Niin se vaan attekin kirkollispyhistä nauttii

Melkoista kaksinaismoralismia ateisteilta näin kirkollisvapain. Kyllä aten pitäisi olla pääsiäinen töissä, eikö vaan? Saisivat mennä vaikkapa firaapelitöihin hautuumaalle suntioks.
8167
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Niin kauan kuin kirkko on sidoksissa valtioon moninaisin sidoksin, tämä tulee jatkumaan. Joten kannata sinäkin kirkon ja valtion erottamista, niin etteivät ateistit kirkollispyhinä juhli! Ei tämä ole meidän vikamme että työaikalainsäädännössä mainintaan kirkolliset juhlat. Kirkon asiat pitäisi poistaa nykyisestä lainsäädännöstä ja erottaa kirkko valtiosta!

Äänestä
  • Kenenkään ei Suomessa ole pakko kuulua kirkkoon, etkö ole vielä sitä huomannut?

    Äänestä

  • 2010-lukua eletään kirjoitti:

    Kenenkään ei Suomessa ole pakko kuulua kirkkoon, etkö ole vielä sitä huomannut?

    >> Kenenkään ei Suomessa ole pakko kuulua kirkkoon, etkö ole vielä sitä huomannut?

    Äänestä

  • Ithyphallic kirjoitti:

    >> Kenenkään ei Suomessa ole pakko kuulua kirkkoon, etkö ole vielä sitä huomannut?

    Tasavallan presidentin allekirjoittamaa tekstiä vuodelta 2006:

    Evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993), jota koskee erityinen perustuslain 76 §:ssä mainittu säätämisjärjestys. Kirkolliskokouksella on kirkkolain säätämiseen, muuttamiseen ja kumoamiseen yksinomainen aloiteoikeus. Valtion lainsäädäntöelimet eivät voi muuttaa ehdotusta lukuun ottamatta asiasisältöön vaikuttamattomia lainsäädäntöteknisiä korjauksia, ja näistäkin on ennen oikaisun tekemistä saatava kirkolliskokouksen lausunto. Viime vuosina kirkon ja valtion suhteita on vähitellen kehitetty kirkon itsenäisyyttä lisäävällä tavalla. Vuoden 1994 alussa voimaan tulleessa uudessa kirkkolaissa osa kirkkoa koskevasta normistosta siirrettiin kirkon oman norminantovallan puitteissa syntyvään kirkkojärjestykseen, jonka antaa kirkolliskokous. Kirkkolain uudistuksessa poistettiin myös maininta kirkon ylimmän hallinnon kuulumisesta maan hallitukselle. Vuonna 1997 tuomiokapitulien ylläpito siirtyi valtiolta kirkolle itselleen. Uuden perustuslain yhteydessä vuonna 2000 sekä evankelis-luterilaisen kirkon että ortodoksisen kirkkokunnan piispojen nimitys siirtyi tasavallan presidentiltä kirkoille itselleen

    Tanskassa noin 84 % väestöstä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tanskan perustuslain mukaan evankelis-luterilainen kirkko on Tanskan valtionkirkko. Kirkolla ei ole omia päätöksentekoelimiä ja keskushallintoa. Kirkkoa koskevat lait säätää valtiopäivät ja keskushallinnosta vastaa kirkkoministeriö. Erillistä kirkkolakia Tanskassa ei ole.

    Äänestä

  • 2010-lukua eletään kirjoitti:

    Tasavallan presidentin allekirjoittamaa tekstiä vuodelta 2006:

    Evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993), jota koskee erityinen perustuslain 76 §:ssä mainittu säätämisjärjestys. Kirkolliskokouksella on kirkkolain säätämiseen, muuttamiseen ja kumoamiseen yksinomainen aloiteoikeus. Valtion lainsäädäntöelimet eivät voi muuttaa ehdotusta lukuun ottamatta asiasisältöön vaikuttamattomia lainsäädäntöteknisiä korjauksia, ja näistäkin on ennen oikaisun tekemistä saatava kirkolliskokouksen lausunto. Viime vuosina kirkon ja valtion suhteita on vähitellen kehitetty kirkon itsenäisyyttä lisäävällä tavalla. Vuoden 1994 alussa voimaan tulleessa uudessa kirkkolaissa osa kirkkoa koskevasta normistosta siirrettiin kirkon oman norminantovallan puitteissa syntyvään kirkkojärjestykseen, jonka antaa kirkolliskokous. Kirkkolain uudistuksessa poistettiin myös maininta kirkon ylimmän hallinnon kuulumisesta maan hallitukselle. Vuonna 1997 tuomiokapitulien ylläpito siirtyi valtiolta kirkolle itselleen. Uuden perustuslain yhteydessä vuonna 2000 sekä evankelis-luterilaisen kirkon että ortodoksisen kirkkokunnan piispojen nimitys siirtyi tasavallan presidentiltä kirkoille itselleen

    Tanskassa noin 84 % väestöstä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tanskan perustuslain mukaan evankelis-luterilainen kirkko on Tanskan valtionkirkko. Kirkolla ei ole omia päätöksentekoelimiä ja keskushallintoa. Kirkkoa koskevat lait säätää valtiopäivät ja keskushallinnosta vastaa kirkkoministeriö. Erillistä kirkkolakia Tanskassa ei ole.

    Hyvä että tuohon suuntaan ollaan menossa. Kyse on kuitenkin siitä työaikalaissa edelleen mainitaan kirkolliset juhlapäivät. Tämä asia ei liittynyt kirkkolakiin mitenkään, joten tuolla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

    Äänestä

  • 2010-lukua eletään kirjoitti:

    Kenenkään ei Suomessa ole pakko kuulua kirkkoon, etkö ole vielä sitä huomannut?

    "Kenenkään ei Suomessa ole pakko kuulua kirkkoon, etkö ole vielä sitä huomannut? "

    - Kyllä vaan on, jos vanhemmat kirkkoon liittävät. Etkö sitä tiennyt?

    Äänestä

hihutkin viettävät vappua, saatana!

Äänestä

Mitä tässä pitäisi nyt mielestäsi tehdä? Minulla on nytkin pääsiäisenä vapaata 4 päivää (anteeksi). Jos firmassa missä olen töissä olisi mahdollista olla pääsiäisenä töissä ja työvuoroni silloin kohdalleni sattuisi menisin kyllä. Eli vaihtoehdot ovat aika vähissä. Vai tulenko sinulle töihin? Onkos mitään duunia tarjota tällaiselle kaksinoismoraaliselle atelle?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


atte perkele kirjoitti:

Melkoista kaksinaismoralismia ateisteilta näin kirkollisvapain. Kyllä aten pitäisi olla pääsiäinen töissä, eikö vaan? Saisivat mennä vaikkapa firaapelitöihin hautuumaalle suntioks.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu