei mitään kiehnäämistä muutoin tai liirum laarum puheita. Kyse on puhtaasta seksistä ilman mitään tunnesiteitä, joten en myöskään halua kertoa omasta elämästä, muista suhteista tai muuten vain tapailla.
Puhtaasti riittää että mies on riittävän iso kaluinen, sillä seisoo pitkään ja hänellä on taitoa sekä kondoomi käytetään aina ja joka tilanteessa. Se millainen persoona hän on ei todellakaan kiinosta tai mikä oikea nimi on, mitä tekee ja paljonko naisia on vai onko eivät kuulu minulle.
Miehen ego kun ei kestä että hänelle ollaan rehellisiä. Ihme toive tai paremminkin vaatimus "uskollisuudesta" tai paremmin kuvattuna ettei muita panoja ole tai että tapaamiset tapahtuisivat meihen haluaman aikataulun mukaan. Vaikka alun perin tein selväksi, kun muuta tekemistä ei ole niin soitan ja kysyn sopiiko, heti asiaan ja sitten molemmat eri teille kun homma on ohi ja molemmat voi lopettaa heti kun tuntuu ettei homma kiinnosta ilman ainuttakaan selitystä.
Miehille tulee hyvin äkkiä tarve selvittää oikea nimi, miksi tälläinen järjestely ja ennen kaikkea helvetin moinen omistamisen tarve tai halu sanella.
Omaa ukkoa ei ole tarkoitus jättää missään vaiheessa koska muutoin avioliitto on ihan ok ja siinä monta hyvää puolta, luulen hänenkin hoitavan asiat avoimella suhteella. Järkevää sopimusta ei voi hänen kanssa keskustella kun menee heti kamalaksi murjotukseksi..... ollaan hiljaa ja leikitää ettei kumpikaan tiedä toisen hoitavan asiat kodin ulkopuolella, sillä keskenään seksi ei vain ole kivaa ja siihen ei ole mitään intoa.
En näe mitään syytä miksi muuttaisin kannaltani ihan hyvän toimivan avioliiton muuhun suhteeseen missä pitäisi alkaa veivaamaan kaikki alusta. Lastenkin kannalta on parempi että olemme edelleen naimisissa ja asumme samassa osoitteessa. Turhaan monet sekottavat käsitteen avioliitto, parisuhde ja seksin keskenään, jokainen niistä on erillinen asia ja täysin riippuvaisia toisistaaan. Vain naivit ja sinisilmäiset toivovat saavansa kaikki kolme kun menevät naimisiin.
Jos kerran ne tunteet on miehen helpompi erottaa siitä seksitä niin miksi se sitten ovat niin pirun vaikeita useimmalle aviomiehelle kun kyse on omasta vaimosta? Seksiähän se vain vaimollekin on.
Seksiä harrastetaan vain jotta se toisi nautintoa ja jos se ei tuo ei sitä myöskään harrasta. Mutta se ettei se toimin yhden kanssa ei tarkoita ettei se toimisi toisen kanssa. Seksiin ei tarvita yhtään tunnetta, ei edes pientä ihastumista tai mielenkiintoa.
PS PreePay on kätevä hommeli - pois päältä - ei käy. Päällä - sopii juuri nyt. Nimettömyyskin on taattu.
Tunnissa ja parissa saa kummasti aikaan..... suosittelen
Olet tunteeton nainen, harvinaisen "miehekäs" tunne-elämältäsi. Minä olen aivan toisenlainen, ja totean vain, että evoluutio on onnistunut kohdallasi paremmin kuin meikäläisen, herkän ja rakastavan, naisen kohdalla. Siis nim. "kliseitä" on ideaalinen tapaus postmodernin maailman oloihin, puolessa tunnissa tunteet päälle - klik- ja tunnin päästä tunteita ei enää ole lainkaan olemassa -klik - loistavaa!
Ajattelen aika lailla samoin paitsi että olen se "toinen" osapuoli, eli minulla on seksisuhde varattuun mieheen. Minuakaan ei kiinnosta mikä on miehen sukunimi tai onko minulle sanottu etunimikään oikea - ei sillä ole merkitystä. En myöskään halua tietää hänen oikeasta elämästään mitään, en sitäkään miksi on halunnut suhteeseen minun kanssani. Enkä kerro omasta elämästänikään mitään ylimääräistä.
Tähän asti eli toista vuotta on toiminut hyvin; kun molemmille sopii tavataan ja se siitä. Minä en halua vakisuhdetta eli sellaista, missä mies on enemmän elämässäni, viihdyn omassa elämässäni oikein hyvin. Seksi on upeaa ja molemmat käsittääkseni saavat mitä haluavat. Parempi vaihtoehto kuin satunnainen baaripokaus ilman muuta!
Ja kun asun vielä pienellä paikkakunnalla niin mahtavaa on, että mies on kaukaa. Omat asiani pysyvät ominani.
Oikeasti. Ota yhteyttä, niin katsotaan lisää.
Saa YV:itä laittaa muutkin naiset, jotka haluavat juuri tällaista pelkkää seksiä silloin kuin molemmille sopii. Valkkaan sitten sopivimman / lähimpänä itseäni asuvan.
Mun kokemus naisena on se että miehet etsii tositarkoituksella, ja luulevat että nainen aina rakastuu mutta teeskentelee vain haluavansa pelkkää seksisuhdetta. Mun kaikki vakipanosuhteet ovat kaatuneet siihen että mies on alkanut haluta enemmän. Tuo on niin kliseista... "naisilla on tunteet pinnassa ja jos ei ole niin sitten sillä on jotain traumoja". Ja paskat. Tuo juontaa ajalta jolloin naisella ei saanut olla seksuaalisia haluja eikä nainen ylipäätään ollut seksuaalinen, vain pelkästään miehen haluja varten, ja mies oli se joka seksiä halusi nautinnon vuoksi ja nainen vain lisääntymisen vuoksi. Tervetuloa 2000-luvulle!
teettekö näissä avoimissa suhteissanne koskaan mitään muuta kuin panette vaan menemään? että heti kun tavataan, siirrytään makkarin puolelle? kun homma hoidettu, toinen lähtee heti kotiin? oletteko näyttäneet kavereille näitä vakipanojanne vai pitäneet piilossa? tapaatteko koskaan muualla kuin toisen kotona?
entä liittyykö teillä avoimeen suhteeseen mitään sellaista toisen hellimistä ja hyvänä pitämistä ilman seksiä tai sen jälkeen?
ajauduin avoimeen suhteeseen exäni kanssa eron jälkeen. tämän jälkeen aloimme taas seurustella. nyt olemme taas eronneet. en ala enää avoimeen suhteeseen, mutta palaamme tod.näk. yhteen.
mistä edellinen päättelet että palaatte vielä kerran yhteen? ettekö oikeasti ole oppineet edellisistä epäonnistumisista että suhde ei toimi? mikä nyt olisi muuttunut, miksi edes sitten erositte??