limme avovaimoni kanssa baarissa. Siellä eräs mies oli hänen kanssaan jutellut, suudellut ja jättänyt numeronsa. Minun piti huomisin yövuoroon. Naiseni oli jatkanut juomista. Olivat sopineet tämän ihastuksen kanssa tapaamisen ja eksyneet sänkyyn. Pari päivää myöhemmin meille tuli iso riita ja lähdin yksin baariin. Naiseni yritti viestein ja soittaen saada minua takaisin kotiin juttelemaan. Itsepintaisesti join olutta baaris ja kotiin tultuani naiseni oli hävinnyt. Tuli aamulla kotiin krapulassa, koska oli kans juonut. Selvisi, että olivat kahdesti yhteensä olleet sängyssä. Siihen päättyi noin neljän vuoden kihloissa olo ja tuskin sormeeni enää sormusta laitan. Nyt on viikko puhuttu ja puhuttu. Naiseni katuu syvästi ja haluaa jatkaa kanssani. Lupasin harkita, koska kummallakin on toisiinsa tunteita ja suhde on ollut kummankin mielestä hyvä. Luottamus on mennyt, mutta päätimme yrittää. Omat tunteeni menee ylös ja alas... Mielipiteitä tähän? Asiallisia kiitos...
petetty mies
haava sydämessä
14852
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
näin. Olet nyt antanaut luvan naisellesi pettää sinua. Se toistuu aina ja sinä olet se kärsijä. Ei muuta. Hyväksy se tai erotkaa.
sua 6-0. Täysin järjetön teko yrittää vielä yhdessä. Luuletko et voit koskaan antaa anteeks,kippisja kulaus?
annettu.
Vaimosi vedättää sinua.
Jokaisen riidan jälkeen hän häipyy panonsa luokse ja sinä odotat pantua vaimoasi kotona.
Nakkaa pellolle hänet.
Maailma on täynnä naisia jotka eivät tee kuin vaimosi, olet ansainnut parempaa.
Vaikka tuntuis kuinka pahalta, tee häätö heti.
Sun avokkis on ikävä kyllä huora. Hänen tapansa kostaa sinulle tuntemiansa vääryyksiä on pettäminen.
Sinä elät oman elämäsi omien päätöstesi mukaan. Omasta puolestani todeta etten enää luottaisi enkä kykenisi jatkamaan. En myöskään odottaisi toiselta sitä enkä jäisi vaikka pyytäisi kun lapsiakaan ei ole.
Kahdesti petti? Katumus on varmastikin todellista.. Tuossa vaiheessa luottamus on jo mennyt eikä se tulee palaamaan kuin suoranaisella ihmeellä (lue: äärimmäisen epätodennäköistä). Ja jos luottamusta ei ole, ei ole mitään pohjaa parisuhteellekaan.
Kannattaa hyväksyä faktat, vaikka se tekeekin kipeää. Ei naisesi olisi pettänyt sinua - vieläpä kahdesti - jos se olisi sinun arvoisesi ja rakastaisi sinua oikeasti. Sinuna lähtisin toipumaan moisesta tapauksesta, ja koittaa olla menettämättä uskoa koko naisrotuun.
Ja vielä: Minä en ainakaan jatkaisi suhdetta, moista anteeksiantoa nainen ei ansaitsisi. Tässä tapauksessa sä kärsit hänen möhläilyistään ja hän saa synninpäästön. Oikeudenmukaista?
Kiitoksia. Juuri noita tuntemuksia oon kokenut ja koen yhä. Uskon toki, että naiseni katuu. Se niiden suhde on ohi, mutta mitään takuutahan ei oo, että sama ei toistuisi. Asun sentään omassa talossa, joten se en oo minä joka täältä lähtee jos lähtee. Olin yövuorossa ja voitte kuvitella mikä fiilis oli olla töissä, kun tiesi, että mitä viimeksi oli vuorossa tapahtunu. En pysty mitenkään häntä puolustamaan enkä hänen tekoaan hyväksy. Tilanne on auki, mutta yritystä on...eikä yritystä olisi jos kummallakin ei olisi tunteita toisiinsa. Riitoja on ollut ennenkin ja ikinä ennen ei oo näin käynyt, nyt kävi. Tässä on miettimistä nyt...kiitoksia mielipiteistä.
Ainoastaan nössykka tussukka mies hyväksyy naisensa pillunjakoreissut.
Joo..erohan siitä kuitenkin tuli. Ei siinä lopuksi ollut muuta kuin saman asian kelaamista ja siitä ei olisi tullu muuten loppua...että näin.
AP:tä en nyt moiti koska ymmärrän täysin hänen tunteidensa synkän sävyn tällä hetkellä. Mutta haluaisin tuoda esille sen, kuinka monta kertaa näillä palstoilla on miespuolisia jotka perustelevat pettämisensä sillä että "vaimo pihtaa" tai "vaimo lihosi" tai "täytyy saada vierasta välillä tai tulee hulluksi" tms. Toivon että nämä miehet lukisivat AP:n kirjoituksen ja tajuisivat että nainen voi pettää myös ja murtaa miehen sydämen noin vain. Jopa toivon että nämä uskottomuudestaan ylpeät machomiehet saisivat maistaa omaa lääkettään kerran ja tietäsivät miltä tuntuu lähteä töihin ja päästää puoliso nauttimaan "vapaudestaan" ja vapaista valinnoistaan. Kirjoitin aikaisemmin tälle palstalle siitä että ei kannata rakastua ja edelleen pysyn kannassani.
Toivoisin AP:lle sellaista voimaa, joka auttaa ymmärtämään että itselleen voi luoda sellaisen ympäristön missä kukaan ei pysty loukkaamaan. Kosto on turhaa koska se oravanpyörä ei koskaan pysähdy. Muita ihmisiäkään ei voi muuttaa mutta itseään voi.
On vissiin niin, että aina suhteessa jompi kumpi pettää? Jos se ei oo mies niin sitten nainen..jossain vaiheessa. Niinkuin tässäkin tapauksessa. Mitä loveless sanoi niin sitä kohtaa en allekirjoita, että ihminen pystyisi luomaan itselleen ympäristön jossa kukaan ei häntä satuttaisi/pystyisi satuttamaan. Tai jos pystyy niin eihän se oo enää elämää? Kukaan ei luvannu, että elämä olisi helppoa, mutta elämisen arvoista se on. Mitä suhteeseeni tulee niin en missään kohtaa sanonut, että hyväksyisin hänen tekonsa. Sormusta ei enää oo sormessa ja suhde mietinnän alla. Sitäkään mietintää ei olisi jos molemmilla ei olisi toisiinsa tunteita. Lisäksi naiseni katumus on aitoa vaikka tapahtunutta se ei muuta. On se tietty surullista jos neljän vuoden hyvä suhde kaatuu parin päivän humalasekoiluihin, mutta jos niin käy niin se on sit vaan sitä elämää..sen paskaisempaa puolta.
Jos hyväksyy sellaisen elämän että vastaan tulee näitä "paskempia puolia" ja jos edelleen kutsuu sitä elämäksi ja on onnellinen niin sittenhän ei tällaisia tapahtumia kannata paljon murehtia. Sellainen ihminen on todella vahva joka "sallii" tulla petetyksi. Jotkut sallivat tulla petetyksi kerta toisensa jälkeen ja sinisilmäisesti uskovat kun toinen kirkkain silmin valehtelee ettei ikinä enää petä.
Kukin tyylillään. Minulla on elämä ilman huolta kun en ota toista tosissani. Kun niin paljon sanotaan että parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen niin eihän sitä voi edes uskollisuutta vaatia keneltäkään.
Tottakai olen itse syyllistynyt vuosikaudet siihen harhaluuloon että puolisoni olisi minulle tulevaisuudessa taas uskollinen. Siihenkin olen syyllistynyt että uskon parisuhteemme vain vahvistuvan. Ja vaikka sadat ihmiset sanoivat "ota ero!" en eronnut lukuisista tunteiden ulkopuolisista, järjestelyihin liittyvistä syistä. Enää en odota toiselta mitään, en nojaudu hänen sanaansa enkä siis tule enää pettymäänkään.
"On vissiin niin, että aina suhteessa jompi kumpi pettää?"
no ei nyt sentään.
hatusta vetäen 40% ihmisistä on joskus pettänyt jotakin kumppaniaan, mutta prosentit ovat huomattavasti pienemmät, jos vanhoilta pareilta kysytään kuka on pettänyt nykyistä kumppaniaan.
Joo..no tarkoitin niinku tätä päivää, mitä eletään. Tosin ei saisi yleistää, mutta siltäpä tuo tuntuu...