puhutaan avioeron yhteydessä etupäässä naisten taholta, että sillä nyt on luonnehäiriö, millon se on joku narsisti millon minkinlainen hullu,,,aina tilanteen mukaan.Ensinnäkin naimisiin mennään täysikäisenä, jolloin kaikenlaiset luonnehäiriöt kyllä pitäis olla jo näkyvissä. Miksi ihmeessä nainen ei olevinaan koskaan huomaa siinä vaiheessa mitää poikkeavaa?, vaan sitten kun rupee matka tökkimään niin hoksataan että täähän on ihan luonnevikainen umpihullu ollut koko ajan, seli seli naisissa on tasan yhtäpaljon luonnevikaisia ja muita pökelöitä kuin miehissäkin, ehkä enemmänkin
useinmiten
liäkärj
3253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
yleensä näytellään parempaa kuin ollaan tai ainakin se vastapuoli näkee toisen ruusunpunaisten linssien läpi. Ystävien varoittavista merkeistä huolimatta, tai jos intuitio yrittää varoittaa, suhdetta kuitenkin jatketaan kun ei huonon itsetunnon vuoksi luoteta merkkeihin tai ei haluta tulkita niitä rehellisesti. Ihminenhän valehtelee itselleen ennen kaikkea. Voin itse nyt näin monen vuoden jälkeen sanoa, että petturuudesta ja epärehellisestä luonteesta oli viitteitä alle puolessa vuodessa, mutta en vain uskonut niitä ja nyt olen katunut.
Toisinaan taas, vaikkapa narsistin kanssa, ongelmat tulevat tosiaan vasta papin aamenen jälkeen. Onhan näitä. Omat ongelmani tulivat pintaan narsistisesti häiriintyneen ihmisen kanssa ja loppupelissä hän on se, joka nyt syyttää minua narsistiksi ;)
Eli siis molemmat syyttävät toisiaan narsisteiksi kun liitto kariutui. :D Tätähän aloittaja kai juuri tarkoitti. Peiliin ei kumpikaan vilkaise vahingossakaan, vaan vika on juurikin siinä toisessa.
Että sitä toiseen rakastuu ja uskoo vaan kaikkeen hyvään, ne huonot puolet haluaa unohtaa tyyliin, kyllä se siitä! Vuosikymmenkin voi mennä, ennenkuin alkaa antamaan periksi,ettei se niin ihana olekkaan!
Se sokea rakkaus tekee sellaista, valitettavasti!
Onneksi nyky-yhteiskunta antaa mahdollisuuden erota tällaisesta kumppanista, joka antaa toisella vain pahaa mieltä ja pettymystä pettymyksen jälkeen.