Olen itse anoppi kahdelle naiselle sekä lähes anoppi jo kolmannellekin. Minulla ei ole koskaan ollut mitään poikieni valintoja vastaan, en ole tunkeutunut heidän kotiinsa jne. Jos tekisin siten, en rakastaisi omia lapsiani. Naisethan eivät ole minun naisiani eikä minun tarvitse elää heidän kanssaan, siis miksi ihmeessä olisin heitä vastaan. Eiköhän asia ole niin, että miniät kuvittelevat omassa päässään asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa. Ja jos miniä kuitenkin alkaa haastamaan riitaa niin ei anoppien tarvitse niellä kaikkea, vastaan voi sanoa kuten missä muussakin ihmissuhteessa. Se on kyllä anoppienkin oikeus. Minullakin on anoppi ja olemme aina tulleet hyvin toimeen, kunnioitan häntä vanhempana ihmisenä eikä tulisi mieleenkään alkaa haastamaan hänen kanssaan riitaa. En edes kehtaisi. Yrittäkää nuoret naiset kunnioittaa myös anoppia ja anopin kotia.
Miksi moititte appivanhempia
Ei riitaisa anoppi
18489
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tuo on vain sinun näkemyksesi ja kokemuksesi. Hyvä jos sinun anoppisi on ollut ihana ja koet, että olet sitä omille miniöillesi. Mutta se nyt vain on kylmä tosiasia, että on myös ilkeitä anoppeja ja ne asiat eivät ole kuvitelmia miniöiden päässä. Minulla on kamala anoppi ja vaikka kuinka yrittäisin kuvitella hänen olevan vain kuvitelmaa, niin yhtä ilkeänä pysyy. Haukkuu ja moittii ihmisiä, myös muitakin kuin minua. Nielin kaiken niin kauan kunnes lapset kasvoivat ja minua alettiin haukkumaan lapsille. Heille kerrottiin valheita ja kuinka kaikki mitä teen on typerää ja väärin. Jossain menee raja ja minulla se meni tuossa. Olkoon omillaan ja rypeköön ilkeydessään, en minä ainakaan sitä sure.
Oletteko ihan OIKEASTI yrittäneet keskustella mistä kenkä puristaa. Teille molemmille se poika/mies on tärkeä. Ei ole syytä taistella hänestä.
Voi kuule ja montako kertaa tuloksetta. Anopilla ei ole alkeellisimpiakaan ihmissuhdetaitoja tai kykyä ottaa kritiikkiä vastaan. Helpompi on poistua paikalta tai lyödä luuri korvaan, ongelma on silloin hoidettu hänen puoleltaan. Silloin on keinot vähissä. Toisekseen jokaisella aikuisella pitäisi olla sanomattakin takaraivossaan asia, että lapselle ei haukuta hänen vanhempiaan missään tilanteessa.
Olet tainnut päästä elämäsi pumpulissa läpi, jos et ole ilkeisiin ihmisiin törmännyt tai sitten teidän suvussa hiljaa niellään kaikki ikävätkin sanat sovun kunniaksi. On toisen murheita aliarvioivaa sanoa, että ikävät asiat ovat miniöiden kuvitelmaa. Minusta on enemmänkin kuvitelmaa se, että kaikki voisivat elää sovussa koskaan riitelemättä. Eri asia on, onko kykyä sopia ne. Siksi toiset välttelevät riitelemästä.
Vaikutat viksulta ja viisaalta, kun kirjoitat, ettei tule mieleenkään puuttua poikien valintoihin ja elämään. Niinhän sen pitäisi ollakin. Ja samalla on hyvät lähtökohdat toimivaan anoppi-miniä suhteeseen.
Mutta jatko "Eiköhän asia ole niin, että miniät kuvittelevat omassa päässään asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa. " Joku saattaa kuvitella, mutta monien ei ole tarpeen kuvitella, vaan asioihin puuttuva kontrolloiva anoppi on täyttä totta. Hyvin hyvin harvoin paha mieli, loukkaantuminen ja huonot suhteet nousevat tyhjästä.
Sanonpa vielä, että aika harvoin anoppi on tarkoituksella ilkeä. Hyvää tahtoa ja "teidän parhaaksi" kaikki useimmiten on. Mutta taitoa ja yhteistä toimivaa kemiaa puuttuu ja tuloksena on pettymyksiä ja sotkuista soppaa.
Ehdotukseni on, että sekä anopit että miniät voisivat odottaa ja olettaa vähemmän. Lapsi ottaa sellaisen puolison kuin parhaaksi näkee tai sattuma suo. Anoppi ottaa hänet vastaan sellaisenaan: jos käy erityisen hyvä säkä, niin anopista ja miniästä voi tulla läheisiä. Mutta ei tarvitse tulla - riittää että puolin ja toisin osataan käyttäytyä ja kunnioitetaan toisen elämää ja reviiriä. Pystyisimmekö tähän?
En ole sen viisaampi ja fiksumpi kuin kukaan muukaan ihminen. Ihmisiä me kaikki ollaan ja kaikkien kemiat ei sovi, sen myönnän. Mutta silti pitäisi yrittää olla ihminen ihmiselle vaikka onkin tämä anoppi miniä suhde. Kaikki äidit varmaan tarkoittavat hyvää lapsillensa, harvoja poikkeuksia voi toki olla. Joskus voisi olla parempi unohtaa kuulemansa niin kyllä se siitä pidemmän päälle. Niin kuin sanoit "ankeatäti" ei kannata olettaa mitään, olettamalla vain saa suuren lumipallon vyörymään. Sanoin sen ehkä liian tiukasti, mutta olen läheltä nähnyt ja kuullut kuinka kerrotaan että se ajttelee niin ja niin... Miten sen voi tietää mitä joku ajattelee. Siinä voi erehtyä. Läheisiä ei anopin ja miniän tarvitse tosiaan olla, mutta jos siltä tuntuu ei se ole haitaksi. Ei ole haitaksi etäisyyskään. Emmehän me ihmiset esim. työpaikoillakaan haasta riitaa työkavereiden kanssa, vaikkemme aina samaa mieltä olekaan. Emmekä asiakaspalveluammateissa. Hymyilemme ja unohdamme, se on parasta uskoisin, omalle mielellekin. Eniten siinä kaikessa kärsii se anopin poika ja miniän mies, hänhän rakastaa kuitenkin molempia. Rakkaudesta ei tarvitse kilpailla eikä toista karhata kauemmaksi, poika/mies voi rakastaa molempia. Myös lastenlapset kärsii, kun heitä viedään mahdollsiuudet hyviin suhteisiin.
ehdoton digtaattori jonka kanssa ei voi olla kaikessa kuin samaa mieltä,ja olette ilmeisesti sopineet jo edeltäkäsin paikkannekin Taivaassa Herran oikealla puolella.Anopeista nyt puhutaan siksi paljon,että eivät ne kaikki jutut voi olla tuulesta temmattujakaan,eikä suomalaisella tavannomaisuudella riitä edes mielikuvitustakaan kaikkeen anoppi ja miniä asioihin.
Minulla ei ole mitään tarvetta olla digtaattori, enkä voi valitettavsti päättää paikastani kuoleman jälkeen. Enkä halua riidellä kanssasi, keskutella voin. Puolustan vain niitä anoppeja, joita on väärin ymmärretty.
ei niitä turhaa moitita.
En voi olla vastaamatta sinullekin. Riitaa en silti haasta. Moittia saa jos moittimista, mutta älä yleistä "ei niitä". Kaikki anopitkin ovat ihmisiä, ihan kuten sinäkin. Ja sinäkin olet kenties joskus anoppi. Ja jos miniäsi moittii sinua vastaavilla keskustelupalstoilla olisiko kivaa. Eli ollaan ihmisiä ihmiselle.
nähnyt anoppia jotka ei ole osannut antaa rauhaa perheelle ja tottakai moitin jos koen aiheelliseksi.
niin mutta jos olla sanatarkkoja, ei kaikki täällä moiti anoppivanhempia ettei sitäkään tarvi yleistää 8)
anoppivanhempia= appivanhempia
ja mee nukkumaan.. kaikkien anopit eivät ole juoppoja vaikka sinulla sellainen EHKÄ onkin.
mutta omistushaluisia anoppeja löytyy paljon ja hulluja..
kaikenlaisia anoppeja löytyy.
kyllä se anopistakin vika löytyy..
Huoh, jopas oli harvinaisen typerä keskustelunavaus aikuiselta(?) ihmiseltä.
Koska tuohan on vain sinun näkemyksesi _omista_ anoppi-miniä -suhteistasi. Ja ilmeisesti on täysin mahdotonta käsittää, että kaikilla ei ole yhtä ruusuista ja että kaikki ongelmat eivät johdu pelkästään miniöistä - toki niitäkin suhteita on, joissa miniä on ongelmien aiheuttaja, mutta veikkaisinpa, että aivan yhtä yleisiä ovat anoppien aiheuttamat ongelmat.
Että jospa miettisit asiaa uudestaan ja ihan järjen kanssa. Ei millään pahalla.
taisit menettää hermot miniääsi, mutta miksei, onhan se sallittua siinä missä kaikki muukin..
Mistä muuten miniä sinut haukkui eli minkä takia olet tilanteessa missä olet? Vaikuttaisi että olet pettynyt miniääsi jostakin asiasta joka sinusta on valetta, jopa teesketelyä ehkä?. Ihan uteliaisuuttani kysäisen? Kirjoitit että poikasi kärsii ja lapsenlapsesi, voisitko valaista millätavalla kun ei ihan auennut asia.
Lisäksi tiedän että on olemassa myös niitä inhottavia,itsekkäitä miniöitä jotka tekevät tasan kaikki alusta saakka niin että varmaan tulee jokanaiselle selväksi "tämä-mies-on-minun- pysy-kaukana!!!". Ja jopa niin ettei mies saa puhua edes äidilleen puhelimessa kahden.. Näin on käynyt tuttavapiirissä.
En pidä anopistani , emme tule toimeen, mutta käsitän syytä olevan molemmissa ja paras ettemme ole tekemisissä, en ole niin pitkäpinnainen että kestäisin kuunnella,sillä hän on pelottava.. Riitely todellakaan ei ole tapa ratkaista ongelmaa, on tapa purkaa agressiot..
Aloittajalla on hyvät välit ympäristönsä kanssa. Siihen ympäristöön kuuluu myös pari miniää.
Sanoisin, että suurimmalla osalla keski-ikäisiä naisia on miellyttävät tuttavat ja hyvät suhteet sukuunsa. Ei keski-ikä ole sairaus, joka veisi suhteet lommoille.
Moni anoppi ei edes miellä olevansa anoppi, vaan hän on poikansa äiti, ja elää omaa elämäänsä kuten poikakin.
Moni nuorempi ihminen ei nykyisin tiedä, mikä on käly tai lanko.
Jopa eno voi olla vieras käsite. Miksi pitää korostaa anoppi-nimitystä?
Miksi ajatellaan, että nimityksestä johtuu kaikki kaunaisuus ihmisten välillä? Miksi ajatellaan, että äiti haluaa sotkeutua lapsiensa asioihin hamaan hautaan asti. Kasvatuksen tarkoitus on opettaa lapset seisomaan omilla jaloillaan. Yleensä äiti iloitsee, kun lapsella on oma elämänsä. Hän saa elää omaansa.
Viisas ihminen väistää ikäviä tilanteita. Harvalla on loppujen lopuksi kovinkaan kohottavaa asiaa, kun toinen haluaa "puhua suoraan".
Yleensä sellaisessa tilanteessa puhe menee huudon puolelle.
Itse olen ajatellut, että aikuiset ihmiset eivät korota ääntään toisilleen. Siihen olen ikäni pyrkinyt, ja jos joudun huutoryöpyn kohteeksi, poistun paikalta. Minä en suostu mihinkään juupas-eipäs-keskusteluun. Sellaiset olen käynyt alle 10-vuotiaitten lapsieni kanssa joskus ammoin. Nyt ei enää tarvitse. Lapsenlapsetkin ovat kohteliaita, enkä ole koskaan joutunut riitatilanteisiin heidän kanssaan.
Onko siis sinun miniäsi haukkuneet sinua? En oikein usko.
Oma anoppini on suhtautunut minuun aina positiivisesti kuten minä häneen. Mutta se ei tarkoita, että kaikki anoppi-miniä suhteet olisivat samanlaisia. Syitä voi olla vaikkapa se, että anoppi toimii juuri päinvastaisesti kuin sinä (tuskin tekään olette toistenne klooneja kun eivät miniätkään ole). Tai sitten miniänkin asenteessa voi olla vikaa. Ihmisiä löytyy niin moneen lähtöön ja vielä useampaa sorttia kun puhutaan kahden persoonan muodostamasta suhteesta kuten esimerkiksi anoppi-miniä-suhteesta.
Jos se anoppi nyt vaan on keskenkasvuinen ihminen, niin takuuvarmasti on ongelmia luvassa!!!
Sulla on ollut onni matkassa omien suhteen. Toivottavasti olet itsekin kasvanut aikuiseksi, ja olet kypsä viisas anoppi!