Olen tavannut vanhan ihastuksen uudelleen. Olin varattu epätyydyttävässä suhteessa joka on nyt jo ohi. Tapailtiin aika tiiviisti eroprosessin aikana, joka oli aika rankkaa aikaa, molemmille. Olin siinä käsityksessä että meitä pidättelee vain entinen suhteeni, tai siis siitä irtipääseminen.
Kun vihdoin sain asiani kuntoon niin hän alkoi jossain määrin ottaa takapakkia. Tapailemme edelleen mutta ei jotenkin vaikuta niin innokkaalta seurastani. Muistuttelee että olen sinkku, ja kumpikaan ei tilivelvollinen toiselleen. Kuitenkin on osoittanut omistushaluisia ja mustasukkaisia piirteitä, ja kysyttäessä esittelee meidät pariskunnaksi.
En tiedä odottaako jotain liikettä asian eteen minun puoleltani vai onko mennyt vaan pupu pöksyyn, tai kiinnostus lopahtanut. Tähän asti käteni ovat olleen tavallaan sidotut koska en siinä elämäntilanteessa ollut siinä asemassa että puhua yhteisestä tulevaisuudesta tms, ennen kuin sain omat asiani järjestykseen.
Joskus sivulauseessa hän jossittelee, et 'jos joskus aletaan seurustelemaan..' ja toisena päivänä toteaa haluavansa olevansa sinkku. Noin niinkuin yleisellä tasolla.
Olen arka ottamaan asiaa puheeks kun en tahdo 'rukkasia'. Uskottelen itselleni puoliksi, että olemme seurustelusuhteessa, koska jos kuulisin hänen suustaan jotain muuta en tiedä mitä ajattelisin yhteisestä jatkostamme. Tulisi olo että pitää mua roikkumassa tai varalla, muttei halua sen vakavampaa. Tavallaan kuitenkin seurustelemme mutta silti hän viljelee noita juttuja joka jättää kaiken avoimeksi. Ikään kuin pitää takaporttia auki tai jotain.
Kun vihdoin sain asiani kuntoon niin hän alkoi jossain määrin ottaa takapakkia. Tapailemme edelleen mutta ei jotenkin vaikuta niin innokkaalta seurastani. Muistuttelee että olen sinkku, ja kumpikaan ei tilivelvollinen toiselleen. Kuitenkin on osoittanut omistushaluisia ja mustasukkaisia piirteitä, ja kysyttäessä esittelee meidät pariskunnaksi.
En tiedä odottaako jotain liikettä asian eteen minun puoleltani vai onko mennyt vaan pupu pöksyyn, tai kiinnostus lopahtanut. Tähän asti käteni ovat olleen tavallaan sidotut koska en siinä elämäntilanteessa ollut siinä asemassa että puhua yhteisestä tulevaisuudesta tms, ennen kuin sain omat asiani järjestykseen.
Joskus sivulauseessa hän jossittelee, et 'jos joskus aletaan seurustelemaan..' ja toisena päivänä toteaa haluavansa olevansa sinkku. Noin niinkuin yleisellä tasolla.
Olen arka ottamaan asiaa puheeks kun en tahdo 'rukkasia'. Uskottelen itselleni puoliksi, että olemme seurustelusuhteessa, koska jos kuulisin hänen suustaan jotain muuta en tiedä mitä ajattelisin yhteisestä jatkostamme. Tulisi olo että pitää mua roikkumassa tai varalla, muttei halua sen vakavampaa. Tavallaan kuitenkin seurustelemme mutta silti hän viljelee noita juttuja joka jättää kaiken avoimeksi. Ikään kuin pitää takaporttia auki tai jotain.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kuka haluaisi olla joku sellaisessa suhteessa, joka on ensin todettu käyttökelvottomaks. Sitten menty testailemaan seuraavaa ja todettu, että oliko se entinen sittenkin parempi. Eli sinähän se siinä yrität pitää takaporttia auki. Sulle pitäisi olla entiset ja uudet ihan kuin tarjottimella mistä sä valitsisit. Eikä se entinenkään ole paremmaksi muuttunut. Miksi se nyt kelpaisi, kun ennenkään ei ole suhteella ollut tulevaisuutta?
Jonkun pitäisi olla sulle vain laastarina, kun seuraavan kanssa suhde meni ohi, mutta kuka haluaisi itselleen niin huonon elämän, että ensin toteaisi, ettei suhteesta tule mitään, sitten pitäisi olla valmiina lohduttelemassa toista, ja olla käytettävissä kun susta yhtäkkiä tuntuisikin, että suhteella olisi muka nyt tulevaisuutta kun entisen kanssa ei sujunutkaan. Ei kukaan ole niin sinisilmäinen, että voisi ottaa enää tosissaan sinua. Ja sä olisit jo sen entisen suhteen aikana ollut puhumassa yhteisestä tulevaisuudesta eksän kanssa, jonka kanssa sitä tulevaisuutta ei nähty ennenkään. Vakuuttavaa? Ehkä sinusta
Ei kyse ole eksästä vaan vanha ihastukseni jonka kanssa juttu ei aikoinaan johtanut mihinkään vakavampaan monestakin syystä mutta ei minun haluttomuudestani. Olisin aikoinani (ja nytkin) ollut valmis hänen kanssaan mihin tahansa mut ajankohta ei ollut kai otollinen, ja molemmat lähdimme omiin suuntiimme.
Suhteessa tai ei, ehkä juuri siksi siitä ei suhdetta koskaan tullutkaan, koska tuli joku syy. Yleensä syy selitetään jotenkin, ja lopputulos on että ollaan suhteessa toiseen. Aivan kuin sinullakin. Täsmälleen juuri niin. Entisen ihastuksen kanssa ei nähty sitä tulevaisuutta, aina sitä selitellään ajankohdista ja erilleen kasvamisista ja eroista ja mistä hyvänsä tekosyistä, kun syy on se, ettei ole tarpeeksi kiinnostusta. Aika ei ollut hyvä entiselle ihastukselle mutta olit aivan valmis täysin hyppäämään uuteen suhteeseen, eli käytännössä ajattelit pistää porukan jonottamaan. Nyt kun toisen kanssa onkin mennyt sukset ristiin ja jo hänen kanssa ollessa sinä yhtäkkiä alatkin nähdä sitä mahdollisuutta muka ehkä entisen kanssa. Selitelläänhän sitä vaikka mitä mistä ajankohdista, mutta ei se ole kuitenkaan estänyt sen seuraavan kanssa suhteeseen menemistä, ja miten sä olisit voinut mennä suhteeseenkaan, jos sulla olis ollut oikeasti ensimmäinen edes mielessä edes vaihtoehtona? Aika ei ole koskaan mikään syy, selitys se on.
Ainahan sitä ollaan entisten perään ruikuttamassa, kun ensin ollaan kokeiltu kaikki muut kiinnostavammat. Kukaan vaan ei halua olla se viimeinen vaihtoehto paremman puutteessa.
Ja varsinkaan, kun tietää, että sä olet jo varattuna ollessa tapaillut seuraavaa. Luotettava? Ehkä sinun mielestä. Sulla tuntuu noita syitä riittävän. Sellasta syytä vaan ei ole koskaan ollut, että jos on ollut tosissaan kiinnostunut, joku tekosyy olis estänyt ja että siihen väliin joku muukin olis ollut kiinnostavampi. Ehkä se entinen vaan tahallaan tekee sulle saman, mitä sä. Antaa ymmärtää ja lopulta keksii jonkun tekosyyn ja hyppääkin toisen kelkkaan. Ehkä se sanoo sulle, että aika ei ole hyvä, mutta pitää suakin varalla. Imartelevaa, eikö totta?
Hän aikanaan hyppäsi toisen kelkkaan. Minä aloin myös tahollani myöhemmin seurustelemaan, en siis todellakaan laittanut ketään jonoon, koska minuthan jätettiin rannalle ns. ruikuttamaan ja sen jäläkeen jatkoin elämääni eteenpäin.
Mut nyt kun luen kirjoituksianne, niin kokonaiskuva hahmottuu, tosin toisin kun teillä. En kelvannut aikanani hänelle ja hän sanoi ettei ole valmis seurusteluun yms. mutta hyppäsikin toisen matkaan lennossa, niin mikä olisi muuttunut tänä päivänä.?
luulenpa että osuit asian ytimeen, vaikka kipeää tekeekin. Toisaalta ihmiset muuttuu, mutta
sitten .. onko juuri tässä tapauksessa tapahtunut ja oikeaan suuntaan.
Noista taannoisista tapahtumista oloni onkin todella epävarma suhteensa. Olen tiedostamattani varautunut kai siihen että yhteydenpito alkaa hiipumaan tai olla ykspuolista, ja ennen kuin tajuankaan on kuvioissa joku jonka kanssa haluaa olla vakavissaan. Sitä kai noi ailahtelunsa enteilee.
juttu..
nimimerkillä kokemusta ja vitutusta on..