tätä mietin....

miten nykypäivänä uskaltaa lähestyä miestä? en halua mitään nettiprofiilia itsestäni laittaa.. minulla oli viime vuonna ja tuntui että vaikka itsen laitoin totuudenmukaisesti, niin kaikki jotka tapasin olivat ihan suoraan sanottuna kusettaneet.
En jaksa juosta baareissa. Tuntuu että ne paikat ei oo mulle. Viihdyn enemmän paljon rauhallisemmassa paikassa. Elämässäni ei ulkopuolisen silmien mukaan ole mitään vikaa. Minulla on rakastava perhe, hyvä työ ja harrastus josta nautin. Silti yksin kotona lemmikkieni kanssa tuntuu että se jokin puuttuu... Missä on se herra oikea, joka arvostaisi minua juuri sellaisena kun olen. Jonka kanssa saisin sohvalla katsella elokuvaa ja vaan nauttia seurasta. Ikuisuuskysymys....
Olen 25-vuotias ja tuntuu että tuomittu sinkkuuteen. Ulkonäössäni ei mielestäni ole vikaa, olen suht itsevarma, ja tuolla "maailmalla" liikkuessani pyrin olemaan avoin enkä kulje hartiat kyyryssä.
Mä olen huomannut että internetistä en kaltaistani seuraa tule löytämään. Jossain minullakin se raja kulkee. En halua rikkoa itseäni pala palalta..
Aika turhaa tais olla purkaa tuntemuksia tänne, mutta onko se tosiaan niin että ihminen tarvitsee jotain "turvaa" kun tutustuu toiseen? joko tietokoneen tai sitten pari drinksua?
9160
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

mustaan tai pinkkiin minihameseen ja korkepohjaisiin platform-kenkiin ja mene johonkin ravintolan lähettyville sen sulkemisaikaan seksikkäästi askeltaen kävelemään. Jos et näin panoseuraa saa on sinun ulkonäössäsi jotain pahasti vialla.

Äänestä
  • en ikimaailmassa hae panoseuraa? En pane ventovierasta. Sexi on kaunis kahden ihmisen välinen asia, ja mä ainakin haluan oppia tuntemaan kumppanini.
    joo mutta kyllä mä tän melkeen arvasinkin että asiallista kommenttia en varmaankaan viestiini tule saamaan...
    hyviä pyhiä itse kullekin

    Äänestä

  • nainen25 kirjoitti:

    en ikimaailmassa hae panoseuraa? En pane ventovierasta. Sexi on kaunis kahden ihmisen välinen asia, ja mä ainakin haluan oppia tuntemaan kumppanini.
    joo mutta kyllä mä tän melkeen arvasinkin että asiallista kommenttia en varmaankaan viestiini tule saamaan...
    hyviä pyhiä itse kullekin

    ... Haluaisitko panoseuraa?

    Äänestä

  • m29. kirjoitti:

    ... Haluaisitko panoseuraa?

    poseeraan peilin edessä pinkin värisessä minihameessani. En tiedä minkälaisen yläosan laittaisin. Minulla on nyt päälläni tällainen lyhythihainen vaalean violetti pusero jossa on lyhyet hihat. Se on lyhyt niin että napa jää paljaaksi ja napit edestä eivät oikein tahdo ylettyä kiinni. Kenkiä minulla on monen laisia. Mikälaisia seksikkäitä alusvaatteita pitäisi vielä pukea. Onko ehdotuksia ?
    Niin olen siis lähdössä ulos ravintolakierrokselle.

    Äänestä

  • tässä nyt kirjoitti:

    poseeraan peilin edessä pinkin värisessä minihameessani. En tiedä minkälaisen yläosan laittaisin. Minulla on nyt päälläni tällainen lyhythihainen vaalean violetti pusero jossa on lyhyet hihat. Se on lyhyt niin että napa jää paljaaksi ja napit edestä eivät oikein tahdo ylettyä kiinni. Kenkiä minulla on monen laisia. Mikälaisia seksikkäitä alusvaatteita pitäisi vielä pukea. Onko ehdotuksia ?
    Niin olen siis lähdössä ulos ravintolakierrokselle.

    En ehdottanut minihametta, se oli joku muu. Ehdotan että laitat sellaiset vaatteet missä viihdyt, niin voidaan sitten treffata kaupungilla. Toki jos haluat mua ajatella, niin laitat vaikka punaiset alusvaatteet.

    Äänestä

"miten nykypäivänä uskaltaa lähestyä miestä? en halua mitään nettiprofiilia itsestäni laittaa.. minulla oli viime vuonna ja tuntui että vaikka itsen laitoin totuudenmukaisesti, niin kaikki jotka tapasin olivat ihan suoraan sanottuna kusettaneet."

Missä olivat kusettaneet?

Äänestä
  • siltä se vaikutti että profiiliin pistetään kaiken maailman liirum laarumia siitä että pidetään rauhallisesta elämästä, arvostetaan naista, "yöjuoksut" alkavat olla takanapäin, halutaan tasapainoista elämää, elämä kaikin puolin kondiksessa mutta se joku puuttuu jne jne.......

    Näitä luin, näitä tapasin eikä tainnut yhdelläkään pitää paikkaansa. Kuka haluaa kaiket yöt juosta kuin 15-vuotias, kuka on suurinpiirtein alkoholisti.......

    mitä se on muuta kuin kusettamista. Kertokaa totuus niin saatatte tavata sen oikean. Itselläni luotto jokseenkin mennyt.....

    Äänestä

minäkin. Netin eli tietokoneen välityksellä on minun ainakin helppo jutustella noiden kivojen miesten kanssa. Sellaisen käsityksen kun ainakin ensin heistä saan. Keskustelu on ollut asiallista ja mielenkiintoista. Tulee luonteva olo. Mutta sitten kun pitäisi mennä miestä 1.kerran tapaamaan... Tietokone on luonut turvaa ja anonyymisyys on ihan ok. Sitten vasta näkee todellisuuden ! Minulle kävi juuri niin, että eräs mies veti oharit juuri enne tapaamistamme. Siis heittäytyi mykäksi eikä enää yhtäkkiä pidäkään yhteyttä. Se siitä miehen fiksuudesta.Tällaista tämä on.

Minäkään en viihdy millään noissa baareissa. En harrasta pikaseuraa. samoja mietteitä on minullakin. Sitten vielä ihmetellä täytyy kun täällä on melko ikäviä kommentteja. En ymmärrä... Kai joku kokee olevansa hauska kun vastailee näihin pohdintoihin paljastamalla oman typeryytensä. No, valinta sekin on.

Äänestä

Itse en pahastuisi jos joku tuntematon nainen alkaisi esimerkiksi ihan vain kapungilla tai bussissa jutustelemaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


missä se herra oikea kirjoitti:

miten nykypäivänä uskaltaa lähestyä miestä? en halua mitään nettiprofiilia itsestäni laittaa.. minulla oli viime vuonna ja tuntui että vaikka itsen laitoin totuudenmukaisesti, niin kaikki jotka tapasin olivat ihan suoraan sanottuna kusettaneet.
En jaksa juosta baareissa. Tuntuu että ne paikat ei oo mulle. Viihdyn enemmän paljon rauhallisemmassa paikassa. Elämässäni ei ulkopuolisen silmien mukaan ole mitään vikaa. Minulla on rakastava perhe, hyvä työ ja harrastus josta nautin. Silti yksin kotona lemmikkieni kanssa tuntuu että se jokin puuttuu... Missä on se herra oikea, joka arvostaisi minua juuri sellaisena kun olen. Jonka kanssa saisin sohvalla katsella elokuvaa ja vaan nauttia seurasta. Ikuisuuskysymys....
Olen 25-vuotias ja tuntuu että tuomittu sinkkuuteen. Ulkonäössäni ei mielestäni ole vikaa, olen suht itsevarma, ja tuolla "maailmalla" liikkuessani pyrin olemaan avoin enkä kulje hartiat kyyryssä.
Mä olen huomannut että internetistä en kaltaistani seuraa tule löytämään. Jossain minullakin se raja kulkee. En halua rikkoa itseäni pala palalta..
Aika turhaa tais olla purkaa tuntemuksia tänne, mutta onko se tosiaan niin että ihminen tarvitsee jotain "turvaa" kun tutustuu toiseen? joko tietokoneen tai sitten pari drinksua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu