Voi niitä aikoja
Silloin kun ajat oli kovemmat ja teillekkin taisteltiin nykyiset työajat, sairasajanpalkat, Oikeudet saada syödä eväät sateen ja pakkasensuojassa, Lukuisat kuolemaan, Sairaiuteen ja vammautumiseen johtavien työturvalisuusasioiden parantamisiin, Irtisanomisaikoja mielivaltaisiin irtisanomisiin ym. ym.
VAI LUULETTEKO ETTÄ NE JOKU TEILLE ILMAISEKSI TIPAUTTI ( ehei todellakaan) Niiden asioiden hankkimiseksi moni menetti henkiriepunsakin.
Aikalailla sinisilmäistä täällä messuta ettei ammattiliitoista (ainoasta palkansaajapuolen etujen ajajasta) ole mitään hyötyä. No ei siitä ainakaan haittaa ole jos joku edes sentin kuussa hommaa kiittämättömille lisää rahaa.
Ennen rikkureita pidettiin oikeasti porukan pettureina ja kohtelu oli sen mukaista että moni katsoi helpommaksi vaihtaa työpaikkaa paikkakuntaa pahimillaan hiippakuntaakin. No ei taida olla enää niin julmaa en ainakaan toivo niin. Ruokahuoneessa ei ollut tilaa koska eihän rikkuri ollut sitä hankkimassakaan.
ja jos rikkuri joutui työnantajan kanssa ongelmiin oli syy oma tai toisen ei paljon apua herunut.
No ajat oli toiset työkavereita pidettiin oikeasti ystävinä heitä autettiin tuettin vedettiin yhtäköyttä yhdessä voitettiin yhdessä kärsittiin mutta kaikki piti toisista huolta, Sitä kyllä toivois vieläkin.
Mitä on jäljellä Sanahelinää. Mitä on ystävyys (turhia lupauksia). Solidaarisuus kestää niinkauan kuin katsekontakti. Ei ole ihme jos nykyisin puhutaan työpaikkapahoinvoinneista tehdään tilastoja köysikiikuista ja palkataan konsultteja ja kallonkutistajia tutkimaan että missä mättää.
Ehei maailma ole vielä valmis ainakaan työmaailma.
Ps. Kun moititte liittoja huonoista sopimuksista tehkää se peilin edessä se on itsestä kiinni.
Silloin kun ajat oli kovemmat ja teillekkin taisteltiin nykyiset työajat, sairasajanpalkat, Oikeudet saada syödä eväät sateen ja pakkasensuojassa, Lukuisat kuolemaan, Sairaiuteen ja vammautumiseen johtavien työturvalisuusasioiden parantamisiin, Irtisanomisaikoja mielivaltaisiin irtisanomisiin ym. ym.
VAI LUULETTEKO ETTÄ NE JOKU TEILLE ILMAISEKSI TIPAUTTI ( ehei todellakaan) Niiden asioiden hankkimiseksi moni menetti henkiriepunsakin.
Aikalailla sinisilmäistä täällä messuta ettei ammattiliitoista (ainoasta palkansaajapuolen etujen ajajasta) ole mitään hyötyä. No ei siitä ainakaan haittaa ole jos joku edes sentin kuussa hommaa kiittämättömille lisää rahaa.
Ennen rikkureita pidettiin oikeasti porukan pettureina ja kohtelu oli sen mukaista että moni katsoi helpommaksi vaihtaa työpaikkaa paikkakuntaa pahimillaan hiippakuntaakin. No ei taida olla enää niin julmaa en ainakaan toivo niin. Ruokahuoneessa ei ollut tilaa koska eihän rikkuri ollut sitä hankkimassakaan.
ja jos rikkuri joutui työnantajan kanssa ongelmiin oli syy oma tai toisen ei paljon apua herunut.
No ajat oli toiset työkavereita pidettiin oikeasti ystävinä heitä autettiin tuettin vedettiin yhtäköyttä yhdessä voitettiin yhdessä kärsittiin mutta kaikki piti toisista huolta, Sitä kyllä toivois vieläkin.
Mitä on jäljellä Sanahelinää. Mitä on ystävyys (turhia lupauksia). Solidaarisuus kestää niinkauan kuin katsekontakti. Ei ole ihme jos nykyisin puhutaan työpaikkapahoinvoinneista tehdään tilastoja köysikiikuista ja palkataan konsultteja ja kallonkutistajia tutkimaan että missä mättää.
Ehei maailma ole vielä valmis ainakaan työmaailma.
Ps. Kun moititte liittoja huonoista sopimuksista tehkää se peilin edessä se on itsestä kiinni.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kekkonen sano aikoinaan lakkoilioile "nyt loppuu se pelleily ja takas töihin" ja lakko loppu siihen. nykyisin lakot on joka vuotisia riesoja.
Kyllähän se Kekkosen aikana toisenlaista oli , paljonkin. Monen asian oikasemiseksi riitti häneltä pelkkä tuima katsahtaminen.
Mutta tahdon muistaa sellaistakin niistä wanhoista hywistä ajoista että ehkei aina tarvittukaan niin ronskeja otteita työnantajaa kohtaan kuin nykyään antaa aihetta. Esimerkiksi työttömyysturva taisi olla tuolloin ihan tuntematon käsite. Lopputilin , minkä tänäpäivänä voi saada kuka hyvänsä koska hyvänsä, sai siihen aikaan , huonoonkin aikaan, vain omasta vakavasta rikkeestä tai laiminlyönnistä johtuvana. Palkat ja ostoarvo myös kohdallaan. Oli reilu meininki puolin ja toisin.
Osaavaa ja motivoitunutta työntekijää ei heivata pellolle firmasta. Lauman hitaimmista ne aina lähtee, kun lähtee. Eli tuo "lopputilin voi saada kuka hyvänsä koska hyvänsä, sai siihen aikaan , huonoonkin aikaan, vain omasta vakavasta rikkeestä tai laiminlyönnistä johtuvana" ei nyt kyllä ihan pidä paikkaansa.
Ei työnantajat huvikseen potki ihmisiä pihalle, kyllä siihen löytyy aina järkevä syy. Ymmärtääkö työntekijö sitten syytä tunteenkuohun keskellä on eri asia
"Osaavaa ja motivoitunutta työntekijää ei heivata pellolle firmasta. Lauman hitaimmista ne aina lähtee, kun lähtee." Tuossa olet jälleen kerran väärässä Sininen vartija.
Kyllä viimeisten muutamien vuosien aikana on laitettu pois myös noita osaavia ja motivoituneita työntekijöitä ja hyvinkin mittavin määrin. Vai voitko väittää, että kaikki ne työntekijät jotka esim. 3-4 vuoden aikana on potkittu pellolle suomessa, olisivat olleet vain "lauman hitaimpia".
Huh huh, kyllä taasen Vartia lohkoo oman pään tuotoksiaan ilman totuuden häivää ja tietämystä.
t. Punikki-Pena
Totta joka sana. Ei taida tuo Sininen oikein tietää sellaistakaan tapausta jossa porukkaa vähennettiin ja muutama "lauman nopeimmasta päästä" oleva jo hetkenaikaa luuli saavansa jäädä kun niskuroijat joutuivat pihalle. Yllätys oli näkemisen arvoinen, sillä hekin saivat lähtöpassit. 10 minuuttia myöhemmin , mutta kumminkin. Ei se sininenä tiedä , tai sitten hän on johtajistoon kuuluva joka vartijana täällä kirjoittelee.Ei muista Kekkosen aikaa, lieneekö silloin edes syntynytkään nimittäin silloin todellakaan ei ollut muotia heivata pellolle heikompiakaan. Voi joutua joskus maistamaan omaa lääkettään. Kyllä ne nykyaikanakin työtoverit ovat lakon päätyttyä rikkuria pihalle istuneet, tai jos rikkuroinnillaan saanut negatiivista julkisuutta työnantajallensa, saattaapi käydä että se pomokin jo sanoo että mitenkäs tuli töpeksittyä ja vielä viimeisenä työpäivänä.
Niinkin tiedän monelle samanlaiselle itsestään liikoja luulleelle käyneen.
Mutta ainahan joku on hitain joku nopein. Ja nopeimmat syö hitaimpien eväät jne.
Hitonmoista kilpajuoksua ja Amerikanmummot nauraa kippurassa ja nostaa voitot ja suomalainen työnsankari vaan painaa itsensä piippuun.
Käytetäänkököhän tässä joidenkin hyväuskoisuutta vähäisissä määrin väärin ??
Me paineetaan hommia saadaan tonneja jopa satasia. Firma tekee tulosta omistajat saa miljoonia työnjohto satojatuhansia amerikan mummot lyö vetoa pörssissä jaksetaanko tehdä enemmän ja tienaavat miljoonia. Sit taas vähennetään väkeä me tienataan samat mummot lisää osinkoja työnjohto optioita firma taas jonku miljoonan ja sitten kun lakipiste tulee vastaan tyhjennetään pajatso firma onkin varaton mummot on kotiuttaneet voitot johtajat menneet kilpailevaan firmaan yhteiskunta maksaa joput palkat ja muut viulut.
Ja prskele Me ollaan vielä se yhteiskuntakin joka rakensi sen yrityksen infrastruktuurin ja loi sille toimintaedellytykset.