Sori tyhmä kysymys, mutta katsoin juuri 60 minuuttia ohjelman, jossa oli juttu löydeystä, lähes 2 miljoonaa vuotta vanhasta ihmisen kallosta.
Kallo oli muodoltaan erilainen kuin ihmisen tänä päivänä, ainakin sen verran käsitin että pystyttiin päättelemään että aivot olivat pienemmät, kallo oli selvästi nykyihmisen kalloon verrattuna pienempi yläosasta.
Niin sitten siihen "typerään" kysymyseen: Mistä voidaan päätellä ihmisen kehittyneen (ruumiinrakenteeltaan siis), eikö esim. tuo että kallo oli yläosasta pienempi voi olla vain syntymävika, löytyyhän tänä päivänäkin monen muotoisia epämuodostuneita kalloja, ja jos joskus hamassa tulevaisuudessa joku tutkija sattuisi löytämään tältä kaudelta ainoastaan tuon yhden epämuodostuneen henkilön kallon, mitähän johtopäätöksiä hän vetäisi?
Kallo oli muodoltaan erilainen kuin ihmisen tänä päivänä, ainakin sen verran käsitin että pystyttiin päättelemään että aivot olivat pienemmät, kallo oli selvästi nykyihmisen kalloon verrattuna pienempi yläosasta.
Niin sitten siihen "typerään" kysymyseen: Mistä voidaan päätellä ihmisen kehittyneen (ruumiinrakenteeltaan siis), eikö esim. tuo että kallo oli yläosasta pienempi voi olla vain syntymävika, löytyyhän tänä päivänäkin monen muotoisia epämuodostuneita kalloja, ja jos joskus hamassa tulevaisuudessa joku tutkija sattuisi löytämään tältä kaudelta ainoastaan tuon yhden epämuodostuneen henkilön kallon, mitähän johtopäätöksiä hän vetäisi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Fossiilit ovat harvinaisia. Läheskään kaikista kuolleista ei synny fossiileja. Ihmisen luut yleensä häviävät olemattomiin olosuhteista riippuen esim. noin sadassa vuodessa. Fossiloituminen vaatii harvinaisen yhteensattuman.
Niinpä ei voida olettaa että säilyneet fossiilit edustaisivat joitakin harvinaisia eriskummallisuuksia, epätyypillisiä yksilöitä, vaan täytyy ajatella että mitä luultavimmin ne ovat satunnaisia näytteitä ajalleen tyypillisestä yksilöstä joka monasti vieläpä oli melko elinkelpoinen koska pääsi elämässä syntymää pitemmälle silloisissa kovissa olosuhteissa joissa KELAn luukkua ja Buranaa ei vielä oltu keksitty.
Fossiloitumisen kohteeksi joutumisella ei myöskään ole mitään kytkentää sen kanssa millainen yksilö on, joten fossiloituminen ei suosi epämuodostuneita yksilöitä. Kun suurehkosta populaatiosta - vieläpä sen kilpailukykyisestä osasta joka saavuttaa aikuisiän - tulee satunnaisesti valituksi jokunen yksilö muodostumaan fossiliiksi, niin melkoisen todennäköistä on että tuo satunnaisesti valittu yksilö on populaationsa tyypillinen edustaja.
Kysymys ei ole ollenkaan typerä. Yliopistossa oli parikin erinomaista opettajaa, jotka korostivat että kysymys ei ole koskaan typerä ja lisäsivät että vastaaja kyllä voi olla.
Tieteen toimintatapahan on etsiä teorioita ja selvittää niiden toimivuutta teorian asettamissa rajoissa. Evoluutioteoria on saanut niin merkittävästi todisteita, että se rinnastetaan "totuudeksi". Pääkallon löydön jälkeen tehdään paljon työtä. Siitä suoritetaan ajoitus, usein useammalla menetelmällä, tarkastellaan kerrostumisympäristö muiltakin osin ja ehkä olennaisimpana osana verrataan löydön sopivuutta muihin aikaisempiin löytöihin ja löydöksen sopivuutta teorian mukaiseen evoluutioon.
Jokaisesta löydöksestä tulee tieteelliset artikkelit. Merkittävimmistä löydöksistä tulee enemmän. Ja eniten artikkeileita yms. tulee löydöksistä jotka vaikuttavat teoriaan. Myös tiedemiehiä ajaa työhönsä menestymisen halu. Tämä johtaa haluun löytää merkittäviä löydöksiä. Tästä on seurauksena se, että kaikki löydökset julkaistaan.
Ihmisen evoluution täydellistä kehityskulkua tuskin päästään selvittämään koskaan (johtuen todisteiden "satunnaisesta" tallentumisesta/löytymisestä). Mutta kokonaiskuva tapahtuneesta alkaa olla pääosin selvillä.
Edelläolevan lisäksi kun tutkija löytää epämuodostuneen kallon, hän todennäköisesti tunnistaa sen epämuodostuneeksi. Epämuodostuneisuus ilmenee usein muinakin piirteinä kallossa (esimerkiksi epäsymmetria, rakenteelliset puutteet yms.). Yhdessä tapauksessa on todettu kallonlöydöksen edustaneen poikkeuksellisen pienikokoista naista (ravitsemustilannehan on vaihdellut voimakkaati ja on todennäköisesti johtanut kohtalaisen yleisesti pienikasvuisuuteen)
Historiassa onkin ollut tapauksia joissa "löydöksiä" on vähän viilailtu että ollaan saatu kuuluisuutta. Tämän takia tieteessä ollaan kriittisiä jokaiselle uudelle löydökselle. Ja tieteen ajattelu perustuu siihen että aikaa on. Teoriat kehittyvät ja menetelmät kehittyvät ja tiede etenee. Tieteen eteneminenhän tarkoittaa sitä että saadaan teorioita varmennettua. Tämä ei tarkoita, sitä että sitoudutaan yhteen teoriaan. Teorioiden kehittyminen vaatii sitä, että on useita hypoteeseja jotka kilpailevat ja kehittyvät mahdollisesti teorioiksi. Tieteen kehittyessä saattaa useampikin ihmispolvi ehtiä maatua ennenkuin saadaan teoria valmiiksi.