Olen ollut suhteessa varatun miehen kanssa n.vuoden. Hän ei asu naisystävänsä kanssa eikä heillä ole lapsia. Ovat seurustelleet pari vuotta. Meidän juttu alkoi työpaikalla, ja ihan vahingossa. En edes tiedä miten se alkoi. Yksi asia johti toiseen ja ilmeisesti jotkut asiat vaan tapahtuu. Olen itse sinkku enkä todellakaan ole ylpeä asiasta.
Asumme pienellä paikkakunnalla ja oli vaan ajan kysymys, että tuo naisystävä sai vihiä asiasta. Olen saanut häneltä sähköpostia ja tekstiviestejä jossa hän kertoo tietävänsä meistä. En ole vastanut myöntävästi enkä kieltävästi kysymyksiinsä. Mies tekee samoin. Nautimme yhteisistä hetkistä täysillä. Tapaamme milloin missäkin, myös työajan ulkopuolella.
Sen verran asia kuitenkin kalvaa, että jostain syystä tahtoisin että jäämme oikein "rysänpäältä" kiinni ja miehen naisystävällekkin selviää koko totuus. Vaikka asia olisikin järkytys, ainakin alkuun, luulisi sen olevan myös helpotus kun tilanne selviää. Miten siitä eteenpäin, sitä ei kukaan tiedä.
Jos teillä olisi epäilys miehenne (tai naisenne) pettämisestä tahtoisitteko varmuuden vaikka se olisikin niin kuten epäilette? Minä ainakin tahtoisin. On se joskus vaan vaikeaa :-/
Asumme pienellä paikkakunnalla ja oli vaan ajan kysymys, että tuo naisystävä sai vihiä asiasta. Olen saanut häneltä sähköpostia ja tekstiviestejä jossa hän kertoo tietävänsä meistä. En ole vastanut myöntävästi enkä kieltävästi kysymyksiinsä. Mies tekee samoin. Nautimme yhteisistä hetkistä täysillä. Tapaamme milloin missäkin, myös työajan ulkopuolella.
Sen verran asia kuitenkin kalvaa, että jostain syystä tahtoisin että jäämme oikein "rysänpäältä" kiinni ja miehen naisystävällekkin selviää koko totuus. Vaikka asia olisikin järkytys, ainakin alkuun, luulisi sen olevan myös helpotus kun tilanne selviää. Miten siitä eteenpäin, sitä ei kukaan tiedä.
Jos teillä olisi epäilys miehenne (tai naisenne) pettämisestä tahtoisitteko varmuuden vaikka se olisikin niin kuten epäilette? Minä ainakin tahtoisin. On se joskus vaan vaikeaa :-/
Vastaukset 14
Vanhimmat
niin itsekin tapasin miehen ihan yllättäen. Meillä oli kohtaamispaikkana baari. Itse yritin miehelle puhua järkeä päähän ettei lähtisi pettämään.. Mutta eipä siinä paljoa puheet auttaneet kun mies halusi minua.. Eli jotakin parishuhteessa pitää olla pielessä kun ei kotoa saa tarpeeksii.. (no varmaan taustalla lapsiperheen arki ja yhteistä aikaa liian vähän..ja vaimo ei halua niin usein.. ) No tietenkin itse olisin voinut jättää miehen rauhaan mutta ollaan jostakin syystä päädytty tapailemaan..=( Tietenkin tiedän sen olevan väärin mutta samalla toisen kanssa on vaan niin hyvä olla vaikka en saa kuin sen hetken olla toisen kanssa. Ainahan näistä jutuista saa tuomion mutta enpä ole itsekään enää ajatuksissa niin jyrkkä kun toinen vaan kolahtaa niin siinä on saa todellakin pitää itsehillintänsä.. Se joka siihen pystyy niin hyvä mutta jokainen kantakoon vastuunsa tekosistaan.. Itse tiedän etten kuitenkaan tässä aio koko elämääni roikkua vaan katselen samalla elämää eteenpäin ja elän omaakin elämää... Sitä mitä mies sitten tekee on hänen asiansa.. mitään riippuvuus suhdetta en usko ainakaan miehen puolelta tulevan koska ollaan asiasta keskusteltu ja kysnyt riittääkä tämä minulle mitä saan ja itse olen siihen suostunut..sen tiedän että itse saatan satuttaa itseäni eniten mutta senkin vasuun kannan itse..
kannat vastuun, niin lopetat koko touhun. Aika lapsellisen naivi olet! Uskot vielä kaiken ja ehkä itsetuntosi kohoaa kun "pokasit" varatun? Leikit miehen puolison ja lasten elämällä... Toivon, että tulet joskus petetyksi kunnolla!! Ehkäpä silloin ajattelet asioista erilailla.
Näin on. Se onkin ihan eri juttu kun tulee itse petetyksi. Silloin katsoo kaikkea ihan eri silmin. Kun sitä omaa lääkettä ei ole aina niin kiva syödä.
'leikit miehen puolison ja lasten elämillä'. Ei nyt unohdeta, että sitä miestä ei ole väkisin salasuhteeseen pakotettu, vaan ihan omasta tahdosta siinä on. Ajatteleeko hän puolisonsa ja lastensa parasta?
Eikö olekin erikoista se, että se "kolmas" aina leikkii yms. toisten lapsilla ja puolisolla, mutta pettävä puoliso ei ole tehnyt mitään eikä leiki kellään? Pitäisiköhän kaikkien katsoa peiliin ja lakata syyttämästä sitä, joka ei ole todellinen syy avio-ongelmiin? Puolisohan ei lähde vieraisiin, jos kotona kaikki on hyvin. Siis kaikki, kaikkien näkövinkkelistä. Se, mikä on miehen mielestä huonosti, voi olla vaimon mielestä hyvin tai päinvastoin.
on yhtä syyllinen kuin pettäjä. Ja kyllä vain voi lähteä vieraisiin vaikka kotona on kaikki hyvin! Et todellakaan tiedä paljoakaan elämästä. Mikään syy ei oikeuta pettämään eikä kakkosia paskantamaan toisten pesään.
Mielestäni kolmas osapuoli ei ole yhtä syyllinen kuin pettäjä, vaan nimenomaan pettäjä on syyllinen. Tosin ei kolmas osapuoli ihan syytönkään ole vaan tavallaan edesauttaa pettämisessä, joka ei sinänsä ole hyväksyttävää käytöstä sekään. Siinä olen samaa mieltä, ettei pettäminen kerro välttämättä siitä, että avioliitossa menisi huonosti. Jotkut pettävät joka tapauksessa riippumatta millainen avioliitto heillä on. Se riippuu ihan persoonasta ja luonteesta. Ja vaikka avioliitossa olisikin ongelmia, niin pettäminenhän ei ole rakentava tapa hoitaa asioita. Ongelmat pitää selvittää muulla tavalla. Valitettavasti tätä sanontaa "ei kukaan petä jos menee hyvin" käytetään sellaisena yleispätevänä verukkeena, jolla ikäänkuin oikeutetaan omaa käyttäytymistä.
Työnnä sinä vinkkelis hanuriis. Mies VOI lähteä vieraisiin vaikka kotona olisi kaikki hyvin, myös miehen itsensä mielestä! Ois jo sunkin aika tajuta että syyt voi olla vain tässä pettävässä osapuolessa itsessään.
Kyllä kaikki haluavat varmuuden, tekee se kipeää tai ei. Järjestä asia niin, että olet jossain miehen kanssa, johon tiedät tuon avokin tulevan tms. Sillä se selviää, kaikille.
naisystävä tietää mutta ei välitä. Tai häntä ei voisi vähempää kiinnostaa. Oletko jollain lailla kateellinen tuolle naisystävälle tai mustasukkainen.
Pettäjä sen on syyllinen, jos ei yksi nainen suostu seuraksi pian on uusi kuvioissa niinhän se menee. Miksi siis toinen nainen syyllinen vaikka hän lopettaisi, niin mies etsii uuden kuitenkin. ihminen jolla ei ole hyvä olla vakituisessa suhteessa hakee sitä jotain muualta tavalla tai toisella.
Aika kummallinen ajattelutapa. Vähän sama asia kun jotkut matkustaa pummilla tai kiertää veroja "kun kerran kaikki muutkin tekee niin, jos saavat tilaisuuden". Mikä ei muuten ole edes totta. Eihän se sinun tekoasi pyhitä, vaikka moni muu olisi valmis tekemään samoin. Jokainen on viime kädessä yksilönä vastuussa omista teoistaan. Ei niitä voi koskaan puolustella sanomalla kuten pikkulapset "että kyllähän noikin teki niin". Lapsellista.
Mutta tämä vaan osoittaa taas sen, millaisiin typeriin verukkeisiin ihmiset ovat valmiit turvautumaan, kun haluavat pestä kätensä. Ja vaikka miehellä olisi kuinka paha olla siinä suhteessaan, niin eiköhän se ole miehen ja vaimon keskinäinen asia setviä suhteensa ongelmat. Miksi kolmas osapuoli sekaantuu asiaan ? On se kumma että jotkut aikuiset ihmisetkin on kuin suuria lapsia.
niinhän se tahtoo olla paljon että tajutaan itse ettei suhteessa kaikki ole hyvin, mutta se että eroaisi ja lähtisi uuteen elämään ei olekaan niin helppoa koska siihen vanhaan turvalliseen on niin paljon helpompi jäädä ja kaiken vanhan jättäminen vaatii todella rohkeutta.. Tietenkin siinä painaa monella perhe ja kaikki yhteinen mitä on..
Toki joskus ajattelen että mitähän "kivaa" he tekevät yhdessä. Mutta en osaa olla kateellinen/mustasukkainen ihmiselle josta en tiedä kun nimen. En tuntisi häntä jos vaikka kaupassa tultaisin vatakkain. Hän kyllä tuntee minut, kuulemma, on vakoillut joskus.