Meillä on kummityttö ja ollaan aina, joka vuosi, käyty hänen nimipäivillään. Olen itse kysynyt, milloin voi tulla nimppareille ja lahjan kanssa ollaan manty aina. Kummityttö on mieheni siskon tyttö. Mieheni siskon kanssa on ollut aina vähän kireet välit, kun meillä ei vaan luonteet sovi yhteen ja hän on sitten aina kehumassa omia lapsiaan ja mitä he tekivät ja meidän lapsia hiukan aliarvioi. No, he ovat sitten meidän pojan kummeja. Meillä lasten synttärit ja nimipäivät on kaikki 2kk:n sisällä ja aina on pidetty niin, että juhlat menee yhtäaikaa.
Nyt oli eri juttu. Meidän menojen takia synttärit järjestetään huomattavasti paljon myöhemmin, mutta poikamme nimipäivä oli tässä vähän aikaa sitten. Ei minkaanlaista yhteydenottoa kummeilta. He eivät kysyneet millon voi tulla (toiset kummit tulivat kyllä). Ei edes korttia! Ny mietin sitä, kun synttärit tulee, niin silloin tietenkin kutsutaan myös nämä kummit paikalle. Miten jaksan suhtautua heihin, kuin mitään ei olisi tapahtunut? Minun mielestäni oli törkeää jättää kummilapsi täysin huomiotta. Varsinkin kun mieheni sisko on seurakunnalla töissä, niin luulisi kummiuden olevan tärkeää. Asumme vielä samalla paikkakunnalla, että välimatkakaan ei todellakaan ole este.
Saattaa tietenkin olla, että he tuovat nimpparilahjan synttäreille tullessaan (kuusi viikkoa nimipäivistä), niin sillon tekis mieli sanoa, että nimpparithan oli jo kauan sitten. Ja kun ette sillon tulleet, niin eiköhän jätetä tämä paketti ensi vuoteen??
Mielestäni se, etteivät aikuiset nyt tule ihan niin hyvin juttuun keskenään, ei saisi olla este kummin muistamiselle. Arvatkaa vain, olenko menossa kesällä kummityttöni nimipäiville? Mutta niin idiootti en ole, etten muista ollenkaan. Kortti lähtee ja vähän rahaa.
Nyt oli eri juttu. Meidän menojen takia synttärit järjestetään huomattavasti paljon myöhemmin, mutta poikamme nimipäivä oli tässä vähän aikaa sitten. Ei minkaanlaista yhteydenottoa kummeilta. He eivät kysyneet millon voi tulla (toiset kummit tulivat kyllä). Ei edes korttia! Ny mietin sitä, kun synttärit tulee, niin silloin tietenkin kutsutaan myös nämä kummit paikalle. Miten jaksan suhtautua heihin, kuin mitään ei olisi tapahtunut? Minun mielestäni oli törkeää jättää kummilapsi täysin huomiotta. Varsinkin kun mieheni sisko on seurakunnalla töissä, niin luulisi kummiuden olevan tärkeää. Asumme vielä samalla paikkakunnalla, että välimatkakaan ei todellakaan ole este.
Saattaa tietenkin olla, että he tuovat nimpparilahjan synttäreille tullessaan (kuusi viikkoa nimipäivistä), niin sillon tekis mieli sanoa, että nimpparithan oli jo kauan sitten. Ja kun ette sillon tulleet, niin eiköhän jätetä tämä paketti ensi vuoteen??
Mielestäni se, etteivät aikuiset nyt tule ihan niin hyvin juttuun keskenään, ei saisi olla este kummin muistamiselle. Arvatkaa vain, olenko menossa kesällä kummityttöni nimipäiville? Mutta niin idiootti en ole, etten muista ollenkaan. Kortti lähtee ja vähän rahaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Monet ei pidä niin tärkeänä kummin tehtävää. Eikä kaikissa perheissä juhlita nimipäiviä ollenkaan. Meidän perheessä vain onnitellaan, saatetaan soittaa, mut mitään kortteja ei lähetellä.
Kummit muistavat kummilapsia jouluna ja syntymäpäivillä pienellä lahjalla ja kortilla.Mukava kun jaksavat muistaa.
Kun omille lapsille oltiin kummeja pyytämässä, tehtiin selväksi ettei kummina olo velvoita mihinkään. Pääasia että ovat sitä paperilla, kun kummit on pakko kaikilla olla.
Mun mielestä kummi-käytännöstä voisi luopua kokonaan. Jotenkin aikansa elänyt traditio.
tuo ihan selkeä kuvio. Jos olete AINA pitäneet nimpparit ja synttärit samaan aikaan, niin he olettavat, että nyt pidätte ne yhdistetyt nimppari-synttärit siten vaan myöhemmin! Jos halusite heidät nimppareille oikeana päivänä käymään, niin miksi ette sitten kutsuneet ja pitäneet silloin niittä kemuja? Ei tullut sulle mieleen se, että jos TEIDÄN OMIEN menojen takia ette ehdi järjestämään synttäreitä, niin perusoletus miehesi siskon perheellä on, että teillä ei ole aikaa myöskään nimpparikahvitteluuun, eivätkä he varmaankaan viitsineet alkaa kinumaan kutsua, jos olitte jo kovin sanomeet, että ette ehdi järjestämään synttäreitä ajoissa. Molemmat kekkerithän meneelähestulkoot samalla periaatttella...
Et voi loukkantua, kun ette kutsuneet eikä he sitten tulleet. Luulivat ilmeisesti, että yhteiskutsu nimppari-synttärijuhliin tulee siten jossain vaiheessa.
ei juhli nimppareita ja oisko se niin maailmanloppu vaikka nainen olisikin unohtanuty vahingossa lapsen nimipäivät, ihmisiä me vaan ollaan! vai?
että jonkun ois pakko juhlia järjestää,täällä on kyllä sitten suotta raivota,mietis nyt vähä ittees.Oot kyl aina oikeassa----
jo kahden aikuistuvan nuoren äitinä sanoisin, että anna olla. Seuraaviin juhliin kutsutte. Jos tulevat niin hyvä. jos tuovat nimppari lahjan samalla kertaa niin kitätte. Ja jos eivät tuo niin sitten ette sano siitä mitään. Ja kesän ajan nimipäivistä ja muista ei kannata murehtia. Sinne on aikaa
Aikanaan itse murehdin akiken maailman nimipäiviä ja sitä että jonain vuonna ei omaa lasta kutsuttu naapurin lapsen synttäreille...
Nyt kun katsoo taaksepäin niin täytyy sanoa, ettei perheellä täytyy muuten mennä hyvin ja olla perheen sisäiset asiat kunnossa, kun ehtii ja jaksaa murehtia näitä asioita. Perheilä ja lapsilla voisi olla suurikin murheita, jolloin nimpparit ym on yks hailee....