Deittailu oli aluksi kivaa mielestäni mutta sitten tajusin tapailevani täysin vääräntyyppisiä ihmisiä, jotka ovat olleet mukavia jne muttei sopivia minulle tai minä heille! Tajusin viimein mitä "sillä oikealla" tarkoitetaan tai sitten se on vaan omanäkemykseni? Sanotaan, että on tyhmiä sekä viisaita ihmisiä..itse sanoisin, että on tietämättömiä sekä enemmän tietämättömiä ihmisiä :) Toisinsanoen, kokeneita ja kokemattomia ja puhun nyt ihmissuhde maailmasta..Noin vuosi sitten olin tosi kokematon tunneasioissa koska en piitannut oikeastaan kenestäkään ja ajattelin kun kehutaan hyvännäköiseksi niin se riittää eikä muulla ole väliä! "Olen ainutlaatuinen" varsin typerästi ajateltu, eikä kaikki varmaan ihan noin ajattele missään vaiheessa mutta aika moni varmasti! Jokatapauksessa ihmiset oppii kaiken "kantapään kautta" mm. Kävelemään ensin kaaduttua monesti ja olemaan varovaisempi vasta onnettomuuden jälkeen :) Niin se vaan menee! Pointtini on siis niinkin yksinkertainen kuin, että emme ikinä löytäisi "Sitä oikeaa" eli jonka luonne/kokonaisuus vastaa meidän odotuksiamme, jos emme ensin tapailisi "vääränlaisia" persoonia niin emme osaisi arvostaa sitä "ääripäätä" jota oikeasti haluamme! En kadu yhtäkään mennyttä romanssia, yhdenillanjuttua, deittailua yms.. Vaikka se tuntuu julmalta kun saa pakit tai antaa pakit mutta elämä on sellaista, että etsimme itseämme ehkä koko elämämme! Ei tietysti samalla tavalla kuin nuoruudessa mutta jokapäivä voimme oppia jotain uutta itsestämme että muistakin ja se on kyllä ihan mahtavaa! En väitä, että olisin täysin tyytyväinen tänhetkiseen tilanteeseeni ihmissuhderintamalla mutten ole hajoamassa vielä :)hehe..Jaksan odottaa oikeaa aikaa ja sillä aikaa keskityn itseeni tekemällä jotain millä pääsen eteenpäin elämässäni!
Huonojakaan kokemuksia ei kannata katua!
Sipi-89
27684
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
helpompi ratkaisu kuin käyttää sitä poimuttunutta kudosmassaa siellä pään sisällä etukäteen, vaikka eipä sulla kovinkaan suuressa määrin niitä poimuja tunnu olevan.
monenko miehen nussima nyt olet?
ATM-homo kuinka monen miehen nussima olet?
en ole mikään huora
mieltä AaaTeeÄmmät on homoja!
Samanlaisia olen itsekin pohtinut pienessä päässäni. Kokemuksia nyt vain kertyy, kun ei satu olemaan tuota ennustajan lahjaa, ettei kykene tietämään etukäteen, mitä uudesta poikakaverista vielä paljastuu. Välissä meinaa usko horjua, mutta ainakin on tullut elettyä ja saatua kokemuksia. Ja kun Se Oikea tulee vastaan, se ei välitä siitä, että me olemme eläneet, vaan hän hyväksyy meidät omana itsenämme. Ei muakaan haittaa, vaikka hänelläkin on ollut oma elämänsä ja historiansa. Menneisyyteen on myöhäistä vaikuttaa eikä sitä kannata harmitella. Parasta ottaa opiksi niin hyvistä kuin huonoista kokemuksista ja tehdä huomisesta hyvän.
Onnea Sen Oikean hakuun!
kuten laulussa sanotaan. Mäkin aion aloittaa ensi viikolla huumekokeilut. Ensin kevyillä, sitten vähitellen väkevämpiin. Eihän sitä tiedä, vaikka se olisi se mun juttu, ja Se Oikeakin saattaa löytyä niistä piireistä, tai sitten ei - no, kokemuksia joka tapauksessa. Sitten kun olen pohjalla, niin aion tuumia näin:
"Ja kun Se Oikea tulee vastaan, se ei välitä siitä, että me olemme eläneet, vaan hän hyväksyy meidät omana itsenämme. Ei muakaan haittaa, vaikka hänelläkin on ollut oma elämänsä ja historiansa. Menneisyyteen on myöhäistä vaikuttaa eikä sitä kannata harmitella. Parasta ottaa opiksi niin hyvistä kuin huonoista kokemuksista ja tehdä huomisesta hyvän."
Oletpa todella lapsellinen.
joku paska on suhun mällinsä ruiskuttanut sinustakin tulee saastaa. Niin se vaan menee.
Totta! Ja monesti sitä huomaa, että on keskittynyt vääriin asioihin, vaikka tarkoitus olisi hyvä, niin näkee vääriä asioita :) Mullakin on pettymyksiä takana, ja sinkkuna jos on pitkään voi tuntua yksinäiseltä, etenkin jos tulee eteen vaikeita asioita: silloin etenkin helposti sekoaa "väärään rakkauteen". Mutta oppia ikä kaikki! Ei sekään rakkaus ole väärä siinä hetkessä, vaan saattaa olla juurikin oikea. Oikea opetus, oikea hetken, näyttää oikean suunnan (mikä voi olla aivan vastakkainen) jne.
Ihminen jää niin helposti kiinni pettymyksiin. Mutta on hyvä kuitenkin arvostaa itseään ja muistaa, että ilman kaikkea sitä mitä on ollut, ei olisi kuka on. Itselleni pettymykset ovat opettaneet myötätuntoa ja vaikka paskamaistakin kohtelua olen saanut, ei se ole katkeroittanut vaan vielä enemmän arvostan hyviä ihmisiä ja itse haluan kohdella muita oikein. Koska tiedän, että väärin kohtelu sattuu.
Myös arvot muuttuvat, mielipiteet muuttuvat. Tottakai, ihminen kasvaa iän myötä! Mulla nyt koskaan kovin pinnallisia arvoja mielestäni ole ollut, mutta tosiasia on, että 2kymppisenä on silti lapsellisempi kun 3kymppisenä. Olen tyytyväinen pettymyksiini. En ainakaan ole ylimielinen besserwiser... Ehkä olisin, jos pettymyksiä ei olisi.
Olen samaa mieltä, että ihmistä ei tunne, jos ei opettele tuntemaan muita. Että ihmistä oppisi ymmärtämään, kannattaa nähdä ja kuunnella ihmisiä, vaikkei heillä olisi samoja näkemyksiä aina, vaikka he eivät olisi juuri sitä ihanne seuraakaan aina... Ja rakkaudessa kannattaa joskus ottaa riski väärästäkin valinnasta. Sillälailla oppii tuntemaan muut ja itsensä.
Ihmissuhteet eivät ole järkiasioita pelkästään, senkin olen oppinut. Älyllä ei pärjää pelkästään, sopivuutta ei aina voi päätellä ja kaikki todennäköisyydet voivat pettää :) Ihannepari voi olla kaikkea muuta ja joskus vaan asiat menee miten menee. Lisäksi se tuomitsemisinto vähenee aikalailla: joillain sitä tuntuu riittävän ;)
Mutta kun asioita näkee eri kannoilta ja huomaa omiakin virheitään, niitä alkaa pikkuhiljaa hyväksymään myös muilta, vaikka kylllähän se ihmisen luontoon kuuluu, että aina on helpompi alkaa korjailemaan/syyllistämään/tuomitsemaan muita, kun katsoa peiliin.
Mutta kokemuksesta ja pettymyksistä on kyllä sekin hyvä puoli, että kun niitä on takana ja se oikea löytyy, sitä osaa arvostaa, kunnioittaa ja rakastaa. Ei vaadi mahdottomia, ei elä kuvitelmissa, ei luule ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella. Eikä tarvitse pohjauttaa asioita luuloon, vaan voi pohjauttaa ne tietoon. Itsellä auttoi sekin, että jotenkin vain hyväksyi pettymykset ja sen mahdollisuuden, ettei sitä oikeaa edes ehkä ole. Jotenkin se toi rauhan, ettei odota, vaadi, pety, vaan vain elää elämäänsä.
Onnea matkaan kaikille maailmassa seikkaleville, sinkuille ja pariskunnille!
Onpa täällä taas näitä mielenterveyspotilaita ja sekopäitä. Sääli, tääkin aihe on tosi hyvä. Noista ihmissuhdekokemuksista ois kivain jutella, ja varmaan monikin miettii pettymysten hyviä ja huonoja puolia... Ja sitä, että miten kääntää ne voitoksi. Ois tosi kiva keskustella tästäkin aiheesta, mutta tää sekopäitten säälittävä porukka jaksaa vääntää paskansa taas tähänkin keskusteluun. No, tätä se teettää, kun terveyden huollosta on tingitty.
Hyvä aloitus, loistava aihe, olisi kiva keskustella. Harmi, ettei täällä pysty siihen.
Ei, mutta se piti avohoitopotilaitten määrän kohtuudessa ollessaan voimissaan. Nyt kun terveyden huoltoa ei oikeastaan ole ja mielenterveys jätetään hoitamatta, niin täällähän ne avot pyörii, lääkitykset on otettu miten sattuu, kun kukaan ei ole valvomassa ja jollekinhan se yksinäisyys täytyy purkaa: laitoksessa on sentään samanhenkisiä kavereita.
Ei se tarve ole oikeasti seksin puolella niillä "at-miehillä" tai pitäisikö sanoa teillä. Kyllä se yläpää tarvitsee enemmän hoitoa kun alapää.
Otsikko on "Huonojakaan kokemuksia ei kannata katua!"
Mitä sitten kannattaa katua?
on itse tehnyt muille ihmisille pahaa. Sen sijaan omia huonoja kokemuksia ei kannata katua. Katumus liittyy aina moraaliin - siihen että itse on toiminut moraalisesti väärin eli loukannut toista ihmistä jotenkin (uhritonta moraalittomuutta ei ole!)
oma ajattelemattomuus, typeryys, lyhytnäköisyys, josta seuraukset ovat itselle huonompia kuin, mihin ajattelevuudella, viisaudella ja kaukonäköisyydellä olisi päässyt?
katua kannattaa sitä, että on luopunut ihmisarvostaan jakamalla pilluaan kaiken maailman paskoille!
Viisaus syntyy vain elämällä, virheistä oppii. Ei varman päälle laskemisella, ei kokematta asioita, ei tekemättä mitään, ei teoretisoimalla, eikä leikkimällä ennustajaa.
ihmisarvostasi haukkumalla muita paskaksi ja kiistämällä muiden ihmisarvon
"Viisaus syntyy vain elämällä, virheistä oppii."
Mutta pitää erottaa harjoittelumaailma ja tosimaailma. Harjoittelumaailamssa harjoitellaan virheistä oppien, mutta tosimaailmassa pitää jo osata. Siksi kirurgi harjoittelee ennen ensimmäistä leikkaustaan; siksi ajo-opettajalla on varapolkimet; jne. Sisäistä tämä, ole hyvä.
vaan kylmät faktat
pitkälle samaa mieltä kanssasi. Ihmissuhdeasioissa pitää saada ja antaa pakkeja, pitää "saada" sellaisia ihmisiä, joita haluaa, ja sitten taas menettää heidät, että voi ymmärtää. Kun itse saa köniinsä, niin empatiakyky kasvaa.
Luin tämän ketjun vastauksista vain otsikot, ja totesin jo niistä että melkoista potaskaa suolletaan täällä sinkkupalstalla (edelleen).
"huono kokemus" on naida napsauttanut sut paksuksi.
ehkäisystä?
lutkittelijapojat mitään ehkäisystä ymmärrä. Heti muka tullaan raskaiksi ja saadaa sp-tauteja, jos harrastetaan jotain muuta kuin parisuhdeseksiä
No näin.
Free Fannykin se jatkaa vielä etsimistä. :-)
että "limainen pillu on ok"
Nam!!!!