Eli kysymys on, jos heti ei tunnu, että voi että mikä ihana ihminen, eikä perhosia mene vatsassa, eikä ole intohimoa, eikä muutakaan erityistä fiilistä, niin voiko siitä tulla kuitenkin jotain? Voiko rakkaus ja ihastuminen tulla myöhemmin, jos muuten ihminen on sellainen jota olet etsinyt ja joka on kanssasi samalla aaltopituudella ja muutenkin on mukavaa, niin kannattaako mukavaan tyytyä, vai pitäisikö siitä huolimatta jatkaa sen ainoan oikean jalat alta vievän ihmisen etsintää, vai voiko sen mukavan kanssa elää elämäänsä onnellisena???
Mitä mieltä olette?
Itse en ole tuossa tilanteessa, mutta olen aina miettinyt sitä, että pitääkö olla ns. Rakkautta ensisilmäyksellä, vai kannattaako pelkästään mukavaa jatkaa?
Olen ensirakastumiseni kokenut ja olen ajatellut/kuullut että sitä samaa tunnetta ei voi tulla enää, joka ensi rakastumisesta tulee. Mitä mieltä olette siitä?
Kolahtaako heti?
18
6686
Vastaukset
- sdgsah
se rakkauden tunne minkä koit ensirakastumisessa. Se ei välttämättä tule enää koskaan. Rakkaus ja tunteet muuttuu aikojen saatossa ja yhteenolemisessa on muut asiat tärkempiä kuin ne jalat vievät tunteet.
- hjkjkk
En ole ikinä ihastunut kehenkään ensisilmäyksellä. Jotkut näemmä ihastuvat ja jotkut eivät. Mulla pitää olla sitä kontaktia, että toiseen voi alkaa ihastua. Eli itse sikäli ehdottomasti jatkaisin mukavaa juttua, jos arvot jne ovat kohdillaan.
- huilunsoittaja
se on että ensisilmäys joko miellyttää heti tai sitten ei. Kyllä se ihastumisen syventyminen kuitenkin tapahtuu ajan kanssa. Oppii tuntemaan toisen ja luottamaan. Siitä se muuttuu rakkaudeksi jos muuttuu.
Niin, tosin jonkin verran kuulee sellaista että joku ihminen on aluksi ärsyttänyt mutta sitten jo huomaakin ihastuneensa ko. ihmiseen. Hassua.
- Driza
Mielestäni tämä kuten moni muukaan asia ei ole täysin yksiselitteinen. Riippuu varmastikin niin henkilöistä, ympäristöstä kuin tilanteesta, jne. Ehkä on hankalampi määritellä se että milloin jokin "kolahtaa" kuin se kun "ei kolahda". Täällä oli aiemminkin keskustelua missä joku sanoi että jos joku uusi ihminen "ei kolahda" tai ei tulekaan kolahtamaan, sen usein tietää alkumetreillä. Sellainen "epävarmuus" ja "ehkä" kai sitten osoittaa jonkinlaista kiinnostusta toista kohtaan. Se taas sitten on eri asia millä tasolla kiinnostusta on, onko se siis "vain" ystävyyttä tms, vaiko rakkaussuhteeseen johtavaa.
Itse ihastun helposti ja kipinöitä lentelee. Yleensä näistä tällaisista ei sitten loppupeleissä tule mitään, vaan suhde on, ainakin tähän asti, ollut ohi yhtä nopeasti kuin on tullutkin. Taas toisaalta huomaan kyllä hyvin nopeasti jos en toisesta osapuolesta sen kummemmin ole kiinnostunut siinä mielessä. Mutta, olen tullut huomaamaan, että sellaisen ns oikean kipinän syttymiseen tarvitsen aikaa, eikä alun ihastuminen ja ns kolahtaminen välttämättä tarkoita mitään pysyvää. Todellinen "kolahtaminen" omalla kohdallani tapahtuu vasta hieman myöhemmin useamman tapaamisen jälkeen, kun jo tunnetaan toista vähän paremmin. - ihastunut aik.nainen
ensi tapaamisella / katseellakin , jopa ensikerran jos kirjoittanut ennekuin edes nähnyt kuvaa on käynyt silleen että olen ihastunut ja ne perhoset on oikeesti liidelleet vastanpohjassa... (toivoton romantikko)
mutta uskon todella että ensirakkauden jälkeenkin voi ihastua tai rakastua todella tulisesti.... mutta mielestäni vain siinä tapauksessa, että kumpasenkin osapuolen mielenkiinto on herännyt toisiaan kohtaan,
se tietynlainen "jännite ja rohkeuskin " katsoa syvälle toisen silmiin , rohkeus ottaa askel toista lähelle,antautua tunteiden valtaan ja ilmaista tuntemuksistaan vastapuolelle ...
tämä rohkeus kun löytyy , niin huh huh... se tunne olisikin sitten miehen sekä naisen menoa... ihanaa olisi sellainen tunne kokea vielä kerran uudelleen ... löytää se oikea sielukumppani loppuelämänsä iloksi. ;) - loki7yjuthy
Mulla ei ainakaan sitä sellaista totaalista kolahtamista ole tapahtunut koskan ensitapaamisella, mutta sen sijaan ensitapaamisella olen kyllä aina tiennyt, jos hommasta ei tule mitään
- Oppiiiieee
Viime vuonna ihastuin yhteen mieheen ensisilmäyksellä ja aina oli maha perhosilla, kun tavattiin. Pelkkä miehen kosketus sai mut johonkin kymmeneeseen taivaaseen:) Mutta tosiaan, eihän meistä sitten lopulta mitään tullut taisin olla miehelle semmonen "varakappale". Vieläkin mietin sitä heppua, mutta aina ei voi saada mitä haluaa.. Kuukausi sitten tapasin miehen, johon en mitenkään ihastunut ensi hetkellä. Oikeastaan ärsytti, että tyyppi änki meidän luo baarissa ja sitten lopulta tuli kaverini luo jatkoille. Aamulla mä mietin, että mikähän tossa oli, ettei se eilen syttyttänyt sitten yhtään, koska aamulla oli taas sellanen olo et "ompa suloinen tapaus":) Nyt ollaan sitten tapailtu ja kyllä mä tätäkin miestä mietin päivittäin, mutta tunne ei todellakaan ole niin vahva kuin sen viime vuotisen kans. Tää heppu on niin erilainen, hän vaikuttaa olevan minusta tosi kiinnostunut.. en tiedä onko se sitten tyypin "helppous" (on kiinnostunut minusta täysillä), minkä takia tää ei tunnu niin upeelta. Annan kuitenkin mahdollisuuden tunteiden syvenimiselle, katottaan miten käy vai käykö mitenkään:) Tää mies on myös semmonen herrasmies, että voih..:)
- uusin silmin
Oppiiiieee kirjoitti:
Viime vuonna ihastuin yhteen mieheen ensisilmäyksellä ja aina oli maha perhosilla, kun tavattiin. Pelkkä miehen kosketus sai mut johonkin kymmeneeseen taivaaseen:) Mutta tosiaan, eihän meistä sitten lopulta mitään tullut taisin olla miehelle semmonen "varakappale". Vieläkin mietin sitä heppua, mutta aina ei voi saada mitä haluaa.. Kuukausi sitten tapasin miehen, johon en mitenkään ihastunut ensi hetkellä. Oikeastaan ärsytti, että tyyppi änki meidän luo baarissa ja sitten lopulta tuli kaverini luo jatkoille. Aamulla mä mietin, että mikähän tossa oli, ettei se eilen syttyttänyt sitten yhtään, koska aamulla oli taas sellanen olo et "ompa suloinen tapaus":) Nyt ollaan sitten tapailtu ja kyllä mä tätäkin miestä mietin päivittäin, mutta tunne ei todellakaan ole niin vahva kuin sen viime vuotisen kans. Tää heppu on niin erilainen, hän vaikuttaa olevan minusta tosi kiinnostunut.. en tiedä onko se sitten tyypin "helppous" (on kiinnostunut minusta täysillä), minkä takia tää ei tunnu niin upeelta. Annan kuitenkin mahdollisuuden tunteiden syvenimiselle, katottaan miten käy vai käykö mitenkään:) Tää mies on myös semmonen herrasmies, että voih..:)
Ensimmäinen varsinainen seurustelusuhteeni nuorena alkoi juuri niin, etten ollut tippaakaan kiinnostunut miehestä. Mies oli kiinnostunut minusta ja ajattelin kokeilla mitä siitä tulee kun ei sillä hetkellä ollut ketään muutakaan sopivaa poikaystävä ehdokasta. Niin siinä sitten kävi, että tunteet roihahtivat kun oppi tuntemaan toista paremmin. Se suhde ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkälle. Mutta vastauksena siihen, että voiko tunne syttyä myöhemmin, on kyllä. En kyllä uskalla sanoa voisiko niin tapahtua vielä aikuisena.
Minulla on takana avioliitto ja avoliitto ja vahvoja tunteita mutta nyt tämän nykyisen miesystäväni kanssa tuntuu paremmalta kuin koskaan. Voisin sanoa, että rakkauskin paranee kokemuksen ja viisauden lisääntyessä. - :P
uusin silmin kirjoitti:
Ensimmäinen varsinainen seurustelusuhteeni nuorena alkoi juuri niin, etten ollut tippaakaan kiinnostunut miehestä. Mies oli kiinnostunut minusta ja ajattelin kokeilla mitä siitä tulee kun ei sillä hetkellä ollut ketään muutakaan sopivaa poikaystävä ehdokasta. Niin siinä sitten kävi, että tunteet roihahtivat kun oppi tuntemaan toista paremmin. Se suhde ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkälle. Mutta vastauksena siihen, että voiko tunne syttyä myöhemmin, on kyllä. En kyllä uskalla sanoa voisiko niin tapahtua vielä aikuisena.
Minulla on takana avioliitto ja avoliitto ja vahvoja tunteita mutta nyt tämän nykyisen miesystäväni kanssa tuntuu paremmalta kuin koskaan. Voisin sanoa, että rakkauskin paranee kokemuksen ja viisauden lisääntyessä.Minun uusin ihastukseni alkoi niin, etten aluksi ollut tippaakaan kiinnostunut koko tyypistä. Minusta hän oli outo enkä pystynyt lokeroimaan häntä mitenkään, kertakaikkiaan saanut selkoa koko tyypistä. Hän ihastui minuun. En ollut vieläkään yhtään kiinnostunut hänestä, mutta jotenkin siinä kävi niin, että ihastumisellaan hänkin sai minut ihastumaan. Se tapahtui salakavalasti ja pikkuhiljaa. Mutta että tunteet kyllä voivat syttyä myöhemminkin ja pikkuhiljaa, kokemusta on.
- 12miehenpuolikas
Kerran olen vissiin ollut ihan myyty ensitapaamisella siten että kyseinen nainen pyöri päässä viikkoja sen ainokaisen tapaamisen jälkeen. Ja me ei tosiaan tehty mitään muuta kuin juteltiin eikä koskaan edes tavattu sen jälkeen. Omituista.
Yleensä kunnollinen ihastuminen iskee vasta aikaisintaan toisella tapaamisella. Mutta kyllä ensitapaamisella tiedän, voinko ihastua vai enkö voi, eli tiedän heti ihmisestä että jos tämän kanssa vietän enemmän aikaani, ihastun ihan varmasti. Muutenkin tuollainen ajan kanssa ihastuminen on terveempää.
Yksi kaikkein voimakkaimmista romansseista oli sellainen, että hyvä kun juuri ja juuri huomasinkyseisen naisen ensitapaamisellamme ja toisellakin tapaamisella jätin sen seisomaan kuin nallin kalliolle, vaikka se yritti kovasti tehdä vaikutusta minuun (emme olleet treffeillä, vaan tapasimme ensimmäistä kertaa kaverin tupareissa ja toisen kerran saman kaverin illanistujaisissa). Ei edes nimi ollut kunnolla jäänyt muistiin ja vasta kun kaverinsa kertoi että nainen on minuun ihastunut, aloin noteeraamaan ja sitten se oli kyllä menoa se. - mies....
Eipä ole minullakaan kukaaan kolahtanut ensimmäisellä tapaamisella. Vaikka romantikko olenkin, eivät ne tunteet syty kuitenkaan tuntemattomaan.
- ewzsredxyfvguyhbij
Itse aloin seurustella miehen kanssa, jonka olin tuntenut n. 20 vuotta. :o))
- samaa
Olen muutamia kertoja seurustellut vakavasta. Voin kuitenkin sanoa, että olen vain kerran kokenut semmoisen tunteen, mitä voisin sanoa rakastumiseksi. Ja eihän siitä loppujen lopuksi tullut mitään vakavaa. Nämä muut ovat herättäneet ihastumisen tunnetta. Nytkin tapailen erästä miestä, johon olen ihastunut mutta en rakastunut. Olemme tienneet toisemme jo vuosia, mutta nyt lähiakoina olemme vasta "huomanneet" toisemme. Mut olen miettinyt ja tullut päätökseen et ei hyvä, vakava ja rakkauden täyteinen suhde vaadi sitä "rakastumista ensisilmäyksillä". Oikeastaan tuntuu et rakastuminen on henkinen itsemurha. Olen kokenut sen kerran, enkä suoraan sanottuna halua kokea toista kertaa!
- 3x ihastunut
En ole koskaan rakastunut heti toisen kohdattua, kolme kertaa olen kyllä ihastunut erittäin paljon. Kerran teininä, kerran eräällä yliopiston luennolla ja pari viikkoa sitten työpaikalla käyneeseen postimieheen (nainen).
Ainoastaan tuon viimeisimmän ihastuksen kanssa olen käynyt treffeillä, kaikki muut ihastukset jäivät siihen että tyydyin kauempaa ihailemaan ja kuvittelemaan. Tuota yliopiston luennolla tapaamaani kaunokaista ajattelen yhä vieläkin, aina silloin tällöin ja kyllä se nyt harmittaa että silloin nuorempana ei ollut tarpeeksi itsevarmuutta kysyä luennon aikana jututtamaani naista vaikka kahville. Tuohon postin jakajaan en ole enää ihastunut, niin kuin ensi näkemällä, mutta hän kyllä minua kiinnostaa yhä sen verran, että olemme tapailleet tässä jo useamman kerran, ja kyllähän tästä voi vielä jotain vakavampaakin kehittyä.
En odota mitään jalat alta vievää rakkautta, sillä tiedän etten ole sitä rakastuvaa ihmistyyppiä, minulle riittää ihan hyvin ihastuminen ja pidemmän ajan myötä kiintyminen toiseen ihmiseen joka välittää myös minusta ja minä hänestä. Ehkä se järkiavioliitto on se minun juttuni, vaikka vähän kylmältä kuulostaakin.- Tornionjoen likka
järkirakkautta, mutta täytyy tuntea sitä jotakin kun toisen kohtaa.. vaikka se vuosien saatossa häviäisikin? Se jokin vain täytyy olla! Kantaa pitkälle kun yhdistetään ystävyys ja seksuaalinen halu toista kohtaan:)
- Aloittajalta lisää..
Kiitos vastauksista!
Vielä haluaisin lisää kuulla ensirakkauden jälkeisistä suhteista, ovatko ne tuntuneet enää miltään?
Ja sitten intohimo (rakkaudestahan sanotaan myös, että se on perseiden puhinaa?), tarvitaanko intohimoa toista kohtaan vakavassa suhteessa, ja voiko se tulla myöhemmin?
Kaikkihan taitaa kuitenkin riippua ihmisestä, mutta kokemuksia nyt kuitenkin olisi kiva kuulla, ja pystyykö ihminen muuttamaan itseään toisenlaiseksi rakastujaksi? - kyllä.....
Omalla kohdallani ainakin tiedän että peli on menetetty jos niitä perhosia ei lentele vatsassa eikä ilmassa ole kipinää. Tämän vuoksi olen monen miehen jo lempannutkin, vaikka tavallaan kaikki olisi ollut kohdallaan ja mies olisi ollut mukava ja ihana, mutta jotain vain puuttuu. En tyydy siihen että toinen on ihana ja mulla on sen kanssa ihan kivaa, enkä rupea odottelemaan sitä kipinöintiä, vaan sen täytyy tapahtua jo ekoilla treffeillä.
Mut ihmiset on erilaisia. Toiset on kyllästyny etsimään sitä oikeaa, ja tyytyvät siihen ihan mukavaan. Mun ensimmäinen oli tällänen, johon heti "iskin silmäni". Vielä vuosienkin seurustelun jälkeen sen näkeminen sai mun jalat veteliksi. Se on nyt ex. Me oltiin yhdessä 10 tulista vuotta ja vasta jälkikäteen mä tajusin, kuinka raastava toi suhde olikaan.
Nyt mulla on mies, joka ei kolahtanut ekalla, eikä toisellakaan kerralla vielä. Mäkin olin vähän sillä fiiliksellä, että kyllä jotain kemiaa siinä täytyy olla heti alusta lähtien. ;) Jatkettiin kuitenkin tapailua ja muutaman kerran jälkeen se sitten kolahtikin oikeen kunnolla..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2251588- 371449
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊621288Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!731280- 781204
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?761189Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031173- 541008
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18992Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per179883