Haluan nyt saada totuuden selville. Ehkä luonnollista, että mies kieltää epäilyni. Olen yli neljäkymppinen, ihan hyvännäköinen, omannäköiseni nainen, missi en ole, ikääntymisen merkit näkyvät, mutta minua eivät vaivaa. Olemme olleet yhdessä muutaman vuoden, mies arvostaa minussa hyvää luonnettani ainakin. Minua on alusta asti vaivannut se, että mies välttelee vartaloni katsomista. Näin sen voi ilmaista. (Hän tietysti kiletää asian.) Puhuttuani asiasta, hän on hieman parempi, ei enää katso poispäin kun tulen saunaan. Itsellään on luonnollinen suhde alastomuuteen, vaikea ajatella että syy on häveliäisyys. Alussa hän katsoi joka kerta poispäin lauteilla istuessaan, kun tulin saunaan. Tämä alkoi jo ihmetyttämään. Kerran menimme uimaan, hän seisoi rannalla, kun kävelin häntä kohti, hän jossain vaiheessa käänsi selkänsä, ja katsoi mukamas lähellä olevaa taloa. Tämä pois kääntyminen tuntui kamalan loukkaavalta, vaikka ei kuulemma tarkoittanut mitään. Muissakin tilanteissa on ollut sijaistoimintaa (kännykän räpläämistä, yms), ettei tarvitse katsoa alastonta vartaloani. Hän ei koskaan "katso" vartaloani, tai paikkojani. Kuitenkin katseli paljonkin toisten naisten muotoja yksityiskohtaisesti, vaikka kielsi sen ehdottomasti. Tämä sattui, koska ei katso minua, ja minulla on aina tunne, että hän ei vain luontaisesti pidä vartalostani, ja yrittää kieltää sen itseltään ja minulta. Silloin kun rakastaa, oma rakas on omissa silmissä kaunis, eikä katsominen tee pahaa. Ihmisellä kai tulee vaitsonvaraisesti torjutuksi tulemisen tunne, kun vaistoaa että itsessä on jotain mistä toinen ei pidä. Mihin luottaa? Hänen sanoihinsa? Voiko mies valita kumppanin, jonka vartalosta ei erityisemmin pidä? MITEN voin saada varmuuden, että epäilykseni on totta? Tuntuu vaikealta ja ristiriitaiselta, että kun otan asian puheeksi, hän kieltää sen täysin. Rakkauselämä on ok, hän on hellä ja rakastaa tavallaan minua, mutta kyllä minulla tässäkin tulee sama tunne. Hän väittää minua vainoharhaiseksi. Mutta, jos hänen sanansa olisivat totta, niin eihän tätä ongelmaa olisi. Koska en kuitenkaan odota palvontaa. Odotan vain, että mieheni katsoisi minua tavalla että hän näkee ja haluaa nähdä minut.
Välttelevä katse
annemari23456
6615
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En oikein usko, että hän vartaloasi kuitenkaan inhoaa. Itse en voisi olla ainakaan sellaisen naisen kanssa, jonka vartaloa inhoisin. Voi olla kuitenkin, että hän ei pidä vartaloasi myöskään kovin seksikkäänä. Siksi ei välitä sitä katsoa. Ehkä hän pelkää, että näet sen hänen ilmeestään jos hän sinua katsoo.
Itse ainakin tyttöystäväni vartaloa katson ja aika vaikea kuvitella mitään muita syitä miksi ei kumppaninsa vartaloa katsoisi kuin se, että ei pidä sitä miellyttävänä. Ilmeisesti hän kuitenkin sinusta pitää muuten, koska sinun kanssasi on. Tuskin sentään vain seurustelun takia sinun kanssasi on.
Täytyy vain hyväksyä, että vanhenemisen merkit näkyvät ja toisia ne haittaa ja toisia ei. Et voi miestäsi pakottaa pitämään vartalostasi jos hän ei siitä pidä. Ei ole mielestäni myöskään oikein sitä jatkuvasti udella. Jos haluat, että miehesi pitää vartalostasi niin silloin täytynee vaihtaa miestä tai aloittaa kunnon kuntokuuri.
Kiitos. Tuntuu hyvältä saada mieheltä asiallinen vastaus. Tulin uimasta, mies seisoo rannalla, lähestyin häntä vedestä, niin hän käänsi minulle selkänsä ja oli mukamas katsovinaan jotain rakennusta.
Toinen esimerkkitapaus: kun tulin uimasta, hän näpräsi kännyään niin kauan kunnes olin pyyhkeen peitossa.
Tämä käytös tuntuu käsittämättömältä parisuhteessa. Ainoa järjellinen mieleen tuleva syy on se, että hän ei pidä vartalostani. Tämä syy tuntuu ilmeiseltä. Ei ainoastaan näissä tilanteissa, vaan se tunne, mikä kumpuaa minussa, kun olen alastomana hänen lähellään. Tulee vaistonvarainen tunne, että olen epäviehättävä, ja samalla tiedostan, että tämä tunteeni saavat alkunsa jotenkin kumppanini seurassa. Itse en pidä itseäni epäviehättävänä. Tulee tunne, että olen epäviehättävä, ja alan hävetä vartaloani hänen seurassaan. Enemmänkin se on jotain vaistonvaraista, jossa alan toimia hänen tunteidensa ohjaamina. Tämä on kuin kieltäisin itseni.
Pakko sen on olla totta. On kai luonnollista, että parisuhteessa luottaa siihen, että toinen rakastaa ja kaikkee siihen, mitä rakkauteen kuuluu. Vaikka oma vaisto sanoo muuta, niin sitä haluaa uskoa siihen, mitä toinen sanoo.
Olennainen kysymys: MIKSI hän ei kerro minulle rehellisesti syytä?
Miksi hän haluaa pysyä kanssani, vaikka tämä ilmeisesti vaikuttaa seksuaaliseen elämäämme? Hänellähän on varmasti tarve saada sytykkeet toisaalta. En tässä käsittele omaa ratkaisuani nyt kun minä alan kyetä kohtaamaan totuuden käytöksen jaomn vaisoamiseni takana.
Tietenkin ekana tulee mieleen, että mies ei pidä sinua katsomisen arvoisena, mutta onko mahdollista että miehelläsi on jonkinlaisia estoja tai jotain?
"Olennainen kysymys: MIKSI hän ei kerro minulle rehellisesti syytä? "
Jos itse pitäisin vaimoani niin rumana etten kestäisi katsoa, en kyllä näkisi tilanteessa ainoatakaan keinoa, miten asiasta voisi rakentavassa hengessä puhua. Itseasiassa olin vähän samanlaisessa tilanteessa aikaisemman ex-vaimoni kanssa, sillä erolla että mielestäni hänen alapäänsä oli liian löysä, ts. homma ei oikein tuntunut missään ja siksi seksi hänen kanssaan oli tappavan tylsää. Miten tämmöisestä asiasta voi puhua, kun ei sille itse mitään mahda?
Itse olen kyllä samaa mieltä, että ei toisen rumasta ulkonäöstä ole todellakaan helppo puhua ja se on niitä asioita josta kumpikaan ei oikeasti halua keskustelua käydä. Jos ei omaa ulkonäköä kehuta niin vastauksen tietää usein ilmankin kyselyitä.
Tuosta alapäästä sen verran, että kyllähän sitä pystyy harjoituksella tiukentaa paljonkin. Ei ole kokemusta "ennen ja jälkeen" -pohjalta, mutta tutkimuksia tästä asiasta lienee muutamia. Käsittääkseni kaikki puoltavat sitä, että alapään lihaksia voi parantaa ja tämän myötä puristusta saa lisää. Kyllähän sen käytännössäkin huomaa, että toisen puristaessa paine tuntuu kovemmalta peniksessä kuin toisen naisen puristamana, vaikka ilman puristusta tuntuisikin aika pitkälti samalta.
Jos sillä tulee stondis joka kerta ja sen takia välttelee katsomista.
Ei sillä tule stondista, kun katsoo minua.. Olen nätti nainen, pikkuisen pyöreä. Olen ollut huomaavinani, että kiinnittää huomion hyvin hoikkiin naisiin... Ja aina tulee tunne, että ei syty siitä että näkee minut, vaan että hänen täytyy nähdä joku pimu vilahtamassa telkkarissa... En tajua että miten olen tähän joutunut. Olemme ilmeisesti vääriä toisillemme, rakkautta ei tälläinen ole, se on varma, jos oman naisen vartalon katseleminen ei tunnu hyvältä ja haluttavalta asialta. Naurettavinta tässä on se, että olen nätti nainen, mutta olen ilmeisesti pimeä, kun tähän suhteeseen päädyin. Mun kroppani ei vain ole hänestä luonnostaan vetovoimainen, ja se on paha juttu koska seksuaalisuuteen kuuluu esileikkinä ja jo rakkauden ilmaisuna se, että nainen näkee miehensä katseen itsessään, ja joinakin hetkinä sellaisena että näkee että hän haluaa naista. Kummallisinta on että hän aina kun yritän aikuisen aikuisena ihmisenä ottaa asian esille, niin käy käsiksi. Asia on niin tabu, ja yrittää saada minut tuntemaan syyllisyyttä. Reaktio on niin raju, että sitä melkein uskoo, ettei ole totta. Minulla tulee fiilis, etten oikeasti enää halua sänkyyn kanssaan, jos hän ei kerran saa minua syttymään. Enhän minä syty, kun taka-alalla on fiilis että minun naiseuteni ei ole hänelle oikeasti ihana. Hän yrittää kovasti, mutta minusta se on sanojen tasolla, silmistä ei näy, ja fiilis on se että ei vain syty. Kaikki lässähtää. Ei huvita. Ei minua loukkaa asia muussa suhteessa kuin siinä, että jos näin todellakin on, niin en halua olla yhdessä.