Mieheni kertoi tapailevansa naista ja tavoitteena päästä tämän naisen kanssa seksisuhteeseen.
Tähän saakka käynyt lounailla, auttamassa naisen kotona nettiasioissa jne...
Olen hämmästynyt ja ihmeissäni. Järkipuhe ei näytä tehoavan. Miehen mielestä hän piristää itseään ja purkaa paineitaan, kun meillä on vuoden ikäinen taapero ja hän ei pääse toteuttamaan seksiä silloin, kun sitä haluaa. Hänen mielestä pettämisestä ei ole kyse, kun paljasti aikomuksensa ja tavoitteensa!
Onko kukaan törmännyt vastaavaan ja mitä olette tehneet? Mies ei kotitöihin enää ehdi joten nyt saan hoitaa pihatyötkin. Lapsen kanssa hän vielä leikkii 2h/vrk. Muu aika menee töissä, ystävillä jne..
Onko jonkun muun miehellä samassa elämäntilanteessa nuppi vinksahtanut yhtä pahasti ja onko se lopullista??
Tähän saakka käynyt lounailla, auttamassa naisen kotona nettiasioissa jne...
Olen hämmästynyt ja ihmeissäni. Järkipuhe ei näytä tehoavan. Miehen mielestä hän piristää itseään ja purkaa paineitaan, kun meillä on vuoden ikäinen taapero ja hän ei pääse toteuttamaan seksiä silloin, kun sitä haluaa. Hänen mielestä pettämisestä ei ole kyse, kun paljasti aikomuksensa ja tavoitteensa!
Onko kukaan törmännyt vastaavaan ja mitä olette tehneet? Mies ei kotitöihin enää ehdi joten nyt saan hoitaa pihatyötkin. Lapsen kanssa hän vielä leikkii 2h/vrk. Muu aika menee töissä, ystävillä jne..
Onko jonkun muun miehellä samassa elämäntilanteessa nuppi vinksahtanut yhtä pahasti ja onko se lopullista??
Vastaukset 17
Vanhimmat
On tosiaan vaikea käsittää, mistä nämä miehet tulevat, joilla ei ole mitään käsitystä vastuustaan, perheestään tai avioliitostaan.
Itse juuri purkauduin harmissani rahankäytöstä, nyt luen tällaisesta käyttäytymismallista.
Lehdissä puidaan murhatilannetta, jossa akateemisesti koulutettu vaimo oli vuosia kotirouvana oltuaan menettänyt kaiken hallintansa ja puukottanut miehensä kertakaikkisesti raivonsa vallassa.
Ympäristön mielestä mies oli ollut ihan kunnollinen ja avioliitto reilassa.
Sopii olla hiukan epäileväinen kun noin kävi.
Kyllä monien seinien sisällä tapahtuu ihmeellisiä asioita, joita ei naapuri näe eikä kuule.
Monen miehen, ehkä naisenkin, pitäisi pysähtyä ihan oikeasti miettimään, venyttääkö puolison kärsivällisyyttä liikaa. Harva puoliso tietenkin tarttuu aseeseen, mutta itsekkyys ja narsismi saattaa aiheuttaa räjähdyksen, joka tulee kaikille yllätyksenä.
Te olette nuoria. Toivottavasti vielä asiat selkiytyvät. Tarvitset ehkä neuvoja ammatti-ihmisiltä.
Kannattaako tuota jatkaa? Itse en katselisi tuollaista touhua, vaan hakisin eroa. Jouduthan nyt jo olemaan käytännössä yksinhuoltaja, joten tilanteesi tuskin huonontuisi.
Kuulostaa todellakin vinksahtaneelta.
Haluat tämän miehen nyt vielä kuitenkin? Ette edes vietä aikaanne yhdessä.
No ei ole kaikki kohdillaan!! Miehen "tarve piristää itseään" vieraan naisen kanssa unohtaen arvostus omaa puolisoaan ja perhettään kohtaan on tosiaan sairasta. Ja on se pettämistä, vaikka sen kuinka kertoisi etukäteen!
"Pääsee toteuttamaan seksiä silloin kuin haluaa..." Paskanmarjat! Ei tässä moni muukaan saa seksiä aina silloin kuin haluaisi, vaikka oltaisiin parisuhteessa ilman lapsiakin. Elämässä on valtavasti asioita, joita ei saa tuosta vain haluamalla ja sormea napsauttamalla. Miehesi ilmeisesti haluaa laittaa perheensä säpäleiksi naurettavalla pelleilyllään.
Ilmoita sinäkin miehelle jo etukäteen, että se on sitten liiton loppu se!
Huh huh, mikä mies! Itsekäs p***a sanan varsinaisessa merkityksessä, eikä tuossa vaiheessa kannata neuvotella muusta kuin matkalaukun pakkaamisesta. Menkööt miehesi sen toisen naisen luokse, jos kerran kokee suurta tarvetta "purkaa paineitaan".
Minun exäni on ollut jo 10v EX tuosta syystä. Tosin meillä ei ollut lapsia, en tiedä mikä tilanteen laukaisi. Arjen tylsyys ehkä? Hänellä oli aina naispuolisia ystäviä, joita jokaisella nykyaikaisella miehllä tietenkin piti olla. Ok, sai olla minun puolestani. Omituista niissä ystävyyssuhteissa tosin oli se, että ne olivat erittäin tiiviitä, keskivät aikansa, päättyivät riitaan ja sitten miehellä taas oli jo uusi "paras kaveri"...
Seksisuhdetta hän ei ikinä tunnustanut, mutta yleensä minä vietin sunnuntait yksin kotona, kun mies oli aamusta iltaan "hyvää ystäväänsä auttamassa". Joskus hän meni iltaisin töistä suoraan sen "ytävän" luo, siis taas auttoi tätä mm. tilaamaan pizzan ja katsomaan telkkaria.... Minusta oli outoa, että mies eli tavallaan parisuhteessa "ystävän kanssa" ja minä päivystin kotona hyllytettynä.
Tähänkään mieheen ei järkipuhe tehonnut. Hän vain ilmoitti, että hänellä on "oikeus omaan elämään ja omiin ystäviin". Hän kehitteli aiheesta riidan ja sai tekosyyn lähteä ovet paukkuen omille teilleen. "Ota tai jätä, tällainen olen enkä muuksi muutu. Enkä edes halua muuttua" oli miehen vakio vastaus.
Viimeinen pisara oli kun sairastin viikon pahaa flunssavirusta 40 asteen kuumeessa, minulla oli silloin myös polvivamma, jonka vuoksi en juuri silloin päässyt kulkemaan kuin kyynärsauvoilla. Sen viikon vietin heitteille jätettynä, olin kuulemma tylsää seuraa kipeänä ja mies tarvitsi työn vastapainoksi rentouttavaa seuraa.
Silloin kypsyi ajatus erosta. Siihen meni aikansa, eikä mies edes sinä harkinta-aikana osoittanut yhteistyöhalukkuutta elämänmuutokseen. Hänen mielestään tilanteen olisi voinut korjata pelkästään minun asteenmuutokseni. Minun olisi pitänyt ottaa hänen sinkkuilunsa rennosti, niin hänkin ehkä sitten viihtyisi useammin kotosalla.
Minun jälkeeni asuntoomme muutti 3kk sisällä "viimeisin paras kaveri". Puolen vuoden sisällä tämä jätti ex-mieheni juuri samasta syystä kuin minäkin. Entisestä parhaasta kaverista tuli uusi kotona päivystäjä. Eli ei tämä mies ainakaan palutunut entiselleen kun kerran vinksahti noille raiteille.
Ei keskustelut tai parisuhdeterapia auttanut, kun ex-mieheni keskittyi tekemään asioita siinä järjestyksessä kun huvitti ja lopulta löysi "viihdyttäjän" arjen harmauteen ja arjessa jaksamiseen.
Minä otin asuntolainat ja lapset. Keskityin niiden hoitamiseen ja itseeni. Exällä jo neljäs arjen viihdyttäjä menossa ja nähtäväksi jää montako vielä ehtii ulkoistaa kun arki on niin haastellista ja akat ei ymmärrä.
Mistä näitä aivottomia mamman poikia siunaantuu, kun ei vastuuta perheestä kyetä ottamaan!
Huoh... Ja eniten jälkeen päin ihmettelee nimenomaan itseään, että ylipäätään nuoruuden tyhmyyksissään jäi sellaisen koukkuun... Ei voi muuta kuin onnitella itseään siitä, että ylipäätään tajusi lähteä eri teille.
Tosin saattaahan jollakin toisella olla vain "kriisi" ja se menee ohi, eli ei ihan heppoisin perustein kannata lyödä rukkasia naulaan. Mutta sitten kun tilanne on päivän selvä, niin kannattaa tosiaankin tehdä suuria päätöksiä, vaikka ne olisivat sillä hetkellä kipeitä ja vaikeita.
Kuin nykyisellä miehelläni. Ota tai jätä, oikeus omiin ystäviin jne... tuon vastauksen olen saanut kuulla, kun yritän keskustella asioiden tärkeysjärjestyksestä ja ajankäytöstä.
Mietin onko tämä joku miehen "raskauden jälkeinen masennuskausi", isäksi tulemisen johdosta. Ulkopuolelle haluaa kuitenkin esittää, että kaikki on hyvin ja kuinka hän on malli isä ja puoliso. Surullisinta minusta on se, että lapsi on vasta vuoden ikäinen ja isä on hänelle isä, vaikka miten käyttäytyisi. Mieheni ei ole ollut pikkulasten kanssa tekemisiiä ennen omaa pienokaistamme. Ilmeisesti vauvan tarvitsema hoiva yllätti, kun ensimmäiseen kolmeenkuukauteen ei koskenut lapseen lainkaan. Onneksi nyt leikkii pienokaisen kanssa.
Käsittämätöntä on tämä "kaksinaamaisuus" ja vanhemmilleen esittäminen. Mies ilmeisesti haluaa minun olevan se äiti, joka hoitaa kotona kaiken kun kerran saan olla vanhempainlomalla vielä syksyyn. Muutos miehessä on niin suuri ja arvomaailma tullut esille, että taidan kyllä jo syksyllä asua lapsen kanssa eri talossa.
Onko teillä ehdottaa jotain järkiratkaisua mitä kokeilla?
Minun ex-mieheni sanoi, että jos meille tulee lapsia, niin voin suosista muuttaa äitini luo neljäksi ensimmäiseksi vuodeksi ja tulla takaisin sitten, kun lapsi alkaa olla vähän kiinnostavampi kuin pelkkä parkuva kakkavaippa (onneksi meille ei lapsia siunaantunut). Joten jotain vastaavaa taitaa sinunkin miehesi ajatuksissa liikkua...
Voitko sinä saada tukijoukkoja suvustasi tai miehesi suvusta? Löytyisikö kirjastosta asiaa valaisevaa opasta? Olisiko neuvolassa mitään kirjaa uunituoreelle isälle, minkä sinä voisit lukea ja ehkä miehesikin? Osaisiko tuolla Äidit ja Isät palstalla kukaan valaista asiaa? Varmaan tuo on yleisempää kuin kuvitellaan. Perheterapeutti voisi myös osata sanoa jotain, mutta terapeutille meno on aina suurempi kynnys kuin muun tiedon haku.
Minä olin ex-mieheeni jo niin pettynyt, että lähdin suosista omille teilleni. Eli minun tapauksessani miehen vaihto kannatti. Oli minullakin kova työ saada ällistynyt suku vakuuttuneeksi siitä, ettei sen miehen kanssa voinut elää, kaikkihan olivat tämän mahtavan kaverin lumoissa... oma äitinikin suuttui minulle siitä, että erosin hänen lempivävystään.
Muista kuitenkin, ettei syy ole sinussa. Minua ex syyllisti kaikista ongelmistamme. Oli vapauttavaa kuulla jälkeenpäin, että hänen suhteissaan ne samat ongelmat vain jatkuivat ja toistivat itseään ja minun uudessa suhteessani vastaavia ongelmia ei ilmaantunut ollenkaan...
Voimahali sinulle ja pienokaiselle :-)
"Ota tai jätä, oikeus omiin ystäviin jne"
Eikö tuo ole päivänselvä "jätä"? Jos mun vaimo ilmoittaisi noin röyhkeästi hakeutuvansa seksisuhteeseen, löisin sitä kyllä ihan oikeasti samantien lättyyn ja vasta sitten ilmoittaisi että tämä oli tässä.
Miten on mahdollista että tuollaist asiaa pitää edes harkita puolta sekuntia kauempaa????
Väkisellä naurattaa vaikka varmasti vakavasta asiasta on kyse. Miehesi on joko narsisti tai sitten jotenkin muuten sairas ellei sitten ole vain aidosti inhottava ja itsekäs mies. Miehesi ei pidä piristää itseään vaan hänen ensi sijainen velvollisuutensa on taata sinun ja lapsesi hyvinvointi ja turvallisuus.
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä miehesi irtosuhteet tai antaa hänelle kaksi vaihtoehto joko perhe taivieraat naiset; sinä päätät miten elämäsi etenee, samoin miehesi.
Sinulta vaaditaan aimo annos rohkeutta mutta se kannattaa pitemmän päälle. Saat elämäsi takaisin ja voit rakentaa lapsellesi ja itsellesi normaalin perhe-elämän.
muuta, kuin onko se nuppi vinksahtanut vain "miehellä".
Onko muka pakko katsella ja alistua.
Olen mies ja kyllä tarvitaan selkärankaa tulevia polvia varten..jos ei enää miehistä ole MIEHIKSI,niin olkaa NAISET NAISIA. tv, Mies
Nuppi pelaa kyllä, mutta saatuani tiedon tasan viikko sitten en ole ehtinyt asuntoa myyntiin laittaa, enkä vauva kainalossa hoidella uuden kodin hankintaa.
Pakkoa on siihen saakka kun käytännönasiat pystyn hoitamaan!
Mietin vaan jos jollakin on antaa hyviä neuvoja suhteen korjaamiseksi.
Kiitos asiallisista vastauksista, onneksi niitäkin on, tosin naisilta : )
Ymmärrän että haluat vielä pelastaa avioliittosi. Hankala tilanne tosiaan! Sanot miehesi haluavan purkaa painetta ja etsivän seksiä silloin kuin vain hän sitä haluaa. Olet varmaan väsynyt pienen lapsen äiti, jota ei seksi aina voi kiinnostaa.
Ainoa neuvo jonka voin sinulle antaa, on yritä olla läheinen, jätä kaikki ylimääräinen jokapäiväisestä rutiinista jonka vain voit (siivous tms. joka voi odottaa toiseen aikaan), ole "valmis" silloin kun hän sinua haluaa. Jos ei tepsi, ainoa vaihtoehto taitaa olla asumusero.
Kysy mieheltäsi, uskooko hän käyttäytymisellään tukevansa ja kunnioittavansa sinua aviopuolisona ja äitinä. Tämä ulkopuolinen suhde ajan mittaan varmaan tuhoaa kaiken välillänne. Mieshän on jatkuvasti pois, toinen nainen saa kaiken ajan joka kuuluisi sinulle ja lapsellenne. Hänen VELVOLLISUUTENSA on omaa perhettään kohtaan eika toista naista. Ehkä naisella/ tai molemilla heistä on jo muitakin suunnitelmia yhteiselle elämälle, vaan mies ei uskalla sitä sanoa suoraan. Mahdollista on.
Anteeksi jos sanon, etta jos miehesi käsitys pettämisestä on tallainen, niin pihalle joutaa... Hänen käytos ei millään lailla ole hyväksyttävää, ja osoittaa kunnioituksen puutetta aviomieheltä vaimolleen.
toivon sinulle kaikkea hyvää.
"Mietin vaan jos jollakin on antaa hyviä neuvoja suhteen korjaamiseksi."
No ei todellakaan ole, koska tilanne on FUBAR eli fucked up beyound any repair....ryssitty kaiken korjaamisen tuolle puolelle...
Mies siis kiristää seksiä tällä lailla: "Jos en saa seksiä silloin kun haluan, niin menen hakemaan tarvitsemani toisen naisen luota."
Ja sinä vetoat järkeen! Se on kuules sama kuin pissisi lumeen. Miehesi viisveisaa järkeen vetoamisella, koska sellainen ei kuulu hänen "arvomaailmaansa". Pettämisestä sinänsä ei olekaan kyse, kun on kyse kiristämisestä.
Jos puhuisit samaa kieltä kuin hän, sinun olisi tehtävä vastakiristys. Voisi olettaa, jos olisit samanluonteinen, että alkaisit käyttää lasta kiristämisen välineenä. Miehesi on kaiketi sentyyppinen, että vain laskelmoidut keinot ja "kaupankäynti" tehoaa hänen ihmissuhteissaan ja suhteissa häneen.
En voi sanoa kuin harmin paikka! Ja kasvun paikka... nimittäin miehelläsi. Muista se, että sinä et ole tehnyt mitään väärää, älä syyllistä itseäs. Sinut on laitettu nyt pahaan paikkaan. Mietit asioita, joita miehesi kuuluisi miettiä, eikä sinun.
Voimia!