Sosiopaatti?

välttämättä sosiopaattii vaan ihan perus persoonallisuushäiriökin on tuollaista tai muu mt-ongelma.

Jospa se on vaan sitä että mies ei oikein tiedä mitä pitäisi ajatella suhteesta sinuun... haluaa olla kanssasi ja samalla kokoajan pelkää hylätyksi / loukatuksi tulemista ja haluaa herättää huomiota epävarmuudestaan ja pahasta olostaan tekemällä ikäviä asioita... Haluaa enemmän kuin mitään olla kanssasi, mutta samalla haluaa myös irti sinusta ennenkuin ehtii kiintyä liikaa ja irrottautuminen tuntuu mahdottoman tuskalliselta...uskoo ettei se kuitenkaan tule kestämään vaikka toisaalta tuntee että ehkä se voisi kestää... tunteet ovat solmussa eikä tiedä mitä tehdä. Hirveä noidankehä kun ei usko että suhde kestää mutta samalla on pieni uskon kipinä silti mielessä että entä jos voisikin kestää...
No en tiedä, itselläni on tällaisia tunteita usein etten tiedä mitä tehdä vaikka kumppani on mahdottoman ihana ja ymmärtäväinen ja haluttava mutta kun tuntuu että se on liian hyvää ollakseen totta ja siksi haluaa varautunut siihen että entä jos jääkin yksin ja saa vaan pskaa niskaansa lopulta jos uskaltaakin tunteen viedä täysin... äh.
Oli miten oli vaikuttaa siltä ettei mies vaan tiedä mitä lopulta todella uskaltaa haluta.

Kuule, suosittelen ihan oman terveyden vuoksi jättämään diagnoosit ammattilaiselle, mutta noudattamaan omia tunteita ja vaistoja. Siksi, että jos ihminen on väsyttävä ja rasittava, se on väärää seuraa sulle. Jos se kohtelee sua huonosti, se on väärä mies. Eikä sitä tarvitse diagnosoida, se voi olla vain kusipää. Toisen ihmisen leimaaminen sosiopaatiksi on ihan suoraan sanottuna vähintäänkin kyseenalaista, ja ehkä sun pitää hieman miettiä itseäsi myös: mikä ihmeen tarve sulla on diagnosoida tapailemasi ihminen? Etkö sä pysty hyväksymään vaan sitä, ettei teillä synkkaa? Vai sillekö sä etsit selitystä, että roikut huonosti kohtelevassa, tai ettet osannutkaan nähdä suoraan ihmisestä kuka hän on? Ei kukaan näe.

Ehkä hänellä on jotain tunnevammaisuutta, ehkä sitoutumiskammoa, ehkä hän on patologinen valehtelija, pelimies ja hyväksikäyttäjä... Mitä väliä? Hän jojottaa sinua, puhuu rumasti etkä voi luottaa häneen. No, usko se. Sinä kuvittelit, että hän on ihana ja hän ei ollut. Ei itään ihmeellistä tässä maailmassa. Sinä arvioit väärin. No, niin moni muukin. Sellaista se on.

Sosiopaatti on psykopaatti. Psykopaatti on ihminen, jolla ei ole syntynyt tunnerekisteriä, kyse ei ole luonneviasta, vaan siitä, ettei ole mitään tunnetta, omatuntoa, vain ja ainoastaan hyöty ja naamari. Mitään oikeita tunteita ei ole, hän kopio käytöksensä, on häikäilemätön eikä oikeasti kadu mitään. Hän näkee vain hyödyn ja hyödyttömyyden: siinä nähdään, mitä pelkkä järki tekee. Monesti elokuvissa romantisoidaan psykopaatteja, älykäiksi ja hurmaaviksi, mutta yhtälailla he voivat olla tyhmiä ja rumia, yksinkertaisesti kuvottavia. Mitä ovatkin. Sarjamurhaajat ja raiskaajat ovat psykopaatteja. Heitä ei voi parantaa. Mutta ammattilaisillakin on vaikeuksia tunnistaa heitä, koska roolin esittäminen on niin täydellistä.

Narsistisia tunnehäiriöitä nyt on, joo, ja se on muotinimitys ja netissä on paljon kaikkea, mistä osa taatiaisista repii kotipsykologin diagnoosejaan ja leimaa kaikki ihmiset, kenen kanssa eivät itse tule toimeen. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Narsismi on eri asia ja no, jotkut paranee jopa väkivallasta, jotkut ei mistään. Kuitenkin tässäkin pätee terveelle se sama sääntö: katso, mitä siedät ja mitä kestät. Millaisen suhteen haluat, kenen kanssa haluat elää. Mikä kohtelu on sinulle oikein. Ja toimi sen mukaan.

Joten ei, jos tällainen suhde ei ole mitä haluat, sinun ei kannata jatkaa. Eikä odotellla jotain "tulevaisuutta". Jos jatkat, oma on asiasi ja itse otat riskin: sekin on sallittua. Pettymyksiä tulee ja niitä täytyy opetella hyväksymään, joskus täytyy myös päästää irti, vaikka unelma olisi kuinka kaunis. Joten mieti itse, mitä ptää tehdä.

Hei! En tiedä onko enään aiheellista vastata, mutta itse tunsin edellisessä suhteessani aivan samalla tavalla miesystävääni kohtaan.

http://takkirauta.blogspot.fi/2009/03/psykopatia-narsismi-ja-sosiopatia.html

tuossa linkki missä kaikki kohtasivat. Miehestänihän paljatui sitten kaikenlaista. Tämä oli hänelle diagnosoitu vankilassa kun istui henkirikoksesta jne. Minua kohtaan oli maailman ihanin ja huomaavaisin mies, mutta auta armias kun se levoton olo tupsahti hänelle. Mikään ei koskaan auttanut. Kyllä ne omat vaistot välillä kertoo oikein hyvin, että jokin on pahasti pielessä. Ei ehkä kannata juu lopullisia johtopäätöksiä vedellä, mutta varovainen kannattaa välillä olla ja ottaa asioista selvää. Itsellä loppuvaiheessa oli jopa hengenlähtö lähellä, eikä eroon meinannut millään päästä. Psykopaatille armon osoittaminen on ongelmien kerjäämistä!

Mun eksä käyttäytyi noin ja ero siitä tuli. Koitin saada puhumaan, mutta kun ei puhetta ollut niin jäätiin kauas toisista.

Miksi pitää roikkua ihmisessä joka ei selkeästikään arvosta sinua eikä välitä sinusta. Antaisit olla. Toi on jo niin epätoivosta.