Wikipediassa onkin kivasti tietoa noista satelliittien kiertoradoista maan ympäri. Jokatapauksesa minua ihmetyttää, enkä wikistä vastausta löytänyt, että voiko joku satelliitti kiertää maata ympäri aurinkokeskeisen kiertoradan suuntaisesti. Tämä siis tarkottaisi sitä, että satelliitti olisi aurinkokeskeisellä kiertoradalla välillä maapalloa edellä (edessä) , ja välillä maapalloa jäljessä (takana), eli satelliitin nopeuden pitäisi vaihdella suhteessa aurinkokeskeiseen kiertorataan, jotta se voisi olla välillä maapallon edessä ja välillä takana. Ja kaikillä muillakin tästä hieman poikkeavilla kiertoradoilla tulisi olla tämä kiihtyvyys/hidastuvuus ominaisuus.
Tarkoittaako tämä sitä, että tällaisilla satelliiteilla olisi oma moottori joka välillä kiihdyttäisi maapallon ohitse ja sitten hidastaisi vauhtiaa, jotta voisi jäädä maapallon taakse kyseiseen kiertorataan suhteutettuna? Tuntuu aikamoiselta polttoaineen haaskaukselta.
Onko tällasia satelliitteja olemassa, vai kiertävätkö kaikki maapalloa suurinpiirtein samalla tasolla (oli rata sitten ympyrä, ellipsi tai joku muu) kuten saturnuksen renkaat saturnusta? Ja tämä taso on suurinpiirtein aurinkokeskeskeisen kiertoradan suhteen kohtisuorassa, jolloin satelliitin nopeus aurinkokeskeisellä kiertoradalla pysyy suurinpiirtein vakiona?
Olen maallikko näissä asioissa, joten pahoittelen jos viestini tuntuu typerältä.
Satelliittien kiertoradat.
12
1144
Vastaukset
- miksei tämä kelpaa?
Eikö tuo tavoite ... "satelliitti olisi aurinkokeskeisellä kiertoradalla välillä maapalloa edellä (edessä) , ja välillä maapalloa jäljessä (takana)" ... sitten toteudu tavanomaisella satelliittiradalla jossa satelliitti kiertää maapalloa suunnilleen ekvaattoritasossa? Maapalloa kiertävä satelliittihan on välillä auringosta katsoen edellä maapalloa ja välilä maapalloa jäljessä.
- tätäkö tarkoitit?
Kyllähän satelliitti voidaan laukaista niin että se kiertää maata täsmälleen ekliptikatasossa eli maan ratatasossa. Yleensä matalalla kiertävien satelliittien ratataso määräytyy laukaisupaikan maantieteellisen leveyden mukaan, koska ratatason muuttaminen on kallista, aiheuttaa huomattavan ajotarpeen. Eli jos satelliitti on laukaistu vaikkapa Helsingistä niin sen radan kaltevuus ekvaattoriin nähden on 60 asteta ellei ratatasoa erikseen muuteta. Ekliptikaradasta ei myöskään luullakseni olisi mitään varsinaista etua.
Geosynkroniset satelliitit täytyy sijoittaa päiväntasaajatasoon mutta nehän kiertävät paljon kauempana. - visviva mua koskee
"kiertävätkö kaikki maapalloa suurinpiirtein samalla tasolla ... Ja tämä taso on suurinpiirtein aurinkokeskeskeisen kiertoradan suhteen kohtisuorassa, jolloin satelliitin nopeus aurinkokeskeisellä kiertoradalla pysyy suurinpiirtein vakiona?"
Kuvaat tuossa ehkä _polaari_rataa, eli sellaista satelliitin rataa joka kulkee maapallon napojen yli? Se on erikoinen rata jota käytetään kun halutaan valvoa (lähietäisyydeltä) koko maapallon pintaa. Se tulee kalliimmaksi kuin laukaisupaikan maantieteellisen leveyden mukainen kiertorata koska ratatasoa täytyy muuttaa että päästään vakoiluradalle :-) tai aurinkosynkroniselle radalle (josta maanpinta näkyy aina samalla tavalla auringon valaisemana).
Satelliitin laukaiseminen raketilla suoraan itään on taloudellisinta koska silloin hyödynnetään maapallon pyörimisnopeutta. Kun vielä laukaistaan päiväntasaajalta niin saadaan ilmaiseksi käyttöön maapallon pyörimisen hyöty täysimääräisesti.
Jos halutaan satellitti halvalla ekliptikaradalle niin se pitää laukaista paikalta jonka maantieteellinen leveys on noin 23,5 astetta ja laukaisu tehdä sopivaan aikaan niin että satelliitti joutuu just ekliptikaradalle. Ekliptikan asema kun ei ole vakio maanpinnan suhteen. Tosin eihän se sillä ekliptikalla pitemmän päälle pysy ilman korjauksia jotka olisivat taloudellisesti aika mahdottomia. Satelliitin ratataso kiertyy maapallon massan jakautumisen vuoksi, mutta ratatason kaltevuus kyllä säilyy, joten jonkin ajan kuluttua tuo satelliitti taas kiertää hetken ajan lähes ekliptikatasossa.- Jasso**
En ymmärrä mitä tekemistä maapallon pyörimisliikkeellä on tähän kysymykseen, mutta ilmeisesti on. Olen kuvitellut asiaa niin, että on pallo jo kulkeen tiettyyn suuntaan F nopeudella N, ja jos pienempi kappale kiertää tätä palloa niin, että se on välillä suuntaan F nähden pallon edellä ja välillä pallon takana on sen pakostakin välillä liikuttava nopeammin kuin N ja välillä hitaammin kuin N, muutoin olisi mahdotonta siirtyä pallon edestä pallon taakse.
Jos palloa kiertävä kappale taasen kiertäisi palloa F suunnan kohtisuorassa olevaan suuntaan K, voisi sen nopeus N pysyä kokoajan suunnilleen vakiona kuten pallollakin.
Jotenkin olen kuvitellut asiaa päässäni, että kun satelliitti ammutaan kiertämään maapalloa niin, että se kiertää sen pallon ympäri suuntaan K, tulisi se edullisimmaksi (olen myös ajatellut, että se olisi ainoa mahdollisuus, koska muuten nopeuden vaihtelu auringon kiertoradalla menisi liian monimutkaiseksi, mutta näin ei ilmeisesti olekaan), koska sillä olisi jo valmiiksi auringon kiertoradan nopeus (päiväntasaajaa kierrettäessä) eikä sitä tarvitsisi muutella (tai sitten kun kurssi muuttuu liikaa niin satelliitti poistetaan käytöstä)
Viestin alussa esittämäni asia olisi helpompi ymmärtää esim. videolla näytettynä miten kiertävän kappaleen on pakko muuttaa nopeuttaan jatkuvasti jos se haluaa olla suunnassa F välillä kierttettävän kappaleen edellä ja välillä takana. - ....
Jasso** kirjoitti:
En ymmärrä mitä tekemistä maapallon pyörimisliikkeellä on tähän kysymykseen, mutta ilmeisesti on. Olen kuvitellut asiaa niin, että on pallo jo kulkeen tiettyyn suuntaan F nopeudella N, ja jos pienempi kappale kiertää tätä palloa niin, että se on välillä suuntaan F nähden pallon edellä ja välillä pallon takana on sen pakostakin välillä liikuttava nopeammin kuin N ja välillä hitaammin kuin N, muutoin olisi mahdotonta siirtyä pallon edestä pallon taakse.
Jos palloa kiertävä kappale taasen kiertäisi palloa F suunnan kohtisuorassa olevaan suuntaan K, voisi sen nopeus N pysyä kokoajan suunnilleen vakiona kuten pallollakin.
Jotenkin olen kuvitellut asiaa päässäni, että kun satelliitti ammutaan kiertämään maapalloa niin, että se kiertää sen pallon ympäri suuntaan K, tulisi se edullisimmaksi (olen myös ajatellut, että se olisi ainoa mahdollisuus, koska muuten nopeuden vaihtelu auringon kiertoradalla menisi liian monimutkaiseksi, mutta näin ei ilmeisesti olekaan), koska sillä olisi jo valmiiksi auringon kiertoradan nopeus (päiväntasaajaa kierrettäessä) eikä sitä tarvitsisi muutella (tai sitten kun kurssi muuttuu liikaa niin satelliitti poistetaan käytöstä)
Viestin alussa esittämäni asia olisi helpompi ymmärtää esim. videolla näytettynä miten kiertävän kappaleen on pakko muuttaa nopeuttaan jatkuvasti jos se haluaa olla suunnassa F välillä kierttettävän kappaleen edellä ja välillä takana.sateliitti vaihtele nopeuttaan tuossa tilanteessa. Sillä on vain tarvittava nopeus maan ympäri radalla pysymiseen. Se ja Maapallo ovat yksi systeemi jolla on oma nopeutensa Auringon ympäri radalla. Kun sateliitti kiertää Maapalloa, se on Maapallo-sateliittijärjestelmä, kuten Maapallo ja Kuukin on. Systeemillä on oma nopeutensa Auringon ympäri ja sen Maapallon kiertäjän ei tarvitse kiihdytellä ja jarrutella radallaan suhteessa Aurinkoon nähden.
- vastavaikutus
Jasso** kirjoitti:
En ymmärrä mitä tekemistä maapallon pyörimisliikkeellä on tähän kysymykseen, mutta ilmeisesti on. Olen kuvitellut asiaa niin, että on pallo jo kulkeen tiettyyn suuntaan F nopeudella N, ja jos pienempi kappale kiertää tätä palloa niin, että se on välillä suuntaan F nähden pallon edellä ja välillä pallon takana on sen pakostakin välillä liikuttava nopeammin kuin N ja välillä hitaammin kuin N, muutoin olisi mahdotonta siirtyä pallon edestä pallon taakse.
Jos palloa kiertävä kappale taasen kiertäisi palloa F suunnan kohtisuorassa olevaan suuntaan K, voisi sen nopeus N pysyä kokoajan suunnilleen vakiona kuten pallollakin.
Jotenkin olen kuvitellut asiaa päässäni, että kun satelliitti ammutaan kiertämään maapalloa niin, että se kiertää sen pallon ympäri suuntaan K, tulisi se edullisimmaksi (olen myös ajatellut, että se olisi ainoa mahdollisuus, koska muuten nopeuden vaihtelu auringon kiertoradalla menisi liian monimutkaiseksi, mutta näin ei ilmeisesti olekaan), koska sillä olisi jo valmiiksi auringon kiertoradan nopeus (päiväntasaajaa kierrettäessä) eikä sitä tarvitsisi muutella (tai sitten kun kurssi muuttuu liikaa niin satelliitti poistetaan käytöstä)
Viestin alussa esittämäni asia olisi helpompi ymmärtää esim. videolla näytettynä miten kiertävän kappaleen on pakko muuttaa nopeuttaan jatkuvasti jos se haluaa olla suunnassa F välillä kierttettävän kappaleen edellä ja välillä takana.Herkeä ihmeessä selittämästä! Mitä enemmän selität, sitä epäselvemmäksi ajatuksesi muodostuu.
- iuoghöiug
Jasso** kirjoitti:
En ymmärrä mitä tekemistä maapallon pyörimisliikkeellä on tähän kysymykseen, mutta ilmeisesti on. Olen kuvitellut asiaa niin, että on pallo jo kulkeen tiettyyn suuntaan F nopeudella N, ja jos pienempi kappale kiertää tätä palloa niin, että se on välillä suuntaan F nähden pallon edellä ja välillä pallon takana on sen pakostakin välillä liikuttava nopeammin kuin N ja välillä hitaammin kuin N, muutoin olisi mahdotonta siirtyä pallon edestä pallon taakse.
Jos palloa kiertävä kappale taasen kiertäisi palloa F suunnan kohtisuorassa olevaan suuntaan K, voisi sen nopeus N pysyä kokoajan suunnilleen vakiona kuten pallollakin.
Jotenkin olen kuvitellut asiaa päässäni, että kun satelliitti ammutaan kiertämään maapalloa niin, että se kiertää sen pallon ympäri suuntaan K, tulisi se edullisimmaksi (olen myös ajatellut, että se olisi ainoa mahdollisuus, koska muuten nopeuden vaihtelu auringon kiertoradalla menisi liian monimutkaiseksi, mutta näin ei ilmeisesti olekaan), koska sillä olisi jo valmiiksi auringon kiertoradan nopeus (päiväntasaajaa kierrettäessä) eikä sitä tarvitsisi muutella (tai sitten kun kurssi muuttuu liikaa niin satelliitti poistetaan käytöstä)
Viestin alussa esittämäni asia olisi helpompi ymmärtää esim. videolla näytettynä miten kiertävän kappaleen on pakko muuttaa nopeuttaan jatkuvasti jos se haluaa olla suunnassa F välillä kierttettävän kappaleen edellä ja välillä takana.Jos Afrikassa Osoro Ondoro juoksee Kunta Kinten ympäri ympyrää, ei hänen tarvitse huomioida maapallon pyörimistä n.1500 km/h. Kun maa ja satelliitti kiertävät aurinkoa, ovat ne samaa järjestelmää. Satelliitin nopeuksia kannattaa tarkastella vain maanpinnan suhten.
- Jasso**
iuoghöiug kirjoitti:
Jos Afrikassa Osoro Ondoro juoksee Kunta Kinten ympäri ympyrää, ei hänen tarvitse huomioida maapallon pyörimistä n.1500 km/h. Kun maa ja satelliitti kiertävät aurinkoa, ovat ne samaa järjestelmää. Satelliitin nopeuksia kannattaa tarkastella vain maanpinnan suhten.
No niin. Tuossa kuvaamani tilat videolla. Pyykkipalloa esittää maapallo, ja satelliittia kynänpää.
Ekvaattorin ympäri:
http://www.youtube.com/watch?v=wdAU_AkUNzY tosin tässä nyt tajusin, että onhan satelliitti välillä maapallon edellä ja takana tässäkin tapauksessa.
Auringon kiertoradan suuntaisesti:
http://www.youtube.com/watch?v=LfFB6s-SJ-E
En vieläkään ymmärrä pääajatustani, että kun molemmat liikkuvat suuntaan F, niin miten satelliitti voi olla suunnassa F välillä maapallon edellä ja välillä takana tekemättä mitään kiihdytystä/jarrutusta? Eikö tätä kukaan osaa järkevästi? Miten on mahdollista, että samaan suuntaan liikkuvat kappaleet voivat olla eri järjestyksessä vaikka kumpikin säilyttää kokoajan saman vakionopeutensa. Minusta tuntuu mahdottomalta. - uyvuy
Jasso** kirjoitti:
No niin. Tuossa kuvaamani tilat videolla. Pyykkipalloa esittää maapallo, ja satelliittia kynänpää.
Ekvaattorin ympäri:
http://www.youtube.com/watch?v=wdAU_AkUNzY tosin tässä nyt tajusin, että onhan satelliitti välillä maapallon edellä ja takana tässäkin tapauksessa.
Auringon kiertoradan suuntaisesti:
http://www.youtube.com/watch?v=LfFB6s-SJ-E
En vieläkään ymmärrä pääajatustani, että kun molemmat liikkuvat suuntaan F, niin miten satelliitti voi olla suunnassa F välillä maapallon edellä ja välillä takana tekemättä mitään kiihdytystä/jarrutusta? Eikö tätä kukaan osaa järkevästi? Miten on mahdollista, että samaan suuntaan liikkuvat kappaleet voivat olla eri järjestyksessä vaikka kumpikin säilyttää kokoajan saman vakionopeutensa. Minusta tuntuu mahdottomalta.Sano jos ajatukseni on mennyt täysin väärin. Yritän kertoa tässä "paperilla" miten käsitin sinun ajatuksesi.
Okei, eli piirretään yksi ympyrä joka on maapallon rata. Ympyrän keskipisteenä on aurinko. Maapallo kiertää radallaan tiettyyn suuntaan tiettyä nopeutta, tässä tapauksessa vaikkapa vastapäivään.
Nyt maapallon ympärille lisätään satelliitti, eli harpilla piirretään ympyrä maapallon ympärille joka kuvaa satelliitin kiertorataa.
Kun nyt maapallo liikkuu vastapäivään auringon ympärillä, ja satelliitti kiertää myös vastapäivään, mutta maapallon ympärillä, sinä väität että satelliitin täytyy tehdä "pimeällä" puolella enemmän työtä että se pääsee maapallon eteen josta se voi taas jättäytyä valoisalla puolella huilaamaan ja odottamaan että maapallo menee ohitse, jolloin se pääsee taas aloittamaan työnsä, eli kapuamaan pimeällä puolella maapallon etupuolelle?
Oliko tuo kuvaus se mitä tarkoitat?
Jos tuo oli oikea kuvaus ja se mitä tarkoitit, niin sinun ajatuksessasi on yksi ongelma. Avaruudessa ei ole ilmakehää tai mitään muutakaan vastustavaa voimaa, vaan kappaleiden välillä on ainoastaan vetovoima jonka voittamiseksi kappaleet joutuvat kiertämään radoilla toistensa ympäri.
Jos nyt ajatellaan että avaruus olisi paksua siirappia jossa maapallon pitäisi seuralaisineen kiertää, niin maapallokin pysähtyisi hiljalleen ja sen jälkeen se alkaisi yhä kiihtyvällä vauhdilla kulkemaan kohti aurinkoa ja lopulta seuralaiset mukanaan se sulautuisi aurinkoon.
Toisinsanoen sillä ei ole mitään väliä millä radoilla ja mihin suuntaan satelliitit avaruudessa maapalloa kiertävät, koska kyse ei ole mistään aurinko - maa järjestelmästä, vaan maa - satelliitti järjestelmästä jossa vaikuttavana voimana on ainoastaan kappaleiden välinen vetovoima ja mitä suurempi massa, sitä dominoivampi se järjestelmässä on. Siitä syystä yhden hyttysen pierun merkityksinen satelliitti kiertää kiltisti maapalloa suuntaan jos toiseenkin, kunhan se vain ammutaan sinne missä sen halutaan olevan koska sillä etäisyydellä maapallo vaikuttaa siihen huomattavasti voimakkaammin kuin Aurinko, tai Kuu. - ....
Jasso** kirjoitti:
No niin. Tuossa kuvaamani tilat videolla. Pyykkipalloa esittää maapallo, ja satelliittia kynänpää.
Ekvaattorin ympäri:
http://www.youtube.com/watch?v=wdAU_AkUNzY tosin tässä nyt tajusin, että onhan satelliitti välillä maapallon edellä ja takana tässäkin tapauksessa.
Auringon kiertoradan suuntaisesti:
http://www.youtube.com/watch?v=LfFB6s-SJ-E
En vieläkään ymmärrä pääajatustani, että kun molemmat liikkuvat suuntaan F, niin miten satelliitti voi olla suunnassa F välillä maapallon edellä ja välillä takana tekemättä mitään kiihdytystä/jarrutusta? Eikö tätä kukaan osaa järkevästi? Miten on mahdollista, että samaan suuntaan liikkuvat kappaleet voivat olla eri järjestyksessä vaikka kumpikin säilyttää kokoajan saman vakionopeutensa. Minusta tuntuu mahdottomalta.lisää. Kun nyt olet jäänyt jumiin tuohon Maapalloa kiertävän sateliitin kulkuun ja sen näennäiseen liikkeeseen suhteessa aurinkoon, niin miksi jäädä tuohon? Otetaan mukaan soppaan lisää toinen toistaan kovempaa vauhtia kulkevia juttuja, joiden kaikkien mukana mekin Maapallolla kuljetaan... niin ja se Maata kiertävä sateliitti myöskin.
Eli maata kiertää sateliitti. Maa kiertää aurinkoa, johon näennäisesti vertaamalla ajattelet sateliitin kiihdyttelevän ja hidastelevan radallaan. OK. Entäpä kun aurinko ja me mukana ja se sateliitti kierrämme Linnunrataa? Linnunrata liikkuu myös paikallisen ryhmän sisällä... ja paikallinen ryhmä liikkuu sekin. Paikallinen ryhmä kuuluu laajempaan galaksijoukkoon, jossa se vaeltelee ja se laajempi joukko sekin liikkuu... Siinä tuli nyt 5 eri liikettä lisää, joissa kaikissa me ollaan kokoajan mukana... mites nyt hidastellaan ja kiihdytellään suhteessa moneen eri kohtaan avaruudessa? Vastaus on ei mitenkään, koska kaikki nuo ovat erillisiä systeemejä, jotka liikkuvat ja emme kiihdyttele tai jarruttele kiertoliikkeiden aikana ollenkaan.
Maa-sateliitti on yksi järjestelmä kiertäessään aurinkoa, aivan kuten koko aurinkokunta on yksi järjestelmä kiertäessään Linnunrataa... yritä hahmottaa tuo järjestelmäasia itsellesi. Jos ajat autolla 100km/h ja pyörität sormea vaikka vaihdekepin ympäri.. et kiihdytä ja jarruta sormen liikettä, vaikka näennäisesti jostakin pisteestä ulkoa katsottuna niin näyttäisikin minimaalisesti tapahtuvan. Ymmärrä että se sormen pyörittely ja auton liike on eri asioita, vaikka tapahtuvat samaan aikaan ja samassa paikassa. - olen minäkeskinen
Jasso** kirjoitti:
No niin. Tuossa kuvaamani tilat videolla. Pyykkipalloa esittää maapallo, ja satelliittia kynänpää.
Ekvaattorin ympäri:
http://www.youtube.com/watch?v=wdAU_AkUNzY tosin tässä nyt tajusin, että onhan satelliitti välillä maapallon edellä ja takana tässäkin tapauksessa.
Auringon kiertoradan suuntaisesti:
http://www.youtube.com/watch?v=LfFB6s-SJ-E
En vieläkään ymmärrä pääajatustani, että kun molemmat liikkuvat suuntaan F, niin miten satelliitti voi olla suunnassa F välillä maapallon edellä ja välillä takana tekemättä mitään kiihdytystä/jarrutusta? Eikö tätä kukaan osaa järkevästi? Miten on mahdollista, että samaan suuntaan liikkuvat kappaleet voivat olla eri järjestyksessä vaikka kumpikin säilyttää kokoajan saman vakionopeutensa. Minusta tuntuu mahdottomalta."miten satelliitti voi olla suunnassa F välillä maapallon edellä ja välillä takana tekemättä mitään kiihdytystä/jarrutusta?"
Siihen satelliittiin vaikuttaa lähinnä planeetan vetovoima koska se on lähellä planeettaa. Ei se auringosta juuri mitään tiedä. Jos aurinko yhtäkkiä katoaisi - puff - niin satelliitti ei asialle korvaansa lotkauttaisi. Planeettaan taas vaikuttaa eniten aurinko, satelliitti on sen kannalta lähes merkityksetön pienen massansa vuoksi. Planeetta kuljettaa satelliittia mukanaan auringon ympäri. Satelliitti vaan ei sitä tajua koska planeetan vetovoima kohdistuu siihen niin paljon suurempana.
Niinhän meidänkin on täällä maanpinnalla ihan yhtä helppo kävellä tasaisella pinnalla kaikkiin eri ilmansuuntiin, auringosta poispäin, sivuttain ja aurinkoa kohti. Ei tarvita ylimääräistä jarruttelua tai kiihdyttelyä missään suunnassa. Aurinko on valtavan paljon massiivisempi kuin maapallo mutta se on niin paljon kauempana että se ei meidän maanpinnalla liikkumiseemme vaikuta havaittavasti.
Meille on näköjään opetettu aurinkokeskinen maailmankuva liian hyvin. Eihän maailmankaikkeus suinkaan ole aurinkokeskinen. Käytännössä meidän ihmisten maailma on ennenkaikkea maapallokeskinen. Maailmankaikkeus kokonaisuutena ei sitten taas ole minkään keskinen, eli yleispätevää keskipistettä ei ole olemassa. Aurinkokeskinen malli sopii planeettojen ratojen tarkasteluun, mutta ei oikein muuhun. - Jasso**
.... kirjoitti:
lisää. Kun nyt olet jäänyt jumiin tuohon Maapalloa kiertävän sateliitin kulkuun ja sen näennäiseen liikkeeseen suhteessa aurinkoon, niin miksi jäädä tuohon? Otetaan mukaan soppaan lisää toinen toistaan kovempaa vauhtia kulkevia juttuja, joiden kaikkien mukana mekin Maapallolla kuljetaan... niin ja se Maata kiertävä sateliitti myöskin.
Eli maata kiertää sateliitti. Maa kiertää aurinkoa, johon näennäisesti vertaamalla ajattelet sateliitin kiihdyttelevän ja hidastelevan radallaan. OK. Entäpä kun aurinko ja me mukana ja se sateliitti kierrämme Linnunrataa? Linnunrata liikkuu myös paikallisen ryhmän sisällä... ja paikallinen ryhmä liikkuu sekin. Paikallinen ryhmä kuuluu laajempaan galaksijoukkoon, jossa se vaeltelee ja se laajempi joukko sekin liikkuu... Siinä tuli nyt 5 eri liikettä lisää, joissa kaikissa me ollaan kokoajan mukana... mites nyt hidastellaan ja kiihdytellään suhteessa moneen eri kohtaan avaruudessa? Vastaus on ei mitenkään, koska kaikki nuo ovat erillisiä systeemejä, jotka liikkuvat ja emme kiihdyttele tai jarruttele kiertoliikkeiden aikana ollenkaan.
Maa-sateliitti on yksi järjestelmä kiertäessään aurinkoa, aivan kuten koko aurinkokunta on yksi järjestelmä kiertäessään Linnunrataa... yritä hahmottaa tuo järjestelmäasia itsellesi. Jos ajat autolla 100km/h ja pyörität sormea vaikka vaihdekepin ympäri.. et kiihdytä ja jarruta sormen liikettä, vaikka näennäisesti jostakin pisteestä ulkoa katsottuna niin näyttäisikin minimaalisesti tapahtuvan. Ymmärrä että se sormen pyörittely ja auton liike on eri asioita, vaikka tapahtuvat samaan aikaan ja samassa paikassa.Oon ainakin jättäny huomioimatta, että ei tosiaan ole kitkaa ollenkaan. Sen ymmärrän, että kun satelliitti on niin pieni niin aurinko ei siitä "välitä". Jotenki tajuan tuon, että ovat yksi yhteinen systeemi maa ja satelliitti, silti tuntuu hassulta, että suunta on sama ja toinen välillä edellä ja toinen jäljessä ilman nopeuksien vaihtelua, mutta uskoakseni ajattelen asiaa jotenkin typerästi. Olen ajatellut, että jos kaksi kappaletta liikkuu rinnakkain samaan suuntaan ja tulee tilanne jossa toinen siirtyykin toisen edelle, on tässä pakostakin tpahtunut jommankumman (tai molempien) kappaleen nopeuden muutos. Senkin tajuan, että satelliitille on annettu aluksi tietty nopeus johonkin suuntaan (ehkä voidaan hieman korjailla pienillä moottoreilla, en tiedä) ja sitten maan gravitaatio hoitaa loput.
Vielä sellanen kysymys kun lainasin kirjan kirjan Päättymättömät päivät kuolleena: Marcus Chown, ja siinä puhutaan esim. kuplauniversumeista, ja että pakostakin meistä kaikista on ääretön määrä kaksoi olentoja ja kaikki mikä voi tapahtua myös tapahtuu jossain päin universumia, koska se on ääretön, niin tiedättekö onko kirjailija yleisesti arvostettu/hyväksytty tähtitieteilijä vai perustuuko koko kirja villeihin hypoteeseihin?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2241566- 291403
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611279Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!701242- 781204
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?761179Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031173- 54998
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18972Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per177865