Mulla on ollut jo ties kuinka monta vuotta sellainen outo sumuinen, epätodellinen olo, vaikea selittää. Vähän niinkuin huimaisi kokoajan. Päässä tuntuu painetta ja tuntuu kun ei näkisi ja kuulisi asioita kunnolla. Olen muutenkin aina ihan omissa maailmoissani.
Joskus harvoin tuntuu kuin heräisi todellisuuteen pariksi sekunniksi ja haluisi jäädä siihen olotilaan, mutta sitten taas sumuinen olo palaa takaisin. Olen huomannut että tälläistä "todellisuudeen tunne" tilanteita tapahtuu yleensä joskus ajaessani autoa.
Myös yksin autolla ajaessani tuo sumuinen olo tuntuu hirveältä, olen omissa maailmoissa ja yhtäkkiä huomaakin että "miten sitä nyt jo on tänne ajanut."
Olen lukenut toisten kirjoittamia keskusteluja samankaltaisesta olosta, joissa todetaan heillä olevan paniikki tai ahdistuneisuushäiriö, mutta en usko itselläni sellaisia olevan.
Haluaisin kuulla onko muilla tälläisiä kokemuksia ja onko tälläisestä olosta mahdollista päästä jollain tavalla eroon ja herätä todellisuuteen?
Koen muuten olevani ihan tavallinen tallaaja, olen terve ja pystyn kuitenkin elämään ihan normaalia nuoren naisen elämää, olotilasta huolimatta. Mulla on alhainen hemoklopiini, taisi olla 117. Nukun paljon, mutta olen kokoajan tosi väsynyt ja kyllästynyt työhöni. Ehkäpä tässä nyt tuli tarpeeksi tietoa, olen tosi kiitollinen jos joku osaa antaa vastauksia!
Joskus harvoin tuntuu kuin heräisi todellisuuteen pariksi sekunniksi ja haluisi jäädä siihen olotilaan, mutta sitten taas sumuinen olo palaa takaisin. Olen huomannut että tälläistä "todellisuudeen tunne" tilanteita tapahtuu yleensä joskus ajaessani autoa.
Myös yksin autolla ajaessani tuo sumuinen olo tuntuu hirveältä, olen omissa maailmoissa ja yhtäkkiä huomaakin että "miten sitä nyt jo on tänne ajanut."
Olen lukenut toisten kirjoittamia keskusteluja samankaltaisesta olosta, joissa todetaan heillä olevan paniikki tai ahdistuneisuushäiriö, mutta en usko itselläni sellaisia olevan.
Haluaisin kuulla onko muilla tälläisiä kokemuksia ja onko tälläisestä olosta mahdollista päästä jollain tavalla eroon ja herätä todellisuuteen?
Koen muuten olevani ihan tavallinen tallaaja, olen terve ja pystyn kuitenkin elämään ihan normaalia nuoren naisen elämää, olotilasta huolimatta. Mulla on alhainen hemoklopiini, taisi olla 117. Nukun paljon, mutta olen kokoajan tosi väsynyt ja kyllästynyt työhöni. Ehkäpä tässä nyt tuli tarpeeksi tietoa, olen tosi kiitollinen jos joku osaa antaa vastauksia!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ravitsemuksessa on varmaan puutteita, joten tehostatko sitä (annatko itsellesi lisäravintoa)?
Ruokaremontti olisi paikallaan.
Toisekseen, oletko tutkituttanut korvasi?
Minä elän myös tuollaisessa epätodellisuuden tunteessa, mutta en havahdu välillä parempaan normaaliin tilaan. Minä sairastin hirvittävän vaikean verenmyrkytyksen, johon olin sairaalan letkuissa 2 kk ja hoito jatkui kotona antibiootein vajaaseen vuoteen.
Siitä seurauksena oikean puolen osittainen ns. halvaantuminen, mutta raajat ovat palautuneet, jota ei pitänyt tapahtua. Korvasta se vei kuulon myös oikealta puolelta, ja tiettävsti tuo minun epätodellinen olotila ja huimaus on siitä peräisin. Tämä olotilahan alkoi tuosta verenmyrkyytyksestä.
Autoa pystyn ajamaan, kun istuessa ei huimaa. Vain kävellessä. Minusta tuntuu että olen jo sopeutunut aikalailla tuohon epätodelliseen tunteeseen ja huimaamiseen.
Yritä löytää lääkäri, joka ottaa asian todesta. Tsemppiä vaan!
AIVAN KERROT TUTTUA ASIAA. MINULLA SUMUPÄISYYS ON JATKUNUT 20 VUOTTA. MASENNUKSENA SITÄ ON HOIDETTU. EN OLE SAANUT MITÄÄN APUA LÄÄKKEISTÄ.
KOLMEN VIIKON KULUTTUA ON AIKA SISÄTAUTILÄÄKÄRILLE,TOIVON JOTAIN VASTAUKSIA LÖYTYVÄN.
OMAT EPÄILYKSENI KOHDISTUVAT LISÄMUNUAISIIN. TÄMÄN 20 VUOTTA MINULLA ON OLLUT KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA,JOHON THYROKSIIN LÄÄKITYS(0,1mgx 1½).
TOSI HIRVITTÄVÄ VAIVA, JOTA EI MILLÄÄN SAA MUITA YMMÄRTÄMÄÄN.
KUN ASISTA JOLLEKIN KERTOO, HYMYILLÄÄN VAAN "YMMÄRTÄVÄISESTI"(hulluna pitävät)
MINÄ OLEN JOUTUNUT POIS TYÖELÄMÄSTÄ(eläkkeellä)
TOIVON, ETTÄ SINÄ LÖYTÄISIT APUA ONGELMAAN.
OLETKO POIKENNUT KILPIRAUHASFOORUMILLA?
mieleen. Kilpirauhasfoorumi on todella hyvä ja siellä tosi avuliaita asioista hyvin tietäviä. Aina ei terveyskeskuksessa kovin hyvää tietämystä, arvot saattavat olla viitteiden sisällä, mutta olo ratkaisee. Eli jos et apua saa julkiselta puolelta, käänny ihmeessä osaavan yksityislääkärin puoleen. Kilpirauhasfoorumilta saat hyvien lääkäreiden nimiä, jotka eivät tuijota pelkästään arvoihin, vaan katsovat kokonaisvointiasi, jos arvot häilyvät rajamailla. Tsemppiä Sinulle, ei kannata enempää kärsiä, lääkäriin vaan, mutta hyvälle sellaiselle! (Muuten turhaudut entisestään, lääkäreissä ON eroja, suuria!)
Syön joskus vitamiineja ja ruokailutottumukset on kyllä vähän sekaisin. Joskus en syö paljoa mitään ja joskus syön oikein kunnolla.
Menin joskus muutamavuosi sitten terveydenhoitajalle korvakivun takia ja siellä puhdistettiin korvat kunnolla vaikun takia.
Kilpirauhasjutuista en ole kuullutkaan. Täytyy käydä vähän lueskelemassa.
Mulla on ollut myös yks ongelma jo monta vuotta, joka päivä täytyy sylkeä sitkeää limaa pois kurkusta ja se on rasittavaa. Ajattelin ilmoittaa jos vaikka liittyisi tähän samaan asiaan.
syntyä flunssan jälkeen. Myös sikapiikki aiheuttaa tinnitusta. Kovassa melussa ei sisäiset äänet niin kuulu, mutta kun on yksin hiljaisuudessa, alkaa helposti kuulla kaikkea.
katsomaan nuo kilpirauhasarvot. Esim. vajaatoiminta aiheuttaa hyvin paljon erilaisia oireita, väsymys ja tuo "sumuisuus" melkeinpä kaikilla. On kuitenkin hoidettavissa oikealla lääkityksellä ja jos tästä johtuvat oireesi, elämänlaatusi paranee hyvin pian! Ja muista, kunnon lääkärille!
Iski silmään tämä otsikko, ihan kuin olisin itse kirjoittanut. Itsellä kolme vuotta jatkunut tämä ihmeellinen epätodellisuus ja sumuisuus,lääkärit eivät ole saaneet asiaa mitenkään eteenpäin. Huomasin, että jollakulla oli ollut verenmyrkytys ja minulla on vauvana ollut myös verenmyrkytys koko kehossa. Kilpirauhas plus muut perustestit otettu ja kaikki kunnossa.
Voisiko siis verenmyrkytys vauvana olla syy näihin oireisiin? Olen 19. Tsemppiä kaikille, jotka kärsivät samasta tilasta, tuntuu lääkärit muillekin ehdottelevan niitä psykosomaattisia oireita,itsellä masennuslääkitys menossa. Jestas sentään kuinka voi olla mahdollista ettei lääkäreistä ole hyötyä tälläisessä tilanteessa,itsellä kokemus sellainen että lääkärit eivät ole tutkimusasenteella, vaan pyörittävät ympäripyöreyksiä edestakaisin. Enkä tiedä mistä sitä apua lähtisi hakemaan, yksityiselle olisi mentävä mutta rahat vähissä eikä voi mennä monelle yksityiselle enkä tiedä mille yhdelle lääkärille menisin. Kauhea tilanne.
olisi oikea, mutta ehkäpä neurologi? Laita aloitus tuonne neurologian puolelle hyvästä neurologista omalla asuinpaikkakunnallasi/lähipaikkakunnilla.
Terv.keskuslääkäriltä VAADI lähete neurologille, pakkohan asia on saada selvitettyä, eihän tuollaista kukaan pidemmän päälle jaksa. Se, että sinua tähän asti hoitaneet lääkärit eivät ole syytä löytäneet, ei oikeuta heitä lopettamaan tutkimuksia eli eteenpäin asia, lähete erikoissairaanhoitoon niin kauan että syy löytyy. Neurologian pkl tai esim. infektiotautien poliklinikka. Koita jaksaa. Pyydä vastaanotolle vaikka joku tuttusi mukaan, joka osaa myös avata suunsa ja olla napakka.
Yksi vaihtoehto myös on, jos et pääse etenemään asiassa, mennä päivystykseen vaikka kerran viikossa, eiköhän sieltäkin sitten lopulta lähetetä erikoislääkärille.
Kiitos paljon kaikille vastauksista! Ensiviikolla menen yksityiselle lääkärille terveystarkastukseen niin saa nähdä mitä lääkäri sanoo. Pelottaa vaan että lääkäri ei ota tosissaan näitä oireita :/
lääkärille jo pian. Kirjoita oireet paperille ja kuinka kauan mikäkin oire kestänyt, niin mitään ei unohdu.
Voit jatkossakin, jos tapaat muitakin lääkäreitä, esittää kirjallisena oireet. Tsemppiä!