Menen nukkumaan?
Tehdäänkö runo..
maniamania
23150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
kahdesti mania
sydämesi on vadelmia
:-)
kun on ikävä sinua
kiemurran
teen ottavan perhon
Perhon haukkaan
ja manian maukkaan
halki maniamania
kuin kaksi kania.
ne
fiilaan
höylään
Tulee siit sata kania
sinusta haaveilen
odottelen
saavutko koskaan
tähän paikkaan
ikäväni on kaunis
se olet sinä
osatessani, mutta toivotan vain hyvää yötä.
manianmania
on ylpeä ja pramia,
kun monta fania
Päivän sählää ja kukkuu
onnex meni jo nukkuu
e o anssi-vaarista runoilijaks
toisten runoja mollaat? Tee ite parempi? Et taida osata?
Siinä ajassa olisit tehnyt jonkun lorun, muttei äly riittänyt
Kun astut hänen uneensa, pyyhi jalkasi edes
OON ISO MAKKARA, OTA JAKKARA, KOHTA TULEE KAKKARA! HAHA!
mennyt nukkumaan.
Olisinpa runoilija! Saisin sanotuksi.
Olet kaunis ihminen.
Jos en sata vuotta eläessäni
korpea tallatessa
kohtaisi sinua.
Olisit silti se.
RUNOILIJA! ONNEKSI ET IIVAR RUNOILIJA! OLISIT RUMA!
HAHA!
Jos saisin uuden mahdollisuuden astua ulos maailmaan,
tekisinkö toisin ?
Kurkistaisinko varovasti ensin kynnykseltä ?
Vai lähtisinkö taas rinta rottingilla ja paukauttaisin oven perässäni kiinni ?
Lähtisinkö ? Vai… jäisinkö ?
Palaisin ehkä ovelta takaisin lämpimään huoneeseen. Istuisin takan eteen
ja tuijottaisin tulta. – Räiskyvää, kuumaa ja… tukahduttavaa.
Tuijottaisin niin kauan, että silmiini alkaisi sattua ja
poskiani alkaisi kuumottaa tulen loimu.
Se ajaisi minut kauemmas. – Kauemmas kuumuudesta. – Lähemmäs ovea…
Kohti ihanaa raikasta viileyttä. – Kohti uutta, tuntematonta.
Avaisin uudelleen ulko-oven ja lähtisin sittenkin.
Mutta jättäisin oven vähän raolleen, kuin hätävaraksi.
Hyvää yötä :)
katsonut hiipuvaa nuotiota
odottanut turhaan
kunnes ei hiillos hehku
potkisit sen tuhkan veteen
ja jos pieni kekäle
siinä sihahtaisi
tietäisit rakastaneesi.
Öitä:)
kun olet elänyt elämää,
runo runoile elämästä eletystä
runoillut kun olet siitä elämästä
eletystä, on tehtävä edess' tärkeä
pieni sirunen sun omaa henkeä siihen puhalla
anna runollesi elämä
niin kuin eletty elämäsi
on sinuunkin sirun henkeänsä henkässyt...
Neuvoksi kaikille runoilijoille, jos haluatte, että teidän runonne on jokseenkin kiinnostavia luettvaksi.
Itke ja lue :D
toinen neuvoni sinulle. Palstalla runoleminen ei sinua kuntoon hoida. Todellisuuden kohtaaminen taas hoitaa. Palsta on oiva paikka kaikkille niille jotka todellisuutta pakoilee, koska täällä voi luoda oman mielikuvitusmaailmansa ja elää siinä. Mutta mitä taas palstatodellisuudessa elävät eivät taida käsittää, että että palstatodellisuus ei ole se oikea todellisuus. Palstatodellisuus ei elää, ellei sille elämää anna. Yksi yhteinen piirre on palstatodellisuudella ja oikealla todellisuudella: kummatkin joutuu ennemmin tai myöhemmin kohtaamaan. Mitä myöhemmin ne kummatkin todellisuudet valitsee kohdata, sen enemmän ne tulee satuttamaan.
Teidän aika tarkkaan mitä sinunkin on tehtävä, mutta jos sen sinulle kertoisin, ei hyötyä sinulle siitä olisi. Se on jotain, minkä joudut oivaltamaan itse.
Yksi pieni viisauden siemen sinulle ja joillekin muille. Ei voi voittaa sellaista, joka ei kilpaile. Yrittäessään voittaa sellaista, häviää senkin vähän mitä on voittanut.
Kaikkea hyvää sinulle ja toivon, että ymmärrät jatkossa pysyä kauempana aamutähdestä, koska tullessasi liian lähelle, poltat itsesi. Muista myös se, että tähdet loistaa kaikille. Kukaan ei voi omistaa tähden loistoa ja kaikki ei sitä edes huomaa kävellessään koko ikänsä katse maahaan luotuna. Hyvä alku on nostaa se katse siitä maasta ja katsoa eteensä. Sillä tavalla ei tule enää niin paljon epämiellyttäviä törmäyksiä ja tiedä mitä elämä eteen tuo...
nyt nukkumaan
kaikki eri huoneisiin
eri maailmoista
niin unelmoidaan
Naapurit katsovat
kuinka valot sammuvat
yksi kerrallaan
kunnes täysin pimenee
Pihan lumen enkeli
taloa hiljentynyttä varjelee.
runoilijalapsi.
Tai voitaisko ainakin yrittää?
hiljaa! hähä!
...päätäsi, se on järkevää.... =)
Eipä sitten ajatella hlökoht..
Annoin sulle kauneimman mitä tiedän,
olet niin hiljaa sen siedän.
Niin monen nään taipuvan,
elämän usvaan haihtuva.
Rakkauden niin vaativan,
tunteen unhoon vaipuvan.
Vaan en kasvoista enää etsi sinua,
olet niin kaunis ilman minua.
Jää hyvästi armaani.