Nyt iski järjetön tuska syyllisyydestä, jota kannan. Haukkukaa / antakaa kommentteja / kokemuksia /yms. Mutta pakko kertoa tarinani juuri niin kuin se on. Mitä teen! Hajoan tämän tuskan alla juuri nyt!
1½ vuotta sitten olin niin syvässä ahdingossa avioliitossani (vuosien tuloksettomat lapsettomuushoidot, seksitön avioliitto, rakennusprojektin paineet), että minun oli pakko vaatia aviomieheltäni asumuseroa. Avioeroakin haettiin jo tuolloin minun toimestani, mutta se raukesi myöhemmin. Asumuseromme harkinta-aikamme aikana petin miestäni nuoruuden rakkauteni kanssa parisen kertaa (Nuoruudessa ex-rakkauteni kanssa emme sänkypuuhiin koskaan päässeet ja se on vaivannut molempia aina siitä asti). Nyt siis avoeron aikana tuo kaihertava asia tuli hoidettua pois alta ja that's it! Totaalisesti! Koskaan ei tule se petihomma tapahtumaan uudestaan. Siitä olen 1000% varma!!! Teostani en todellakaan ole ylpeä ja kadun sitä niin, että sisimpäni on rikki. Toisaalta jos en tuota sänkykokemusta olisi tehnyt, en olisi nyt tässä. Tarkoitan, että olen löytänyt rakkauden aviomieheeni aivan uudella tasolla. Rakastan häntä eniten maailmassa ja en haluaisi häntä menettää - ikinä!!!!
Aviomieheni on nyt samaisessa tilanteessa. Hän halusi avioeron marraskuussa 2009 ja myös haki sitä. Tiedän, että hänellä on ollut ihastuksia ja treffejäkin naisten kanssa tänä aikana, mutta pettäneensä (harrastanut seksiä) hän ei omien sanojensa mukaan naisten kanssa ole.
Nyt miehenikin on halukas palaamaan luokseni ja mietimme vakavasti yhteen paluuta. Pitääkö minun kertoa kahdesta sänkykokemuksestani miehelleni?? Toisaalta tuntuu, että en haluaisi aloittaa suhdettamme uudelleen niin, että se perustuu valheelle. Toisaalta taas jos kerron hänelle pettämisestä hän ei varmaankaan anna minulle anteeksi ja menetän sen mitä nyt eniten elämässäni haluan.
Miten tästä voisi selvitä vai onko kaikki lopullisesti menetetty? Olen syntinen ja itse kai tässä saa itseänsä syyttää.
1½ vuotta sitten olin niin syvässä ahdingossa avioliitossani (vuosien tuloksettomat lapsettomuushoidot, seksitön avioliitto, rakennusprojektin paineet), että minun oli pakko vaatia aviomieheltäni asumuseroa. Avioeroakin haettiin jo tuolloin minun toimestani, mutta se raukesi myöhemmin. Asumuseromme harkinta-aikamme aikana petin miestäni nuoruuden rakkauteni kanssa parisen kertaa (Nuoruudessa ex-rakkauteni kanssa emme sänkypuuhiin koskaan päässeet ja se on vaivannut molempia aina siitä asti). Nyt siis avoeron aikana tuo kaihertava asia tuli hoidettua pois alta ja that's it! Totaalisesti! Koskaan ei tule se petihomma tapahtumaan uudestaan. Siitä olen 1000% varma!!! Teostani en todellakaan ole ylpeä ja kadun sitä niin, että sisimpäni on rikki. Toisaalta jos en tuota sänkykokemusta olisi tehnyt, en olisi nyt tässä. Tarkoitan, että olen löytänyt rakkauden aviomieheeni aivan uudella tasolla. Rakastan häntä eniten maailmassa ja en haluaisi häntä menettää - ikinä!!!!
Aviomieheni on nyt samaisessa tilanteessa. Hän halusi avioeron marraskuussa 2009 ja myös haki sitä. Tiedän, että hänellä on ollut ihastuksia ja treffejäkin naisten kanssa tänä aikana, mutta pettäneensä (harrastanut seksiä) hän ei omien sanojensa mukaan naisten kanssa ole.
Nyt miehenikin on halukas palaamaan luokseni ja mietimme vakavasti yhteen paluuta. Pitääkö minun kertoa kahdesta sänkykokemuksestani miehelleni?? Toisaalta tuntuu, että en haluaisi aloittaa suhdettamme uudelleen niin, että se perustuu valheelle. Toisaalta taas jos kerron hänelle pettämisestä hän ei varmaankaan anna minulle anteeksi ja menetän sen mitä nyt eniten elämässäni haluan.
Miten tästä voisi selvitä vai onko kaikki lopullisesti menetetty? Olen syntinen ja itse kai tässä saa itseänsä syyttää.
Vastaukset 13
Vanhimmat
sinä ole läksysi oppinut? Eiköhän se ole tarpeeksi iso rangaistus, että kärvistelet aikasi asian kanssa itseksesi?
Miehelläsikin on ollut omat seikkailunsa (vaikka sitä seksiä ei myönnäkään, mistä sitä ikinä tietää..???), joten etteköhän ole aikalailla puntit tasan tuossa?
Kun teillä kerran tuntuu olevan ainekset kasassa yhteiseen jatkoon, anna mennä. Olet erehdykseisi tehnyt, nyt eteenpäin paremmin eväin!
Kerroin totuuden kuitenkin ja nyt kaikki on lopullisesti pilalla!!! Mieheni ei voi antaa anteeksi, aikoo kuulemma kostaa minulle tekemällä itse samoin eli pettämällä.
Tarinan opetus: rehellisyys ei kannata!
Tarinan lopputulos: puhdas omatunto avioero
Tuskasi olet ansainnut, kärsi ja elä se kanssa. Omaatuntoasi et saa puhtaaksi avioerolla etkä muullakaan puhdistusaineella, koska sitä ei ole. Et voi muuta kuin opetella elämään omatuntosi kanssa ja ehkpä joskus osaat antaa itsellesi anteeksi, muilta et sitä voi vaatia.
"Tarinan opetus: rehellisyys ei kannata! "
Olisko tarinen opetus kuitenkin se, että pilluaan ei kannata jakaa?
Totuudenhan kerroit vain koska halusit keventää sydäntäsi ja syyllisyyttäsi.
Oletko nyt tyytyväinen?
OLIKO HYVÄ PANO? KANNATTIKO?
ettekö te naiset tajua, että miehet eivät siedä pettureita samoin kuten naiset? naiset voivat katsella toista naista vuosikaudet, kun siinä ajassa mies todennäköisemmin tekee skupolit.
olet, ei voi muuta sanoa.
Alkuperäiselle sanoisin, että täällä palstalla ei tule kuin paskaa niskaan. Kannattaa hakea apu muualta. Ihan oikeasti. Täällä olet todellakin vain huora, joka on jakanut tavaraansa. Kukaa ei halua auttaa sinua, vain haukkua, sen paremmin tietämättä asioiden laajuutta.
Kokeile Tukinetin palstaa, siellä on todella asiallista palautetta aina. Itselläni on nyt kanssa kriisi menossa, joten en pysty itsekään sinua täällä tsemppaamaan.
Voimia kuitenkin.
"Täällä olet todellakin vain huora, joka on jakanut tavaraansa."
Naulan kantaan.
Sitäpaitsi apn mieshän sanoi, että hän menee itse vieraisiin ensimmäisessä mahdollisuudessa, ei se vissiin oma lääke sitten kelvannutkaan kun on ero tulossa?
Miten vittu voi tulla täysi-ikäisille ihmisile yllätyksenä että teoilla on seuraamuksia? Buuhuu, niisk.
jotka täällä tuomioitaan jakavat, voi pieksut! Onneksi teidät tunnistaa jo muutaman lauseen jälkeen,jolloin voi jättää heidät huomiotta . Itse naisena tiedän, että teot täytyy harkita ja seuraukset kantaa. Ja jos yksi jättää, on mahdollisuudet satakertaiset.
eli : en liepeisiin jää roikkumaan....ja yksinkin voi olla. Mun naiseuteni tai itsetuntoni ei murene näiden alfaurosten takia. Jos joku haluaa vilpittömän anteeksiannon ja haluaa yrittää, eikä kumppani pääse yli asiasta, jääköön.
tälle palstalle kirjoittavat jotkut hyvinkin häiriintyneet ihmiset. Täältä ei kannata tukea hakea. Lisäksi tämä palsta on sellainen, että pettäviä miehiä suojellaan, sen sijaan pettäviä naisia huoritellaan ja ollaan vetämässä turpaan. Mutta pettäjämiehelle riittää ymmärrystä, jopa nämä petetyt vaimot kaatavat loan toisen naisen niskaan.
Kannattaa aina käydä panettamassa itsensä ensin ja neuvotella vasta sitten. Lopputulos jo tiedetään etukäteen.
"tälle palstalle kirjoittavat jotkut hyvinkin häiriintyneet ihmiset."
mitäs häiriintynyttä on siinä kun toteaa, että niin makaa kuin petaa? Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan?
"Lisäksi tämä palsta on sellainen, että pettäviä miehiä suojellaan, sen sijaan pettäviä naisia huoritellaan ja ollaan vetämässä turpaan. Mutta pettäjämiehelle riittää ymmärrystä, jopa nämä petetyt vaimot kaatavat loan toisen naisen niskaan."
Mitähän tuo kertoo miehistä ja naisista? Mielestäni palstan yleisilmapiiri on sellainen kuin ilmapiiri yleensä on, suurin osa miehistä saa raivokohtauksen pettävästä vaimosta, kun taas vaimot useammin tarraavat kynsin hampain petturiin kiinni. jos AP:kin olisi osannut vetää johtopäätökset palstan mentaliteetista, hän olisi tajunnut että mies ei todennäköisesti hyväksy petosta ja edessä on avioero ja tajunnut pitää turpansa tukossa.
MUTTA kun EI niin EI. Piti mennä huojentamaan omaa syyllisyydentuntoa. Lopputuloksena oli nyt se avioero, joka olisi tämänkin palstan jutuista ollut hyvin pääteltävissä jo etukäteen.
mitä voitat sillä jos kerrot miehellesi,itsellesi parempaa olotilaa?mutta miehesi tuskin hyppii ilosta tasajalkaa,joten sanoisin että anna asian olla itsesi tietona.pettämisellä tuntuu olevan vaan joku kumma vaikutus,kun alkaa nähdä asioita uudessa valossa,mutta olisin silti hiljaa.mun mielipide
ET KERRO MITÄÄN! Pystyt kyllä unohtamaan oman syrjähyppysi! Ja se mitä mies ei tiedä se ei sitä satuta! Älä missään nimessä kerro! Ole itsekäs ja ajattele omaa elämääsi, omaa parastasi, omaa tulevaisuuttasi. Eikö se ole parempi, että tiedät nyt mitä haluat! Sinuna en kertoisi ja kertoisin miehelle, että "tauon" aikana tunteesi miestä kohtaan vain lisääntyivät! Toivottavasti kuulemme sinusta myöhemmin! Olisi mukava tietää mihin ratkaisuun päädyit!
Niinpä niin. Täällä neuvotaan olemaan vieläkin itsekkäämpiä, kuin on jo ollut. Sillähän se parisuhde pelastuu, valheisiin ja itsekkyyteen perustumalla.
Täällä on joku pettäjien klaani tukemassa toisiaan ja väkipakolla keksimässä oikeutuksia itsekeskeisiin tekoihin. Luulisi omalle mielenterveydelleen olevan vähän hallaa pyöritellä päässään sitä ajatusta, että jos kumppani tietäis moisen kusetuksen ja luottamuksen pettämisen, niin se olisi jo kaukana. Perustavanlaatuista pitää mies rakastuneena valheelliseen imagoon.
Toivon vaan, että karman laki pitää paikkaansa; Että kusettajat ovat löytäneet itselleen kusettajakumppanit, jonka teoista ette tiedä mitään.