Ositushan menee niin, että eron vireilletulopäivän molemman puolison omaisuuden arvo lasketaan yhteen ja vähennetään velat. Omaisuuden arvo kuitenkin määräytyy osituspäivän mukaan. Eli meneekö tämä nyt niin, että mitä pidempään ositus on tekemättä, siitä saattaa olla suurikin hyöty tasingon saajalle: koska esim. osakkeiden hinta on todennäköisesti myöhemmin korkeampi? Esimerkki: osituslaskelma näyttää, että joutuisin maksamaan miehelle tasinkoa (vireilletulopäivän mukaan) 10000e.Miehellä ei ole kiire tehdä ositusta valmiiksi ja lopullinen avioeropäivä häämöttää. Ostan oman asunnon ja muutan sinne. Jos myyn osituslaskelmassa olleet pörssiosakkeet (jotta ei tarvitse ottaa niin paljon lainaa) ennen osituksen suorittamista, niin joudunko silti maksamaan joskus hamassa tulevaisuudessakin osakkeista miehelleni tasinkoa osituspäivän arvon mukaan?
Käräjäoikeudessa voi vaatia ositusta. Tarkoittaako se samaa kuin pesänjakaja?
Käräjäoikeudessa voi vaatia ositusta. Tarkoittaako se samaa kuin pesänjakaja?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kantsii tehä heti,kaikki katsotaan eron vireillepanon mukaan .Joudut maksamaan tasinkoa silloisten kurssien mukaan. Jos asiat pitkittyy niin me mutkittuu.
toinen haluaakin osituksen mutkistuvan, jotta voisi mahdollisesti kupata tulevalta exsiipaltaan enemmän. Niin kävi minullekin. Ex haihatteli asunnon arvon noususta. Ositusta ei sillä periaatteella olisi koskaan saatu hoidettua. Vähän sama, kun ajattelee ettei osta tekniikkaa- kännykkää, tietokonetta tms, koska huomenna voi saada vielä edullisemmin: lopputulos on ettei koskaan saa uutta jos aina jää edullisempaa odottelemaan.
Ositettava omaisuus määräytyy eron vireilletulopäivän mukaan, ja sen arvo sitten osituspäivän mukaan, niinkuiin kirjoitit.
Vaikka omaisuus muuttaisi muotoaan (osakkeet myydään) niin silti ne kuuluvat ositettavaan omaisuuteen, tästä ei pääse yli eikä ympäri. Osakkeiden arvonnousu on sitten sellainen juttu, että siitä hyötyy molemmat, arvonnoususta siis 50% menee exälle ja toinen 50% jää itselleen.
Käräjäoikeudelta haetaan pesänjakajaa, joka sitten tekee osituksen johon molempien on tyytyminen. Käytännössä tulee pestata oma asianajaja, joka hakee käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakajan kulut sitten jaetaan 50/50 riippumatta siitä, kumpi pesänjakajaa on hakenut.
"Osakkeiden arvonnousu on sitten sellainen juttu, että siitä hyötyy molemmat, arvonnoususta siis 50% menee exälle ja toinen 50% jää itselleen."
Esimerkkilaskelma:
omaisuus A
1000000 e, josta kaikki ö-yhtiön pörssiosakkeita
velat a
100000
netto 900000e
B:n omaisuus
0 e
velat 10000 e
netto 0e
Eron vireilletulopäivän tasinkolaskelman mukaan A maksaa B:lle 900000-0=900000:2= 450000e
Ositus viivästyy. Osituspäivänä A:n osakkeet ovatkin 1100000 e:n arvoisia eli 100000e enemmän kuin vireilletulopäivnä. Miten tuo 100000e jaetaan ja miten paljon tasinkoa A joutuu maksamaan B:lle?
Kuten jo aiemmin on kerrottu, omaisuus arvostetaan jakoajankohdan arvoon. A:n netto-omaisuus on siten 1.000.000 euroa ja tasinko 500.000 euroa.
>>Ostan oman asunnon ja muutan sinne. Jos myyn osituslaskelmassa olleet pörssiosakkeet (jotta ei tarvitse ottaa niin paljon lainaa) ennen osituksen suorittamista, niin joudunko silti maksamaan joskus hamassa tulevaisuudessakin osakkeista miehelleni tasinkoa osituspäivän arvon mukaan?
Avioeron jättämistä ja nosta rahat pankista ja jos ostat asunnon ennen kun eroilmoitus jätetään niin mahdollisimman paljon velkaa ja sitten kun avioerohakemus on jätetty niin sen jälkeen kun omaisuus on laskettu ja siitä vähennetty velat ja sen mukaan määräytyy sasiggon suuruus ja se on kirjattu niin voit menna käteisellä lyhentämään asuntolainaasi ja se ei enää vaikuta tasinggon ja omaisuuden määrään. Yhsi mahdollisuus on että saa t5puolisosi suostumaan ennen eroa avioehtoon tai sopimikseen että se omaisuus mikä on molempien nimissä kuuluu avio-oikeuden piiriin ja se mikä on vain toisen nimissä ei kuulu ja tämä on yksi vaihtoehto ja muista käydä reksiteröimässä avioehto maisraattiin jos puolisosi hyväksyy sen.