Olen 24-vuotias nainen ja nyt muutaman kerran tapaillut erästä todella mielenkiintoista pari vuotta vanhempaa miestä. Tutustuimme baarissa ja aikaa onkin pääsääntöisesti vietetty tuoppien edessä jutellen pienessä porukassa. Aina kun olen hänen seurassaan, tulemme todella hyvin juttuun ja niissä hetkissä olen täysin varma, että hän on minusta kiinnostunut. Ulkoisen "pikkuflirtin" lisäksi hän itse ehdottaa seuraavalle päivälle elokuvissa käyntiä ja huomioi minut todella hyvin pienin elein ja katsein. Pientä mustasukkaisuuttakin on havaittavissa, jos vaihdan muutaman sanan tiskillä vanhojen tuttujen kanssa. Ja hän on muutamankin kerran esitellyt naispuolisia tuttujaan painottaen sanoja 'ystävän tyttöystävä' tai 'työkaveri'. Vähän kuin puolustellen.
Ongelmaksi on muodostunut se, että tapaamme vain kun hänelle sopii. Tai näin ainakin oletan.. Itse olen pari kertaa ehdottanut muutamalle juomalle lähtöä ja vastauksina on molemmilla kerroilla ollut "hirmu kiire" tai "oltiin eilen niin ei millään jaksa" yms. joten luovuin itse aloitteen teosta. Hänellä on myös tapana lopettaa yhteydenpito viikoksi tai kahdeksi ja vasta sen jälkeen kutsua minut jonnekin. (Ellei tämä nyt ole omaa syytäni, kun olen selvästi vähentänyt kutsuja) Itse kun olen niin pahuksen kiinnostunut, niin en kovinkaan montaa kertaa ole kutsusta pystynyt kieltäytymään. :)
Tiedän, että mies vaikuttaa pelurilta, mutta en siltikään haluaisi lokeroida häntä kyseiseen laatikkoon suoralta kädeltä. Hänellä on takanaan pari pidempää seurustelusuhdetta ja mietinkin, että voiko hän olla vielä henkisesti kiinni jommassa kummassa edellisistä naisistaan? Pelureista minulla on aikaisempaakin kokemusta, joten yllätyksenä ei tulisi tietenkään, jos sellaiseen olen taas hairahtanut. :) Edellisistä selvistä pelurikokelaista tämän tapauksen erottaa tietynlainen herkkyys ja ujonpuoleinenkin mustasukkaisuus.
Tuntuu kuin etenisimme nopeasti illan aikana tietynlaiseen yhteyden ja kiintymyksen tasoon, joka jää minun puoleltani voimaan, mutta mies nollaa itse päässään tilanteen. Tilanteemme on kaverillinen, mutta kemiaa ja tietynlaista jännittettä löytyy silti paljon.
Syvä niiaus kaikille, ketkä lukivat koko pätkän. :) Ja kommentti olisi tarpeen. Ei kai sitä kukaan tänne muuten vuodattaisikaan tarinoitaan... Onko mies siis selvää ajan tuhlausta? Saavutettavissa pienellä vaivalla?
Ongelmaksi on muodostunut se, että tapaamme vain kun hänelle sopii. Tai näin ainakin oletan.. Itse olen pari kertaa ehdottanut muutamalle juomalle lähtöä ja vastauksina on molemmilla kerroilla ollut "hirmu kiire" tai "oltiin eilen niin ei millään jaksa" yms. joten luovuin itse aloitteen teosta. Hänellä on myös tapana lopettaa yhteydenpito viikoksi tai kahdeksi ja vasta sen jälkeen kutsua minut jonnekin. (Ellei tämä nyt ole omaa syytäni, kun olen selvästi vähentänyt kutsuja) Itse kun olen niin pahuksen kiinnostunut, niin en kovinkaan montaa kertaa ole kutsusta pystynyt kieltäytymään. :)
Tiedän, että mies vaikuttaa pelurilta, mutta en siltikään haluaisi lokeroida häntä kyseiseen laatikkoon suoralta kädeltä. Hänellä on takanaan pari pidempää seurustelusuhdetta ja mietinkin, että voiko hän olla vielä henkisesti kiinni jommassa kummassa edellisistä naisistaan? Pelureista minulla on aikaisempaakin kokemusta, joten yllätyksenä ei tulisi tietenkään, jos sellaiseen olen taas hairahtanut. :) Edellisistä selvistä pelurikokelaista tämän tapauksen erottaa tietynlainen herkkyys ja ujonpuoleinenkin mustasukkaisuus.
Tuntuu kuin etenisimme nopeasti illan aikana tietynlaiseen yhteyden ja kiintymyksen tasoon, joka jää minun puoleltani voimaan, mutta mies nollaa itse päässään tilanteen. Tilanteemme on kaverillinen, mutta kemiaa ja tietynlaista jännittettä löytyy silti paljon.
Syvä niiaus kaikille, ketkä lukivat koko pätkän. :) Ja kommentti olisi tarpeen. Ei kai sitä kukaan tänne muuten vuodattaisikaan tarinoitaan... Onko mies siis selvää ajan tuhlausta? Saavutettavissa pienellä vaivalla?
Vastaukset 16
Vanhimmat
on ajan tuhlausta. Minä voisin nimeltä luetella tässä liudan miehiä, joille kyllä sopii huviksi silloin kun ei ole parempaa tarjolla, mutta koskaan heiltä ei saa vastausta, jos itse tekee aloitteen mihinkään. Aikansa sitä pettää itseään. Haluaa kääntää kaikki torjumiset hyväksi. Kestää kymmenen ilkeyttä, kun saa yhden kohteliaisuuden. Aikansa sitä sietää, ja lopulta tulee mitta täyteen. Elättelee hulluja toiveita ja koskaan ei saa vastausta mihinkään järkevään kysymykseen. Ja mitä merkitystä on sillä, että oli hänellä sitten edellisiä kokemuksia tai ei, jotka haittaavat. Siitä et pääse mihinkään, että hän ei sinua huomioi, vaikka selittäisit sen itsellesi miten. Ja mikä syy olisi sellainen, että sinun pitäisi nyt kestää sitten tuota välinpitämättömyyttä ja sitä, että sua roikutetaan kuin vanhaa kinkkua odottamassa, josko muu ape loppuisi? Ei mikään.
Lisäksi se, että sä löydät hänestä piirteitä herkkyys ja ujonpuoleinen mustasukkaisuus? yritätkö sä peitota vain sitä, että että sulle törkeillään ja sä selität sen milloin milläkin. Kyllä niitä hyviäkin miehiä on, on ujoja ja mustasukkaisia ja niitä, jotka on olleet suhteissa ja kokeneet vaikka mitä, mutta kohtelevat kuitenkin ehkä toista kuin ihmistä.
Kyllähän sitä illanvietossa pikkuhuppelissa juttuun tullaan ja miten helppo on esittää muka mustasukkaisuutta, mutta heti kun pitäisi ihan oikeasti kohdata, niin mites käy. Ei kuule koskaan mitenkään. Ja mitä merkitysät sillä on oliko peluri vai ei. Merkitystä on sillä, että sä olet leikkikalu, josta ei voisi vähempää välittää. Etkä sä tule koskaan olemaankaan niin tärkeä, että sun aloitteisiin vastattaisiin, miksi se muuttuisi. Tai että häntä edes niin paljon kiinnostaisi, ettei häipyisi milloin mihinkin. Selitys on tasan toiset naiset, ei mikään muu.
Sellasta miestä ei olekaan, joka ei innostuis, kun oikeasti tuntuu siltä. Älä hyvä nainen tuhlaa aikaasi enää yhtään tuollaiseen.
Onko täysin typerää ajatella, että vika olisi minussa itsessäni, kun en häntä kiinnosta tarpeeksi? Vai onko tuo ennemminkin perusluonteenpiirre, jolle on tyypillistä etsiä aina vaan kauniimpia ja hyväkroppaisempia naisia ja laitella viestiä vuoronperään kaikille, kun siltä tuntuu?
Vaikeaa vaan hyväksyä tuo sellaisenaan. Torjuttu olohan tästä tulee perhana. :/
Pitäisikö minun lopettaa miehen tapailu kokonaan? Hänellä on silti mukava kaveripiiri, jossa olen tutustunut moneen hienoon persoonaan (niin mieheen kuin naiseenkin) enkä haluaisi kokonaan luopua tästä uudesta seurasta.
Niin ja kiitos todella hyvästä vastauksesta. :)
En tiedä, onko se typerää ajatella, että vika on itsessä. Jos useimmilta miehiltä kysyttäisiin, niin vika kyllä on naisessa, sillä kun löytyy toisenlainen, ei mieskään ole torjuva, eikä mistään sitoutumiskammoista ole tietoakaan. Voihan sitä miettiä, mutta ei se miettiminen oikein johda mihinkään, koska koskaan et tule saamaan selville, miten asia on.
Ei sinulle nyt tullut torjuttu olo, sulle on tullut se jo kymmeniä kertoja varmaan. Et vain tajua sitä, että sinua on torjuttu jo pitkään, kenties viikkokausia, kaikki huomiotta jättäminen, mitä yrität tehdä on torjuntaa. Joka kerta kun jotakin yrität ja et pääse selvyyteen, olet torjuttu. Ei sulle nyt tullut torjuttu olo, sitä on kuule tekemällä tehty jostain muulta tahota kuin täältä. Eikä minusta sinun ole edes olennaista tietää, onko se perusluonteenpiirre vai ei. Olennaista sinun kannaltasi on se, että sua torjutaan. Ei sitä tarvitse selittää millään muulla. Eikä silläkään ole merkitystä oliko se luonteenpiirre vai ei. Sulle ollaan törkeitä, paljonko siinä selitykset sitä miksikään muuttaa?
Tontyyppisillä miehillä on normaalisti sitä kaveripiiriä paljonkin. Varmaan monet on juuri tuollaisia kuin sinä, että oikeasti se yhteys jää lopulta puuttumaan, mutta jotenkin sitä vaan suurin osa roikoskelee mukana. Montakohan samanlaista kuin sinä, varmaan aika paljon. Niistä oikeista ihmissuhteista ei lopulta tiedä. Lisäksi sä et ole millään tavalla riippuvainen tuosta miehestä. Hän ei sanele sun ihmissuhteistasi. Jos sun suhteet hänen kaveriensa kanssa on hänestä kiinni, eikö se ole jotenkin sairasta?
Lisäksi miksi sun tarvitsisi lopettaa kenenkään tapailua. Hänhän on lopettanut sen jo monta kertaa. Sata kertaako sut pitäisi torjua, että sä tajuaisit, mikä on homman nimi. Hän on lopettanut sen sulle varmaan kerta toisena perään, etkä sinä tajuaisi sittenkään. Ottamatta kantaa mieheen sen enempää, miksi sinun elämäsi pitäisi olla sellaista? Mitä hyötyä siitä sinulle on? Mitä sinä siitä saat kuin pahan mielen?
Olet niin oikeassa.
Oon vaan niin pitkään sinkkuillut jo, että miesten vikojen sijaan olen ennemminkin alkanut etsiä vikaa itsestäni. Ja kun joku mies sitten puhuu ja huomioi minut sitten yhtäkkiä pyörryksiin niin se on sitten menoa..
Tosiasia on, että ne kunnon miehet vaan eivät jostain syystä kiinnosta niin paljon, kuin tuollaiset kusipäät. Taas näitä mystisiä naiseuden faktoja.
Luultavasti siis vika ei ole miehissä, vaan siinä, MILLAISTEN miesten huomiota minun yhtäkkiä tekeekin niin paljon mieli saada.
uskomatonta, miten sokea olet. Vieläkin haluat ajatella, että vika on sussa ja selittää kaikki ja imeä oikein itseesi jonkun syyn. Etkö sä nyt voi alkaa tajuta, että jos joku sulle on törkeä, se on törkeä ja piste. Ilman, että sun pitää keksiä sata ja yksi syytä itsestäsi ja selitellä ja vähätellä. Sulla on vastuu omista tekemisistäs ja sä et vastaa toisten tekemisistä. Ne tekee sen itse ja vastaa siitä, etkä sä.
Ei sun tarvi yhtään vähätellä jonkun toisen tekemisiä, tai ottaa niitä omiksi vioiksesi. Jos sä kaiken paskan, mitä muualta saat, hierot itseesi ja sitten ajattelet, että sä olet huono, niin se on kyllä sun vika. Mikset sä halua tai voi nähdä ihmisiä sellaina ja sillä tavalla toimivina, kuin he ovat, ilman, että sä heti alat vääristellä asiat itseesi. En tajua sua. Sä kerjäät niin ikävyyksiä itsellesi tuolla tavalla, etkä edes ymmärrä sitä.
Jos mies haluaa nähdä silloin ku sulle sopii tai esim. ei ota yhteyttä kahteen viikkoon. Niin kyllä sillä on toinen tai toisia. Eikä hän ole oikeasti susta kiinnostunut. Unohda se mies! Tai ei sun tarvii sitä unohtaa kuukauden kuluttua tuskin kuulet siitä miehestä enää mitään! Tai jos oh kilttimies nii voi se sua aina "tarpeen tullen" tapailla!
Voi sillä olla toisia pyörityksessä. Tullu pidettyä yhteyksiä yhden naisen kanssa joka helvetin usein on sellainen että sen täytyis hallita yhteydenpitoa ja näkemisiä, ei tavallaan mun mieliksi voi mennä koskaan. Sillä on muitakin pyörityksessä, milloin kaula syötynä tai muuta.
Jos musta olisi kyse, mä en pelaile. Haluan edetä rauhassa koska too much too soon tappaa kiinnostuksen. En puske liikaa päälle seksin suhteen vaikka vietävästi panettaisikin :D Yhteydenpidosta en osaa sanoa, mulla olisi tuollaista silloin kun kiinnostusta on mutta ei oikein keksi varsinaista asiaa miksi ottaisi yhteyttä eikä halua olla liian aktiivinen. Tai jos vaikuttaa siltä että yhteydenpito on liian yksipuolista. Sun pari aloitetta josta kieltäytynyt voi mennä huonon ajotuksen piikkiin. Entä jos joskus heität päivää paria ennen että mitäs teet perjantaina tai lauantaina jos käytäis parilla?
Tosi kiva saada miesnäkökulmaakin peliin. :)
Tuo ristiriitainen käyttäytyminen ilmenee tässä miehessä myös niin, että tämä kerran esimerkiksi lainasi multa 10 euroa ja sanoi tuovansa sen seuraavana päivänä mulle. Sanoi että oisi kiva samalla käydä kahvilla tai mennä leffaan tai jotain illalla. Sitten hän seuraavana päivänä (jolloin sovittiin, että tämä edellinen tapahtuisi) tulikin nopeesti käymään, palautti rahan ja sanoi että nyt hirmunen kiire päällä. Ja "näkyillään". En sitten tiedä oliko tuo tilanne kiusallinen siksi, että itse pelkäsi mun olevan siitä kiinnostunut liikaa, vai siksi että se itse oli järkännyt tuon tapaamisen ja nyt ei sitten tuntunutkaan enää niin rennolta meininki. Äkkiä pois tilanteesta siis.
Njääh, en jaksaisi nyt tulkita tyyppiä. Silmät auki ja uusia kaloja koukkuun. ;) Jos se nyt jostain syystä parantaisi osakkeitaan niin mikäs siinä, kyllä kelpaisi.
Just tollasta pelleilyä jaksoin miehen puolelta puol vuotta. Yleensä tosiaan sillon nähtiin, kun sille sopi ja mielellään sen kotona. Saatto myös pe-la yönä soittaa tuutko käymään, ei tainnu tyttöjä irrota sillon baarista. No ei kai siinä, helvetin hyvännäköinen mies ja menestyvä.. miksei tekis tollasta.
Oli ihan ihania hetkejä, mut kaikesta huolimatta jäi aika paska maku suuhun..
Tuo kympin palautuskin vois onnistua multa :D Sellaisessa tilanteessa missä ei oikein ole kiva fiilis, krapulaa tai muuten mieli maassa, niin en välttämättä jäisi pyörimään liian pitkäksi aikaa tai etten vaikuttaisi liian tyrkyltä. Oon omalla tavallani melko ujo naisten seurassa. Mutta kaveri toi sen kympin kuten oli ollut puhe. Kaikki ei olisi toiminu noin. Helppo sanoo mutta jos osaat olla stressaamatta ylimääräisiä kaverin käytöksestä, niin paljo helpommalla pääset. Se ei vaan ole helppoa kun on kiinnostunut toisesta :)
Mun täytyykin nyt hyötyä sun osallistumisesta, kun tuot ihan uutta näkökulmaa asiaan. :D Jos olisit tämä tyyppi niin toimisiko se, että antaisin sinun tehdä kaikki kutsut ja aloitteet? Vai siirtyykö suurin osa miehistä seuraavaan, kun nainen ei otakaan itse yhteyttä?
Nojoo, nyt onkin sitten suurin kysymys, että onko mies ujo ja kiusaantunut perinteinen suomalainen mies vai minua mennen tullen pyörittävä peluri. Hohhoijaa :)
Ei toimi mun kohdalla että kaikki aloitteet mun käsissä. Jos nainen ei tee mitään, alan helposti etääntyä ja passivoitua vaikka en alkaisikaan katsella muita naisia. Kummankin pitää olla sopivasti aktiivinen niiden suhteen, ainakin mun kohdalla toimii parhaiten. Vastakaikua pitää tulla, mulla iskee helposti passiivisuuden päälle jos saa liian usein pakkeja. Jos nainen ehottaa jotain mikä ei käy mulla just silloin, niin koittaa vaikka paikata tilannetta tekemällä seuraavan aloitteen. Vähän sen mukaan tasapainoilee miltä toinen vaikuttaa.
Nyt meneillään sellaista että alkuun nainen oli aktiivisempi ja minä hiljentelin, sit käänty niin että aloin tehdä aloitteita ja nainen alkoi hiljennellä ja ottaa etäisyyttä enkä edes tajunnu asiaa ennenku vähän jälkijunassa :D Otin vähä etäisyyttä ja nyt taas näyttää siltä nainen alkaa lähentyä. Hullua ja repii hermoja, mutta jotenkin se pieni vetovoima on säilyny useamman kuukauden :D Saa nähä mitä seuraa.
En osaa sanoo muista miehistä, on varmaan niin paljon tapauskohtaista se miten mies käyttäytyy. Paljo riippuu oman mielenkiinnon määrästäkin.
niin ottaisit samalla suihin minulta. Eikä huolta - se on puhdas, koskematon ja jopa ympärileikattu vastikään.
Mielestäni miehet halajavat seksiä, kuten minäkin, mutta mitä sinä haluat? Saavuttaa miehen muinaisesti osoitetun jumaluuden, ja vielä pienellä vaivalla? Talk about the snake in the paradise!
Kovaa on tekstiä, mutta niin on myös kullinikin.
Jaa, no mä en usko että se jamppa on peluri, käsittääkseni useimmat heistä haluavat vain sänkyyn ja noilla tapaamiskerroilla se ois jo tapahtunut tai se mies olis jättänyt sut rauhaan.
Vaikea tapaus se voi olla, ehkä se mies ei ole niin kiinnostunut susta kuin sä toivoisit. Miehenä mulla on sellaisia kokemuksia että olen hyvinkin tullut juttuun jonkun naisen kanssa, mukavaa leppoisaa keskustelua jne. Mutta jos siitä puuttuu seksuaalinen jännite, olen joutunut skippaaman sen kun itse en pysty suhteeseen jos ei ole mitään seksuaalisia haluja kyseistä henkilöä kohtaan. Mies voi viihtyä sun seurassa, muttei halua edetä sen pidemmälle. Mun mielestä naisten aloitteet ovat kyllä kova sana, niitä rohkeita naisia tulee niin harvoi kohdalle, että sitä osaa arvostaa :)
"Ulkoisen "pikkuflirtin" lisäksi hän itse ehdottaa seuraavalle päivälle elokuvissa käyntiä ja huomioi minut todella hyvin pienin elein ja katsein."
Huomioitko miestä itse elein ja katsein? Vai oletko samanlainen passiivinen prinsessa kuin muutkin naiset?