Mies jarruttaa / perääntyy?

Parisuhteessa on vaikeinta opetella neuvottelemaan molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, jolloin kumpikin saa suunnilleen mitä haluaa ja myös osin luopuu omista tavoitteistaan. Lisäksi vaaditaan kärsivällisyyttä ja aikaa, koska siinä missä sinä koet olevasi valmis ja aivan perustellusti haluat ryhtyä tuumasta toimeen perhe-elämänne kehittämisen eteen, niin miehesi selvästi on vielä tuumausvaiheessa.

Yksi hyvä syy lopettaa suhde on pitää sisukkaasti kiinni omista odotuksistaan ja vaatia toista joustamaan, mutta olisiko se sinusta oikein? Puhutaan kuitenkin vuodesta tai kahdesta, jotka sinun täytyisi hitaasti syttyvän miehesi kanssa odotella? Mitäs jos eläisit sen aikaa parisuhdettanne täysin sydämin ja kun koittaa aika, että lapsia on, tulet aivan varmasti lämmöllä muistelemaan tätäkin aikaanne. Tänä aikana te luotte myös tulevaisuutta ilman lapsia. Oletko huomannut, että joissakin parisuhteissa lasten lähteminen on myös kriisi ja alku erolle ihan vain siksi kun elämän kanssa on pitänyt aikoinaan kiirehtiä tai sitä on kiirehditty toisen ehdoilla.

Elämässä kannattaa aina ajatella,että saa sen mitä toivoo ja kas kummaa, se myös alkaa tapahtumaan. Jos asenne on kaiken aikaa kielteinen, muita syyttelevä ja mariseva, se on kuin rakentaisi haisevan muurin ympärilleen, josta koko ajan sinkoilee pieniä ammuksia muita kohti.Parisuhteessa sen haisevat muurin vaistoaa toisesta muitakin helpommin ja mitä paksummaksi se kasvaa, sitä vaikeampaa on enää puhua itse asiastakaan. Älä siis hautaa itseäsi turhaan pahaan oloon, vaan ole päättäväinen ja näe sinne parin vuoden taakse luottavaisin mielin. Kyllä se vauva vielä tulee ja kenties toinenkin :)

Näkisin tuon koirasta innostumisen myös sellaiseksi, että miehelläsi on alkanut kuitenkin olemaan sitä hoivaviettiä.. :) Mutta sekin on tosi asia, että jos et itse koirista niin välitä, kannattaako sitä raukkaa siihen hommata? Itselläni on koira, joka täyttää 15 vuotta kesällä,mutta olenkin koiraihminen..
Anna miehen siinä intoilla, ehkä vuosi-pari ja hänkin on valmis isäksi!
Ymmärrän huolesi lastenteosta...Itse tein pojan 20 vuotiaana ja hoito oli tosi helppoa ja jaksoin kaikkea!
Ero tuli kuitenkin ja 31 vuotiaana oltuani nykyisen kanssa viitisen vuotta tein tytön ja perään toisen..
Ja täytyy sanoa, että väsyin aivan erinlailla kuin nuorena..Kroppakaan ei palautunut ihan entiselleen ja raskaampaa oli monella tavalla, vaikka tietenkin ihanaa ja antoisaa elämää silti!!
Mies ehdotti vielä ollessani 38v, että haluttaisiko vielä tehdä lapsi, mutta sanoin, että ei jaksa enään..
Joten otimme sen koiran! :D
Kyllä se miehesikin varmaan siitä vielä perheenperustajaksi alkaa kanssasi, kypsyttelee vain ajatuksiaan!
Nauti vain parisuhteestasi, sillä kun lapsia tulee, siihen ei tahdo jäädä sitten aikaa!
Lapset muuttavat yllättävän paljon asioita syntyessään.. tsemppiä! ;)

Mies on vähän yksinkertainen tai sitten kokematon. Hän yrittää saada sinut innostumaan koiranpennuista, ettei tarvitsisi vielä hommata lasta. Hän kokee, että juuri nyt ei ole hyvä hetki hankkia lasta, hyvä hetki on aina joskus parin vuoden kuluttua. Sitä saattaa jatkua niin kauan kunnes sitten tulet niin vanhaksi, ettei asiaa tarvitse enää lykätä.

Ikävää on, että mies saattaa ihan tosissaan uskoa, että on parin vuoden päästä valmiimpi kuin nyt. Tuskinpa on nyt vaan laitat kovan kovaa vasten ja sanot, että sinua ei kiinnosta pätkääkään mnitkään koiranpennut vaan tarvitset lapsen.

43 vuotiaana kolmen lapsen äitinä ja kahden pitkän parisuhteen eläneenä vastaan jotakin. Mitä miehistä olen oppinut.
15 vuotta avoliittoa. Asiat menivät aina omalla painollaan eteenpäin. Mikään ei pysy muuttumattomana vaikka yrittäisitkin. Tosiasiassa me naiset emme juurikaan ole tyytyväisiä valitsevaan hyväänkään tilanteeseen vaan haluamme tehdä siitä vieläkin parempaa. Naimisiin meno ei takaa sitä että teidän suhteenne muuttuisi paremmaksi. Lasten tulo harvemmin edesauttaa parisuhteen hyvinvointia mutta on luonnollista että sinä naisena haluat lapsia rakastamasi miehen kanssa ja niinhän se mieskin haluaa lapsia mutta mies kuitenkin kokee sen eri tavoin ihmeellisenä kuin sinä. Miehelle se ei välttämättä tarkoita sen enempää sitoutumista sinuun.
Hän on jo sitä. Mies kokee että mikään asia ei muuta sitä tosiasiaa että hän on sitoutunut sinuun.
Sinä et voi odottaa häneltä samaa innostusta mutta sinä todellakin voit vain ohjata asioita menemään siihen suuntaan. Hyväksy se että sinä ikävä kyllä joudut tekemään aloitteen ja ehkä jopa päättämään hänen puolestaankin että nyt tehdään näin. Lisävastuu ei houkuta miestä mutta ottaahan hän sitä kun sinä kuitenkin merkitset hänelle paljon ja sinun onnellisuutesi on tärkeintä. Miehesi on nimittäin jo täysin onnellinen. Koiran kasvattaminen tuntuu hänestä nyt helpommalta ja sopimallata hänelle itselleen kuin lasten kasvattaminen. Ehkä hän yrittää vähän viestittää sinulle että koiranpentu olisi kiva ja sillä tavoin saisit hoivaviettisi tyydytettyä.
Tietokoneen ostaminenkin olisi hänelle nyt paljon mieluisempi ajatus kuin lasten hankkiminen.
Auton hankkiminen helpompi päätös.
Muutosvastarinta on normaalia miehen käyttäytymistä. Sinun pitää hyväksyä tämä ja vähän tietenkin potkia perseelle ja kehua ja kannustaa miestä. Sano että uskot että hän on hyvä isä.
Yksi vaihtoehto on että pamahdat paksuksi yllättäin ja mies kokee todennäköisesti sen parempana kuin että hänen olisi pitänyt päättää asiasta. Liian iso päätös jos kaikki meneekin käteen?
Mies todennäköisesti huokaisee helpotuksesta kun "joku" muu päätti hänen puolestaan asiasta eli sinä ja sitten hän alkaa elää sen mukaan ja intoilee varmasti tulevasta lapsesta. Kaikki etenee näin omalla painollaan mutta tietyt asiat viet sinä eteenpäin ja tietyt sitten se mies.
Sinun kannattaa lopettaa heti kättelyssä kaikenlainen odottaminen että muka mies ajattelisi tai tuntisi kuten sinä itse. Uskot vain että hän todellakin rakastaa sinua ja on taatusti sitoutunut sinuun.
Mitä enemmän odotat sitä enemmän tulet pettymään.