tavat päättää orastava suhde tai jo olemassa oleva suhde?
Reiluimmat ja paskimmat
BlueNightSatin
16239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
lienee keskustella asia naamat vastakkain ja paskin se, että pettää toista päästäkseen eroon toisesta.
Keskustelu ja asian kertominen toiselle ei ole kuitenkaan mikään helppo ratkaisu, etenkin jos ei kyseessä ole sellainen paska suhde, jonka päättäminen on jopa hyvältä tuntuva kosto kaikista paskamaisuuksista, joita kokee kokeneensa toisen taholta. Vaikeinta se on silloin, jos ei itse oikeestaan tunne toista kohtaan kuin myötätuntoa siitä, että on jättämässä jonkun, jonka tietää olevan pahasti lätkässä itseensä.
reiluinta tosiaan olis aina puhua asiat halki. Pettäminen on aina paska tapa olipa petos mikä hyvänsä.
Onhan itselläsi kokemusta.
kyllä. Kuka sanoo, että jättäminen aina niin kivaa on?
yritä nyt päästä yli jo :-)
no hard feelings at all. :)
selittää toiselle juurta jaksain miksi, mitä varten, minkä takia, koska, kenen kanssa vaiko kenenkään, mistä syystä, entä mitä sitten jatkossa... Mut harva oikeeti jaksaa nähdä tota vaivaa.. :(
Tohon prosessiin voi mennä aikaa.
Yleensä ihmiset haluu päästä vähemmällä ja uskottelee itselleen, et sille toiselle on parempi, kun se ei tiedä koko totuutta. Vaik oikeesti se tieto ois ensiarvoisen tärkeää sille jätetylle osapuolelle ylipääsemisen kannalta.
~
Paskin tapa jättää ois musta se ettei kertois toiselle syytä siihen, vaan jättäisi toisen vaan yksin miettimään ja murehtimaan, mitä vikaa hänessä on tai mitä hän teki väärin.
Niinpä. Jättämiseen vielä mitä scalekin sanoi, että pettää sen takia että suhde päättyisi tai muuten paskamaisesti pettää luottamuksen.
toisen jättämään.. se on tosi yleistä. Mä uskon silti joissain tapauksissa, että tää provosoiva osapuoli oikeesti silloin haluu vaan säästellä sitä toista (sitä jokä sit lopulta sen suhteen katkaisee).
tääkin. Juuri näin olis hyvä tehdä. Onko se ees mikään vaiva, jos toinen on koskaan mitään sulle merkinnyt, ei minusta. :)
Enpä tiedä onko reiluinta mahdollista tapaa, mutta puhuminen olis tosiaan tärkeetä. - Minusta fiksua on pitkästä suhteesta lähtijän järkätä vaikka aika perheterapiaan, jos kotona keskenään juttelu ei mene perille. - Terapiassa voidaan asiantuntijan "tilannetta rauhoittavassa" läsnäolossa kertoa molempien näkemys tilanteesta ja toiveet suhteen päättymisestä tai jatkamisesta. - Jos näkemyserot ovat kovin suuret, eli osapuolet ovat täysin eri vaiheessa eroprosessia, voi jätetty osapuoli sitten jatkaa yksilökäyntejä ja saada keskusteluapua tilanteeseen. - Sitten mieleeni tulee, että on reilua huolehtia toisen jaksamisesta myös ohjaamalla hänet lääkäriin hankkimaan nukahtamis- tai mielialalääkettä, jos tilanne on tosi hankala. - EIpä tässä oikein muuta keksi. - Avoimmuus eron syistä, riippumatta siitä lisääkö tieto tuskaa.
Paskin tapa olis sit varmaan selityksittä jättäminen. - Jos ei asuta yhdessä, niin lopettaa vain yhteydenpito yksipuolisesti. - Tai jos asutaan yhdessä, niin kadota roskapussin vienti- tai tupakan ostomatkalla jäljettömiin...
pointti tässäkin, just toi että loppuun asti jaksais ajatella toistakin. Avoimuus on minusta se avainsana. Kiinnitin nyt enemmän huomiota näihin reiluihin tapoihin näköjään. :)
reiluimmat tavat varastaa toisen auto? Entä paskin tapa?
Varmaankin niin, että reiluinta on, kun siitä on jätettävälle vähiten haittaa ja epäreiluin se, josta eniten haittaa.
muistaa, että ero on aina itsekäs teko. Mutta ilman itsekkyyttä voi olla onneton. :)
voi vaikuttaa itsekkäältä olla jäämättä turhaan rekan alle, mutta eikö tällöin itsekkyys olekin irrallaan pahan tekemisestä toiselle? Viisaan kannattaa olla itsekäs, mutta hullun itsekkyys tappaa.
en nyt päässy kärryille? Loppu viimeks ero on aina paras ratkaisu, jos on olemassa se vaara että pakolla suhteessa oleminen satuttaa enemmän jatkossa. Minusta on palvelus irrottaa ote, jos sillä voi välttyä tulevalta pahalta kumpikin. Useinhan semmoinen pakolla jatkaminen satuttaa sitten helvetisti enemmän. Eikö? Toisaalta mikään urhoollisuus ja periaatteen vuoksi oleminen ei ole taas oikea syy minusta olla missään suhteessa, mikä ei syystä tai toisesta toimi tai tunnu hyvältä. :)