Hei...
Mun tarina on sellainen..ollaan oltu 6v yhdessä mieheni kanssa. Hänelle on maistunut alkoholi välillä enemmän ja välillä vähemmän. En niinkään ole ollut huolissani siitä koska se ollut normii. Noh..sitten saan tietää että aina ryyppyreissuihin on kuulunut yhden yön seura. Olen luottanut mieheeni. Tuntu et elämä hajos käsiini..sydän ihan turta..tuntuu et menen vaan eteenpäin kuin robotti. Opiskelen ja vaativia tenttejä nyt keväällä..tuntuu et kaikki hajoo :(. Miten mies voi tehdä tollasta??!! En halua yleistää ja uskon et luotettavia on olemassa mutta ihan kamala kun luotto menee ihan täysin. Nyt mietin jälkeenpäin että itse en ole mustasukkainen ja kun joskus olen kyselly ryyppyilloista niin ehkä morkkiksessa mieheni on tokassut etä olen sairaanmustis..olen ihmetellyt tota. Noh..nyt mieheni ollut viime reissusa jälkeen sairaslomalla ja itkeskelly jatkoa yms....yms...hakenu masennuslääkkeitä yms...yms...Mun tunteet on revitty niin pahasti etten jaksa antaa anteeksi ja jatkaa. Olen surullinen ja loppu. Se oli suhteen viimeinen tippa kun mieheni sanoi että olisi viimein vihkialttarilla ennen vihkimistä kertonut totuuden ja pyytänyt anteeksi!! Se oli aika satuttavaa kuulla..vaikka hänestä se olisi ollut fiksua!!! Eli hän olisi halunnut mun vihkipäivän tälläisella asialla pilata..mietin monesti nyt miten olen ollut niin sinisilmäinen!! Luulen että kun itse ei voisi pettää ketä rakastaa niin sitä haluu niin täysilla luottaa sitten toiseenkin. Huoh..aika sekavaa purkausta mutta toiv joku kommentoi jos vaikka samanlaista taustaa..
Mun tarina on sellainen..ollaan oltu 6v yhdessä mieheni kanssa. Hänelle on maistunut alkoholi välillä enemmän ja välillä vähemmän. En niinkään ole ollut huolissani siitä koska se ollut normii. Noh..sitten saan tietää että aina ryyppyreissuihin on kuulunut yhden yön seura. Olen luottanut mieheeni. Tuntu et elämä hajos käsiini..sydän ihan turta..tuntuu et menen vaan eteenpäin kuin robotti. Opiskelen ja vaativia tenttejä nyt keväällä..tuntuu et kaikki hajoo :(. Miten mies voi tehdä tollasta??!! En halua yleistää ja uskon et luotettavia on olemassa mutta ihan kamala kun luotto menee ihan täysin. Nyt mietin jälkeenpäin että itse en ole mustasukkainen ja kun joskus olen kyselly ryyppyilloista niin ehkä morkkiksessa mieheni on tokassut etä olen sairaanmustis..olen ihmetellyt tota. Noh..nyt mieheni ollut viime reissusa jälkeen sairaslomalla ja itkeskelly jatkoa yms....yms...hakenu masennuslääkkeitä yms...yms...Mun tunteet on revitty niin pahasti etten jaksa antaa anteeksi ja jatkaa. Olen surullinen ja loppu. Se oli suhteen viimeinen tippa kun mieheni sanoi että olisi viimein vihkialttarilla ennen vihkimistä kertonut totuuden ja pyytänyt anteeksi!! Se oli aika satuttavaa kuulla..vaikka hänestä se olisi ollut fiksua!!! Eli hän olisi halunnut mun vihkipäivän tälläisella asialla pilata..mietin monesti nyt miten olen ollut niin sinisilmäinen!! Luulen että kun itse ei voisi pettää ketä rakastaa niin sitä haluu niin täysilla luottaa sitten toiseenkin. Huoh..aika sekavaa purkausta mutta toiv joku kommentoi jos vaikka samanlaista taustaa..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos ajatellaan järjen ja oikeasti sydämen äänellä, niin sunhan elämän tarkoitus ei ole olla surullinen ja itkeä päivästä ja viikosta toiseen. Mitä elämää se sellainen on? Tämä on niin lyhyt tämä elämä, että liikaa surun päiviä ei saa olla. Saattaa tulla jotain sairauksia tms. Ajattele edes terveyttäsi. Liiallinen sureminen ei ole hyväksi. Elämässä on niin mahtavia juttuja muutenkin. Sun pitäisi päästä tuosta ongelmakimpusta jotenkin eroon. Ei ole helppoa. Saattaa uhkailla itsemurhilla ym. Koit jaksaa. Mä tiedän, että se on vaikeeta, mutta siten kun pääsee henkisesti jaloilleen, on vahva olo.