naiseni kiukkunen luonne

siinä se ongelma. Tosin en osaa sanoa, miten pitäisi huomioida. Ehkä hänen pitäisi saada olla prinsessa ja koko hovi hoivaamassa. Taita olla väsynyt lapsenhoitoon.
Osta aluksi kaunis kukkapuska, sitten voisit tuoda pienen suklaarasian ja sit jotain. Jotkut vaan ovat niin epäitsenäisiä, että kaipaavat samanlaista parisiteen lujittamista niinkuin apinoilla ja eläimillä yleensä.
Muistat kai suukottaa, kun lähdet töihin ja sit uudelleen kun tulet töistä !

Mikä ehkäisykeino teillä on käytössä? E-pillerit aiheuttaa monilla kiukunpuuskia ja itkuisuutta ja nämä oireet saattava puhjeta vasta lapsen jälkeen (hormonitoiminta muuttuu). Jos nainen on pillereillä, kokeilkaa vaihtaa vaikka hormonikierukkaan, siinä on sama ehkäisyteho, mutta ei pistä elimistöä niin sekaisin ja tulee halvemmaksikin.

"ja syntymästä lähtien ja oikeastaan jo sitä ennen vain valittanut kun en huomioi häntä vaikka just sanoin että voin kyllä olla tyttäremme kanssa et lähtee muiden naisten kanssa.ulkoilee jne."

Jaa, ei sitä varmaan kiinnosta tyttöjen kanssa ulkoilla, vaan haluaa juuri _sinulta_ huomiota.

Vauvaikä on spesiaaliaikaa, ei kannata heti heittää kirvestä kaivoon. Nyt vain pitäisi miettiä mikä teillä mättää. Pitäskö hommata vauvanhoitoapua tms.? Jos teillä on kuitenkin mennyt ennen raskautta hyvin, niin miksi sitä aikaa ei saisi takaisin? Vauva vaan on sekottanut teidän elämää niin paljon,t teideän pitää laittaa parisuhde korkeammalle prioriteetille.

Varmasti kuuppa hajoaa, niin on hajoamassa puolisosikin kuuppa sun silmien edessä - tehän olette pariskunta, jolla on pieni lapsi. Sä olet väsynyt ja siksi et ehkä itsekään huomaa mitä juuri kirjoitit. Nainen on pienen lapsen äiti, kaipaa huomiota ja itkeä pillittää - ei se ole kiukkuisen luonteen merkki vaan hän on uupunut. Ja osa tuosta uupumuksesta purkautuu juuri tuolla kiukkuisuudella. Ja sä olet pienen lapsen isä, kädet täynnä hommia etkä sen seassa oikeasti huomaa, että kyse ei ole "vain kiukkuisesta luonteesta". Hyvin tyypillisesti tuo päätyy siihen, että joko sä lähdet tai nainen lähtee ja sä ihmettelet, kun olet pistänyt kaiken vaan känkkäsyydeksi, et uupumukseksi, onnettomuudeksi, pahoinvoinniksi.

Tuolla jo tota ratkaisua ehdotettiinkin, että pakene. Mutta kyllä minun mielestäni tuo asia on oikeasti selvitettävä, koska erota voit, mutta et paeta. Sinä haluat varmasti olla isänä lapsellesi ja teillä on siten käytännön pakosta sen min. 17 vuoden side toisiinne. Jos tuosta pakenee eikä välitä selvitellä asioita, niin se sama riitaisuus ja negatiivinen ilmapiiri säilyy tuon ajan (tappelut tapaamisista, huoltajuuksista, elareista, tytön kurahanskoista ja mahd. uusista kumppaneista...). Ja se voi olla todella hajottavaa - ei ainoastaan teille kahdelle vaan lapsellennekin.

Sinuna ehkä tekisin sen mitä nainen toivoi eli huomioi. Enkä nyt tarkoita kukkapuskia tai sen sellaisia. Vaan aitoa ja rehellistä keskustelua. Ette te kummatkaan tahdo onnettomia olla ja varmasti rakkauttakin on, vaikka se pikkulapsiarki voi saada ajattelemaan muuta. Anna hänen tietää, että olet huomannut hänen kiukkuisuutensa, itkunsa jne. ja sinä välität siitä (jos et vielä, niin opettele) etkä halua hänen kokevan oloaan pahaksi. Ja haluat tietää mistä se johtuu. Kerro myös, että sinäkin olet uupunut, olet pahoillasi ettet ole jaksanut huomioida siten kuin nainen toivoo sinun huomioivan etkä pakosti edes tiedä mitä huomioinnilla hän tarkoittaa. Ja kerro miten sinä koet sen naisen kiukuttelun. Todetkaa nyt että elätte stressaavaa aikaa ja onko teistä pääsemään sen yli. Mun mielestä tuollainen aito keskustelu, jossa päästäisiin riitelyjen (siihen varmasti kummatkin olette sortuneet) ja jossa pääsisi esiin sekin fakta (?) että toisistanne välitätte ja rakastatte olisi tuhat kertaa arvokkaampaa kuin romanttisen illalliset ym. Se jopa auttaisi teitä ymmärtämään toisianne (nainen nimittäin varmasti ei ymmärrä sinuakaan, vaikka se sinusta oudolta tuntuisi). Sillä kukaan muu nainen ei lopulta voi vastauksia kumppanisi puolesta kertoa, sun täytyy selvittää ne hänen kanssa.

Ehkä tuo auttaisi parisuhteessanne näin alkuna tai ehkä ei, mutta voisi edes lähentää teitä. Sillä kun sen lapsen pukasitte, niin teillä on velvollisuus käyttäytyä fiksusti toisianne kohtaan. Tuollainen itkeminen ja onnettomuus ei ole kiukkuista luonnetta vaan hänellä on aidosti paha olla. Mitä jos yrittäisit pinnistää ja auttaa omaa kumppaniasi? Se voisi olla sellainen voimanjyvänen, joka häntä rohkaisisi omalta osalta pinnistämään.

Ja jos kyseessä on masennus, niin siihen haetaan apua ammattilaisilta eikä jäädä kitkuttelemaan. Nainen hakeutuu avun piiriin ja sinä tuet ja rohkaiset siinä häntä parhaasi mukaan.

Tsemppiä nyt teille molemmille ja sille, että yhdessä saatte turvattua tytöllenne onnellisen lapsuuden. :)

Miksi kysyt asiasta naisen logiikasta, kun kerran kaipaat vastauksia miehiltä? Mene miehen logiikka -palstalle.

"Millä on 1,5v tyttö ja syntymästä lähtien ja oikeastaan jo sitä ennen vain valittanut kun en huomioi häntä vaikka..."

Enkä edes ymmärrä mitä yrität sanoa.

minun naiseni on aika herkkä suuttumaan...kaksi asiaa josta hän on mäkättänyt on se ku tein makaronia ja muusia ja toinen ku sanoin että 3minuuttia peliaikaa nhl:äs

ei oikein tunnu normaalilta!