Jeesus vs Mahomet

Hei, tollasia kun kirjoitat niin luuletko että muslimit suhtautuu jotenkin myötämielisesti. Todella turhaa vihan lietsontaa.

Vaikka kuinka inhoaisi jotakin uskontoa, en usko että tuolla kirjoituksella jotenkin parannat asian.
Jos YHDEN AINOAN asian haluat tietää profeetta Muhammedista (Jumalan armo ja rauha olkoon hänen kanssaan), se olisi se, että hän ei koko eliniän aikana ole koskaan ketään tappanut.

Rauha

albmuslim kirjoitti:

Vaikka kuinka inhoaisi jotakin uskontoa, en usko että tuolla kirjoituksella jotenkin parannat asian.
Jos YHDEN AINOAN asian haluat tietää profeetta Muhammedista (Jumalan armo ja rauha olkoon hänen kanssaan), se olisi se, että hän ei koko eliniän aikana ole koskaan ketään tappanut.

Rauha

Lue lisää

"Jos YHDEN AINOAN asian haluat tietää profeetta Muhammedista (Jumalan armo ja rauha olkoon hänen kanssaan), se olisi se, että hän ei koko eliniän aikana ole koskaan ketään tappanut."


Tuo oli huvittava väite.

Muhammadin elä­mäkerran mu­kaan hän osal­listui itse 27 tais­teluun, minkä lisäksi hän määräsi pan­tavaksi täytäntöön 38 ryöstöretkeä (Ibn Ishaq: 659–660). Pel­käs­tään Banu Qu­raiza -hei­mon jouk­ko­mur­­han yhteydessä Mu­­­ham­­­mad mes­­ta­si 600–900 van­git­se­­maan­­­sa qu­­rai­­­zalais­mies­tä (Ibn His­ham: 320–321):


>>>> Kun quraizalaiset olivat antautu­neet, Allahin lä­hetti­läs van­gitsi heidät Medinassa Bint al-Harit­hin taloon. Sit­ten hän lähti Medi­nan to­rille — tämä on yhä sa­malla pai­kalla — kai­vatti sinne kai­vantoja ja lähetti hake­maan qu­raizalaisia. Hän hak­kautti heidän kau­lansa poikki noiden kaivanto­jen partaalla. Qurai­za­lai­set tuo­tiin teloitet­tavaksi pieninä ryh­minä. Heidän jou­kossaan oli myös Al­la­hin viholli­nen Huyai ibn Akhtab sekä Ka’b ibn Asad, kan­sansa joh­taja. Kaik­kiaan qu­raizalaisia oli kuusi- tai seitsemän­sataa; jot­kut jopa sanovat heitä olleen kah­deksan- tai yhdek­sän­sataa. (Ibn Hisham: 320–321) >>>>


Muhammad ei ainoastaan mur­hannut ihmisiä ja ryöstä­nyt heidän omaisuut­taan, vaan myös osoitti ennakkota­pauk­sellaan, että jopa ki­dut­taminen on laillinen keino so­tasaaliin ryö­väämi­seksi:'


>>>> Allahin lähettilään luo tuo­tiin myös Kinana ibn ar-Rabi’, jonka hallussa Nadir-heimon aar­teet oli­vat. Allahin lähetti­läs kysyi hä­neltä aar­teista, mutta hän kielsi tietä­vänsä, missä ne olivat. Eräs toi­nen juuta­lainen saa­pui Allahin lähettilään luo ja sanoi: ”Minä näin Kina­nan kiertelevän tämän raunion ympärillä joka aamu.” Allahin lähettiläs kysyi Kina­nalta: ”Mitä arve­let? Jos löy­dämme aarteen sinulta, sur­maanko minä sinut?” ”Kyllä”, vastasi Ki­nana. Al­la­hin lähet­tiläs käski kaivaa raunioita, ja osa aar­teesta löytyi­kin sieltä. Hän kysyi Ki­nanalta, missä loput oli­vat, mutta Kinana kieltäytyi näyttä­mästä niiden paikkaa hänelle. Allahin lähet­tiläs käski az-Zu­bair ibn al-Aw­wa­mia: ”Rankaise häntä, kunnes saat hänestä kai­ken irti!” Az-Zubair iski hä­nen rinnastaan tulta tuliki­villä, kun­nes hän oli kuolla. Lopulta Allahin lähettiläs an­toi Ki­na­nan Muhammad ibn Maslamalle, joka sur­masi hänet kostoksi vel­jes­tään Mahmudista. (Ibn Hisham: 362) >>>>

>>>> Kun Allahin lähetti­läs kat­kaisi häneltä kameleita varastaneiden kädet ja jalat ja antoi vetää silmät hei­dän päästään tulella (heh­kuvilla nauloilla), Allah nuhteli häntä siitä ja Allah, Ylis­tetty, paljasti: ”Rangaistuksena niille, jotka tais­televat Alla­hia ja Hä­nen lä­hettiläs­tään vas­taan ja kii­rehti­vät te­ke­mään pa­haa, on te­loitus tai ristiin­nauli­tseminen.” (Abu-Da­wud 38:4357) >>>>

>>>> Allahin lä­hettiläs kivitti kuoli­aaksi henkilön Banu As­lamista, juu­talai­sen ja hänen vai­monsa. (Muslim 17:4216) >>>>

Islamtietoinen kirjoitti:

"Jos YHDEN AINOAN asian haluat tietää profeetta Muhammedista (Jumalan armo ja rauha olkoon hänen kanssaan), se olisi se, että hän ei koko eliniän aikana ole koskaan ketään tappanut."


Tuo oli huvittava väite.

Muhammadin elä­mäkerran mu­kaan hän osal­listui itse 27 tais­teluun, minkä lisäksi hän määräsi pan­tavaksi täytäntöön 38 ryöstöretkeä (Ibn Ishaq: 659–660). Pel­käs­tään Banu Qu­raiza -hei­mon jouk­ko­mur­­han yhteydessä Mu­­­ham­­­mad mes­­ta­si 600–900 van­git­se­­maan­­­sa qu­­rai­­­zalais­mies­tä (Ibn His­ham: 320–321):


>>>> Kun quraizalaiset olivat antautu­neet, Allahin lä­hetti­läs van­gitsi heidät Medinassa Bint al-Harit­hin taloon. Sit­ten hän lähti Medi­nan to­rille — tämä on yhä sa­malla pai­kalla — kai­vatti sinne kai­vantoja ja lähetti hake­maan qu­raizalaisia. Hän hak­kautti heidän kau­lansa poikki noiden kaivanto­jen partaalla. Qurai­za­lai­set tuo­tiin teloitet­tavaksi pieninä ryh­minä. Heidän jou­kossaan oli myös Al­la­hin viholli­nen Huyai ibn Akhtab sekä Ka’b ibn Asad, kan­sansa joh­taja. Kaik­kiaan qu­raizalaisia oli kuusi- tai seitsemän­sataa; jot­kut jopa sanovat heitä olleen kah­deksan- tai yhdek­sän­sataa. (Ibn Hisham: 320–321) >>>>


Muhammad ei ainoastaan mur­hannut ihmisiä ja ryöstä­nyt heidän omaisuut­taan, vaan myös osoitti ennakkota­pauk­sellaan, että jopa ki­dut­taminen on laillinen keino so­tasaaliin ryö­väämi­seksi:'


>>>> Allahin lähettilään luo tuo­tiin myös Kinana ibn ar-Rabi’, jonka hallussa Nadir-heimon aar­teet oli­vat. Allahin lähetti­läs kysyi hä­neltä aar­teista, mutta hän kielsi tietä­vänsä, missä ne olivat. Eräs toi­nen juuta­lainen saa­pui Allahin lähettilään luo ja sanoi: ”Minä näin Kina­nan kiertelevän tämän raunion ympärillä joka aamu.” Allahin lähettiläs kysyi Kina­nalta: ”Mitä arve­let? Jos löy­dämme aarteen sinulta, sur­maanko minä sinut?” ”Kyllä”, vastasi Ki­nana. Al­la­hin lähet­tiläs käski kaivaa raunioita, ja osa aar­teesta löytyi­kin sieltä. Hän kysyi Ki­nanalta, missä loput oli­vat, mutta Kinana kieltäytyi näyttä­mästä niiden paikkaa hänelle. Allahin lähet­tiläs käski az-Zu­bair ibn al-Aw­wa­mia: ”Rankaise häntä, kunnes saat hänestä kai­ken irti!” Az-Zubair iski hä­nen rinnastaan tulta tuliki­villä, kun­nes hän oli kuolla. Lopulta Allahin lähettiläs an­toi Ki­na­nan Muhammad ibn Maslamalle, joka sur­masi hänet kostoksi vel­jes­tään Mahmudista. (Ibn Hisham: 362) >>>>

>>>> Kun Allahin lähetti­läs kat­kaisi häneltä kameleita varastaneiden kädet ja jalat ja antoi vetää silmät hei­dän päästään tulella (heh­kuvilla nauloilla), Allah nuhteli häntä siitä ja Allah, Ylis­tetty, paljasti: ”Rangaistuksena niille, jotka tais­televat Alla­hia ja Hä­nen lä­hettiläs­tään vas­taan ja kii­rehti­vät te­ke­mään pa­haa, on te­loitus tai ristiin­nauli­tseminen.” (Abu-Da­wud 38:4357) >>>>

>>>> Allahin lä­hettiläs kivitti kuoli­aaksi henkilön Banu As­lamista, juu­talai­sen ja hänen vai­monsa. (Muslim 17:4216) >>>>

Lue lisää

En tiedä, oletko lukenut mitä muslimeille ensin tehtiin, ennenkuin kaikki sodat alkoivat.

Ensinnäkin muslimeja sorrettiin sekä pahoinpideltiin ja kidutettiin, häädettiin omista taloista ja ryövättiin omaisuus. Muslimeilla ei ollut oikeutta vielä puolustautua koska Jumala ei ollut siihen antanut lupaa. Kun he vihdoin saivat siihen luvan, he satuttivat vain ja ainoastaan niitä, jotka olivat heitä(muslimeja) sortanut. He eivät saaneet tappaa edes MUURAHAISTA kun he menivät sotaan, eivätkä he saaneet tuhoa luontoa. Ainoat, keitä he saivat satuttaa, olivat heidän vihollisensa (ihmiset,jotka olivat sortaneet heitä). Naisia,lapsia eikä vanhuksia saanut satuttaa. Tietenkään!

Ja en tiedä, tiesitkö sinä, että profeetta (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan) sanoi sotavangeille, että ken opettaa 10 muslimia lukemaan, saa vapauden. Ja kun quraishilaiset ottivat muslimeja vangeiksi, heille ei paljoa ehtoja aseteltu.

Ongelmana on se, että islaminusko on niin tosi ja niin reilu, ettei joidenkin ihmisjärki kykene sitä käsittämään ja täten sepittävät perättömiä ja yrittävät löytää siitä virheitä. Jumala itse sanoo, että epäuskovaiset yrittävät peittää Jumalan valon, mutta Jumala tuo sen julki.

Btw, ei kannata netistä hankkia tietoa Islamista, sillä olen itsekin törmännyt Hadith sivustoille, jossa on vain väärennöksiä.

Olen lukenut Ibn Hishamin teoksen parikin kertaa. Olet ottanut esille vain, mitä siinä sanotaan muslimeista. Mitäpä jos kelaisit takaisin kirjan alkuun, jossa kerrotaan, kun muslimeja kidutetaan? Vai luitko sen ohimennen metsästäen juuri jotain pienen pientä pätkää, jossa kerrotaan, kun vihollista rangaistaan? Ja oletko ottanut ensinnäkin tietoa, kuinka luotettava Ibn Hishamin kirja on? sillä itse olen törmännyt hyvin kriittisiinkin mielipiteisiin.

Mutta jos olet jo alitajuisesti päättänyt, että kaikki hyvät asiat menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja yrität etsiä vain epäkohtia ilman sen syvempää perehtymistä, se on oma asiasi.

Islam on kuitenkin maailman suurin uskonto määrällisesti, eikä väkivalta sitä ole levittänyt. Profeetta (rauha hänelle) levitti Islamia hyvillä, islaminmukaisilla teoilla eikä miekalla. Sodat tulivat siksi, että muslimit olisivat tulleet tapetuiksi jos he eivät olisi puolustautuneet. Ja miksi? Koska he vain uskoivat.
Ja siltä näyttää tänäkin päivänä. Meitä yritetään yhä lannistaa vain siksi, koska uskomme.

Haluan kuitenkin, että keskustelu päättyy rauhanomaisesti.

PeaceWithYou kirjoitti:

En tiedä, oletko lukenut mitä muslimeille ensin tehtiin, ennenkuin kaikki sodat alkoivat.

Ensinnäkin muslimeja sorrettiin sekä pahoinpideltiin ja kidutettiin, häädettiin omista taloista ja ryövättiin omaisuus. Muslimeilla ei ollut oikeutta vielä puolustautua koska Jumala ei ollut siihen antanut lupaa. Kun he vihdoin saivat siihen luvan, he satuttivat vain ja ainoastaan niitä, jotka olivat heitä(muslimeja) sortanut. He eivät saaneet tappaa edes MUURAHAISTA kun he menivät sotaan, eivätkä he saaneet tuhoa luontoa. Ainoat, keitä he saivat satuttaa, olivat heidän vihollisensa (ihmiset,jotka olivat sortaneet heitä). Naisia,lapsia eikä vanhuksia saanut satuttaa. Tietenkään!

Ja en tiedä, tiesitkö sinä, että profeetta (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan) sanoi sotavangeille, että ken opettaa 10 muslimia lukemaan, saa vapauden. Ja kun quraishilaiset ottivat muslimeja vangeiksi, heille ei paljoa ehtoja aseteltu.

Ongelmana on se, että islaminusko on niin tosi ja niin reilu, ettei joidenkin ihmisjärki kykene sitä käsittämään ja täten sepittävät perättömiä ja yrittävät löytää siitä virheitä. Jumala itse sanoo, että epäuskovaiset yrittävät peittää Jumalan valon, mutta Jumala tuo sen julki.

Btw, ei kannata netistä hankkia tietoa Islamista, sillä olen itsekin törmännyt Hadith sivustoille, jossa on vain väärennöksiä.

Olen lukenut Ibn Hishamin teoksen parikin kertaa. Olet ottanut esille vain, mitä siinä sanotaan muslimeista. Mitäpä jos kelaisit takaisin kirjan alkuun, jossa kerrotaan, kun muslimeja kidutetaan? Vai luitko sen ohimennen metsästäen juuri jotain pienen pientä pätkää, jossa kerrotaan, kun vihollista rangaistaan? Ja oletko ottanut ensinnäkin tietoa, kuinka luotettava Ibn Hishamin kirja on? sillä itse olen törmännyt hyvin kriittisiinkin mielipiteisiin.

Mutta jos olet jo alitajuisesti päättänyt, että kaikki hyvät asiat menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja yrität etsiä vain epäkohtia ilman sen syvempää perehtymistä, se on oma asiasi.

Islam on kuitenkin maailman suurin uskonto määrällisesti, eikä väkivalta sitä ole levittänyt. Profeetta (rauha hänelle) levitti Islamia hyvillä, islaminmukaisilla teoilla eikä miekalla. Sodat tulivat siksi, että muslimit olisivat tulleet tapetuiksi jos he eivät olisi puolustautuneet. Ja miksi? Koska he vain uskoivat.
Ja siltä näyttää tänäkin päivänä. Meitä yritetään yhä lannistaa vain siksi, koska uskomme.

Haluan kuitenkin, että keskustelu päättyy rauhanomaisesti.

Lue lisää

Monet muslimit eivät aidosti tiedä, millainen henkilö Muhammad oli, ja niinpä he rai­vostuvat sil­mittömästi, kun joku islamin omiin lähteisiin perehtynyt kertoo kiu­sallisia mutta totuu­denmukaisia yksi­tyiskohtia Muhammadin elämästä ja hänen sunnas­taan.

Tilannetta hämärtää lisäksi islamin sisäinen valheellisuus: monille muslimeille ja islamin puolus­teli­joille Muhammadin elämä ja sen yksityiskoh­dat — islamin pyhä ydin, jota ei saa kyseenalaistaa ja josta muslimien oletetaan olevan ylpeitä ja jonka kunniaa he suojelevat kostoiskuillaan, mella­koi­misellaan ja muulla riehumisellaan — on yksinkertaisesti liian järkyttävä ja vasten­mielinen, jotta he voisivat hy­väksyä sen. Harva mieleltään terve ihminen, edes muslimi, haluaisi todella olla sellainen, millaiseksi Mu­ham­mad, “täydellinen ihminen”, islamin omissa lähteissä ku­vataan.

On ilmeistä, että Mu­hammad kärsi toistuvista temporaalilohkoepileptisistä kohtauksista, jotka tuottivat hänelle harha-aistimuk­sia jumalallisesta läsnäolosta, mikä sai hänet sitten suuruudenhulluuttaan kuvitte­lemaan olevansa jon­kinlainen poikkeuk­sellinen yli-ihminen: profeetta. Islamin lähteiden perusteella syntyy vai­kutelma, että Mu­hammad oli erittäin huonosta itse­tunnosta kärsinyt narsisti­nen vaino­harhainen so­siopaatti, joka omaa profeetallista erikoisasemaansa muille todistaakseen oli valmis kylmästi turvautu­maan mihin hyvänsä menetelmiin, kuten valehteluun, manipulointiin, ryöstelyyn, kidutuk­seen, ter­roriin, raiska­uksiin, vastustajiensa or­juut­tamiseen, kunnia- ja jouk­komurhiin. Tätä taustaa vasten ei siis ole ihme, että Muham­madin elämästä on laadittu paljon kau­nisteltuja ja vää­risteltyjä kuvauksia, joissa hä­nen käyttäyty­mistään on selitetty par­hain päin, monia kiusalli­sia asi­oita on “unohdettu” mainita, ja hä­nestä on pyritty an­tamaan kuva erään­laisena oi­keudenmukai­sena ja Jee­suksen kaltaisena ihan­teelli­sena myötätuntoi­sena pyhi­myk­senä. Samaan aikaan kui­tenkin luke­mat­tomat mart­tyyriu­desta haa­veile­vat mu­jahidinit, lap­set ja nuo­rukai­set Pales­tiinassa, Pakis­tanissa, Iranissa ja kaikkialla maailmassa lukevat ja kuule­vat tarinoita Ko­raanista, Mu­hamma­din elämäker­rasta ja haditheista ja ihan­noivat hä­nen kiistä­mätöntä tai­tavuut­taan ovelana ja armot­tomana sota­päällik­könä, joka osasi moti­voida taistelijansa anta­maan kaikkensa ja kuole­maan asiansa puo­lesta. Koska nämä jälkimmäiset nojautuvat islamin alkuperäi­siin auktoriteetteihin, Ko­raanin ja sun­naan, he ovat aina vahvemmassa asemassa kuin asioista tietä­mät­tömät ja harhaanjoh­detut maltilli­semmat musli­mit, joiden roolina lännessä on — hyö­dyllisten idioo­ttien ominai­suudessa — toimia maaperää jiha­dille pehmentävänä etu­jouk­kona.

PeaceWithYou kirjoitti:

En tiedä, oletko lukenut mitä muslimeille ensin tehtiin, ennenkuin kaikki sodat alkoivat.

Ensinnäkin muslimeja sorrettiin sekä pahoinpideltiin ja kidutettiin, häädettiin omista taloista ja ryövättiin omaisuus. Muslimeilla ei ollut oikeutta vielä puolustautua koska Jumala ei ollut siihen antanut lupaa. Kun he vihdoin saivat siihen luvan, he satuttivat vain ja ainoastaan niitä, jotka olivat heitä(muslimeja) sortanut. He eivät saaneet tappaa edes MUURAHAISTA kun he menivät sotaan, eivätkä he saaneet tuhoa luontoa. Ainoat, keitä he saivat satuttaa, olivat heidän vihollisensa (ihmiset,jotka olivat sortaneet heitä). Naisia,lapsia eikä vanhuksia saanut satuttaa. Tietenkään!

Ja en tiedä, tiesitkö sinä, että profeetta (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan) sanoi sotavangeille, että ken opettaa 10 muslimia lukemaan, saa vapauden. Ja kun quraishilaiset ottivat muslimeja vangeiksi, heille ei paljoa ehtoja aseteltu.

Ongelmana on se, että islaminusko on niin tosi ja niin reilu, ettei joidenkin ihmisjärki kykene sitä käsittämään ja täten sepittävät perättömiä ja yrittävät löytää siitä virheitä. Jumala itse sanoo, että epäuskovaiset yrittävät peittää Jumalan valon, mutta Jumala tuo sen julki.

Btw, ei kannata netistä hankkia tietoa Islamista, sillä olen itsekin törmännyt Hadith sivustoille, jossa on vain väärennöksiä.

Olen lukenut Ibn Hishamin teoksen parikin kertaa. Olet ottanut esille vain, mitä siinä sanotaan muslimeista. Mitäpä jos kelaisit takaisin kirjan alkuun, jossa kerrotaan, kun muslimeja kidutetaan? Vai luitko sen ohimennen metsästäen juuri jotain pienen pientä pätkää, jossa kerrotaan, kun vihollista rangaistaan? Ja oletko ottanut ensinnäkin tietoa, kuinka luotettava Ibn Hishamin kirja on? sillä itse olen törmännyt hyvin kriittisiinkin mielipiteisiin.

Mutta jos olet jo alitajuisesti päättänyt, että kaikki hyvät asiat menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja yrität etsiä vain epäkohtia ilman sen syvempää perehtymistä, se on oma asiasi.

Islam on kuitenkin maailman suurin uskonto määrällisesti, eikä väkivalta sitä ole levittänyt. Profeetta (rauha hänelle) levitti Islamia hyvillä, islaminmukaisilla teoilla eikä miekalla. Sodat tulivat siksi, että muslimit olisivat tulleet tapetuiksi jos he eivät olisi puolustautuneet. Ja miksi? Koska he vain uskoivat.
Ja siltä näyttää tänäkin päivänä. Meitä yritetään yhä lannistaa vain siksi, koska uskomme.

Haluan kuitenkin, että keskustelu päättyy rauhanomaisesti.

Lue lisää

"Profeetta (rauha hänelle) levitti Islamia hyvillä, islaminmukaisilla teoilla eikä miekalla."


Tuo oli jo huvittava väite. Jatkuu pian...

Islamtietoinen kirjoitti:

"Profeetta (rauha hänelle) levitti Islamia hyvillä, islaminmukaisilla teoilla eikä miekalla."


Tuo oli jo huvittava väite. Jatkuu pian...

Badrin taistelu oli ensimmäinen merkittävä profeetan käymä taistelu. Asettau­duttuaan hijran* jälkeen Medinaan Muhammad aloitti ryöstöret­kien sarjan, joka kohdistui Syy­riaan matkalla ol­leiden Mekan Quraish-heimon karavaa­neihin.


>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:287; Kab bin Malik on kertonut: Lähettiläs oli läh­te­nyt Qu­raish-heimon karavaaneja vastaan, mutta Allah pakotti hei­dät (ts. mus­limit) kohtaa­maan vi­hollisensa odottamattomasti (ilman ennakkoaietta). >>>>

>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:289; Ibn Abbas on kertonut: Badrin taistelun päi­vänä pro­feetta sanoi: “Oi, Allah! Pyydän sinua täyttämään sitoumuksesi ja sopimuksesi. Oi, Allah! Jos tahtosi on, että kenenkään ei tulisi palvoa Sinua (niin anna voitto pakanoille).” Sitten Abu Bakr tarttui häntä kä­destä ja sanoi: “Tämä riittää si­nulle.” Profeetta tuli ulos sa­noen: “Hei­dän joukkonsa pannaan pakenemaan, ja he näyttävät selkänsä.” >>>>


Palattuaan taistelun jälkeen Medinaan Muhammad kehotti Qainuqa’‑heimon juuta­laisasukkaita joko kääntymään islamiin tai kohtaaman sa­man kohtalon kuin quraishi­laiset (Koraani 3:12–13). Qainuqa’laiset suos­tuivat lähtemään Me­dinasta, jos he saisivat pitää omaisuutensa, mihin Mu­hammad myöntyi. Bani Qai­nuqa’ -heimon karkotuksen jäl­keen Mu­hammad suuntasi hyökkäyk­sensä sel­laisia Medinassa asuneita yksilöitä kohtaan, jotka hänen mielestään olivat toimineet petollisesti. Erityisesti profeetta näyttää inhonneen monia runoili­joita, jotka pitivät pilkkanaan hänen uutta uskontoaan ja väitettyä profeetalli­suuttaan — teema, joka silmiinpistävästi toistuu nykyäänkin muslimien väki­valtaisina reaktioina kaikkea sellaista kohtaan, mikä koetaan islamin pilkkaa­miseksi. Ryhty­essään toimenpiteisiin vastustajiaan kohtaan tämä “esimerkilli­nen ihmi­nen” asetti ennakkotapauksen siitä, kuinka muslimien tulisi kaikkina ai­koina kohdella uskon­tonsa arvostelijoita.


>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 250: Lopulta hän {Ka’b ibn al-Ash­raf} pa­lasi Me­dinaan ja ah­disti siellä musliminaisia rakkausrunoil­laan. Allahin lähettiläs kysyi: “Kuka hoi­taa minun puolestani Ibn al-Ash­rafin?” Muhammad inb Mas­lama vastasi: “Minä teen sen, Allahin lähet­tiläs, minä tapan hänet.” “Tee niin, jos vain pys­tyt”, sanoi Allahin lä­het­tiläs. [Noin kolmen päivän ku­luttua:] “Allahin lähet­tiläs, minä lupasin si­nulle sel­laista, josta en tiedä, pystynkö siihen!” Allahin lä­hettiläs vas­tasi: “Ai­nakin sinun on yritet­tävä!” Muhammad bin Maslama sanoi vielä: “Allahin lähettiläs, meidän on ainakin valehdeltava!” “Sanokaa mitä tah­dotte”, vastasi Allahin lä­hettiläs, “te saatte siihen lu­van!” >>>>

>>>> Sahih al-Bukhari 4:52:270; Jabir bin ‘Abdullah on kertonut: Profeetta sa­noi: “Kuka on valmis tappamaan Ka’b bin al-Ashrafin, joka on todella lou­kannut Al­lahia ja Hänen lä­hettilästään?” Muhammad bin Maslama sa­noi: “Oi, Allahin lä­hettiläs! Haluatko minun tappavan hänet?” Hän vas­tasi myöntävästi. Niinpä Mu­hammad bin Maslama lähti tap­pamaan häntä (Ka’bia) ja sanoi: “Tämä henkilö (ts. profeetta) rasittaa meitä ja pyytää meiltä almuveroa.” Ka’b vastasi: “Allahin kautta, saatte siitä mie­hestä vielä tar­peeksenne.” Muhammad [bin Maslama] sa­noi hä­nelle: “Olemme seuranneet häntä, jo­ten meidän ei tee mieli lähteä hänen luo­taan, ennen kuin näemme, kuinka hänen käy.” Muham­mad bin Mas­lama jut­teli hänen kanssaan tällä tavoin, kunnes sai tilaisuuden tappaa hänet. >>>>

Islamtietoinen kirjoitti:

Badrin taistelu oli ensimmäinen merkittävä profeetan käymä taistelu. Asettau­duttuaan hijran* jälkeen Medinaan Muhammad aloitti ryöstöret­kien sarjan, joka kohdistui Syy­riaan matkalla ol­leiden Mekan Quraish-heimon karavaa­neihin.


>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:287; Kab bin Malik on kertonut: Lähettiläs oli läh­te­nyt Qu­raish-heimon karavaaneja vastaan, mutta Allah pakotti hei­dät (ts. mus­limit) kohtaa­maan vi­hollisensa odottamattomasti (ilman ennakkoaietta). >>>>

>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:289; Ibn Abbas on kertonut: Badrin taistelun päi­vänä pro­feetta sanoi: “Oi, Allah! Pyydän sinua täyttämään sitoumuksesi ja sopimuksesi. Oi, Allah! Jos tahtosi on, että kenenkään ei tulisi palvoa Sinua (niin anna voitto pakanoille).” Sitten Abu Bakr tarttui häntä kä­destä ja sanoi: “Tämä riittää si­nulle.” Profeetta tuli ulos sa­noen: “Hei­dän joukkonsa pannaan pakenemaan, ja he näyttävät selkänsä.” >>>>


Palattuaan taistelun jälkeen Medinaan Muhammad kehotti Qainuqa’‑heimon juuta­laisasukkaita joko kääntymään islamiin tai kohtaaman sa­man kohtalon kuin quraishi­laiset (Koraani 3:12–13). Qainuqa’laiset suos­tuivat lähtemään Me­dinasta, jos he saisivat pitää omaisuutensa, mihin Mu­hammad myöntyi. Bani Qai­nuqa’ -heimon karkotuksen jäl­keen Mu­hammad suuntasi hyökkäyk­sensä sel­laisia Medinassa asuneita yksilöitä kohtaan, jotka hänen mielestään olivat toimineet petollisesti. Erityisesti profeetta näyttää inhonneen monia runoili­joita, jotka pitivät pilkkanaan hänen uutta uskontoaan ja väitettyä profeetalli­suuttaan — teema, joka silmiinpistävästi toistuu nykyäänkin muslimien väki­valtaisina reaktioina kaikkea sellaista kohtaan, mikä koetaan islamin pilkkaa­miseksi. Ryhty­essään toimenpiteisiin vastustajiaan kohtaan tämä “esimerkilli­nen ihmi­nen” asetti ennakkotapauksen siitä, kuinka muslimien tulisi kaikkina ai­koina kohdella uskon­tonsa arvostelijoita.


>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 250: Lopulta hän {Ka’b ibn al-Ash­raf} pa­lasi Me­dinaan ja ah­disti siellä musliminaisia rakkausrunoil­laan. Allahin lähettiläs kysyi: “Kuka hoi­taa minun puolestani Ibn al-Ash­rafin?” Muhammad inb Mas­lama vastasi: “Minä teen sen, Allahin lähet­tiläs, minä tapan hänet.” “Tee niin, jos vain pys­tyt”, sanoi Allahin lä­het­tiläs. [Noin kolmen päivän ku­luttua:] “Allahin lähet­tiläs, minä lupasin si­nulle sel­laista, josta en tiedä, pystynkö siihen!” Allahin lä­hettiläs vas­tasi: “Ai­nakin sinun on yritet­tävä!” Muhammad bin Maslama sanoi vielä: “Allahin lähettiläs, meidän on ainakin valehdeltava!” “Sanokaa mitä tah­dotte”, vastasi Allahin lä­hettiläs, “te saatte siihen lu­van!” >>>>

>>>> Sahih al-Bukhari 4:52:270; Jabir bin ‘Abdullah on kertonut: Profeetta sa­noi: “Kuka on valmis tappamaan Ka’b bin al-Ashrafin, joka on todella lou­kannut Al­lahia ja Hänen lä­hettilästään?” Muhammad bin Maslama sa­noi: “Oi, Allahin lä­hettiläs! Haluatko minun tappavan hänet?” Hän vas­tasi myöntävästi. Niinpä Mu­hammad bin Maslama lähti tap­pamaan häntä (Ka’bia) ja sanoi: “Tämä henkilö (ts. profeetta) rasittaa meitä ja pyytää meiltä almuveroa.” Ka’b vastasi: “Allahin kautta, saatte siitä mie­hestä vielä tar­peeksenne.” Muhammad [bin Maslama] sa­noi hä­nelle: “Olemme seuranneet häntä, jo­ten meidän ei tee mieli lähteä hänen luo­taan, ennen kuin näemme, kuinka hänen käy.” Muham­mad bin Mas­lama jut­teli hänen kanssaan tällä tavoin, kunnes sai tilaisuuden tappaa hänet. >>>>

Lue lisää

Mekan quraishilaiset ryhmittyivät uudelleen hyökätäkseen muslimeja vastaan Medi­nassa. Mu­hammad sai vihiä hyökkäysaikeesta ja leiriytyi joukkoi­neen Medinasta pohjoiseen si­jainneelle Uhudin kumpareelle, jossa taistelu sitten käytiin.


>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:377; Jabir bin Abdullah on kertonut: Uhudin tais­te­lun päi­vänä eräs mies tuli profeetan luo ja sanoi: “Voitko kertoa mi­nulle, minne pää­dyn, jos kuolen marttyyrina?” Profeetta vastasi: “Para­tiisiin.” Mies heitti kan­tamansa taatelit käsistään ja taisteli kunnes kärsi mart­tyyrikuoleman. >>>>

>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:375; Al-Bara on kertonut: Kun kohtasimme viholli­sen, he pötki­vät pakoon, kunnes näin heidän naistensa juoksevan kohti vuorta nostaen riepujaan jaloistaan ja paljastaen nilkkarenkaansa. Mus­limit alkoivat sanoa: “Sotasaalis, sotasaa­lis!” Abhdullah bin Jubair sa­noi: “Olen antanut tiukan lu­pa­uksen profeetalle olla läh­temättä tästä pai­kasta.” Mutta hänen toverinsa kiel­täytyivät jäämästä. Niinpä kun kiel­täytyivät (jäämästä sinne), Allah sekoitti hei­dät niin, että he eivät tien­neet, minne mennä, ja he kärsivät 70 hengen miestap­pion. >>>>


Vaikka Muhammad menetti voiton Uhudissa, se ei nujertanut häntä millään tavoin. Hän jatkoi ryöstöretkiään, mikä ei tehnyt muslimina ole­misesta aino­astaan hy­veellistä Allahin silmissä vaan myös taloudellisesti kannattavaa. Is­lamilaisessa maailmankat­somuksessa rik­kauden, vallan ja pyhyyden välillä ei ole mitään yhteen­sovittamatonta. Itse asiassa, jos on ainoan oikean uskon­non jäsen, on vain loogista, että pitäisi pystyä nautti­maan myös Alla­hin mate­riaalisesta vauraudesta — vaikka se sitten edel­lyttäisi sen rosvoamista vää­räus­koisilta.

Vastaavalla tavalla kuin Muhammad oli Badrin taistelun jälkeen neutra­lisoinut juu­talaisen Bani Qainuqa’ ‑heimon, hän kääntyi Uhudin taistelun jälkeen nyt Bani Na­dir ‑heimoa vastaan. Mu­hammadin elämäkerran mu­kaan Allah varoitti Muhamma­dia vastaan suun­natusta salamur­hahank­keesta, ja profeetta mää­räsi muslimit valmistautu­maan sotaan Bani Na­diria vas­taan. Bani Nadir ‑heimolaiset suostuivat kar­kotukseen sillä eh­dolla, että Mu­hammad salli hei­dän säi­lyttää liikkuvan omai­suutensa. Muhammad myöntyi näihin ehtoi­hin sillä varauksella, että nämä jättä­vät haarniskansa taakseen.

Islamtietoinen kirjoitti:

Mekan quraishilaiset ryhmittyivät uudelleen hyökätäkseen muslimeja vastaan Medi­nassa. Mu­hammad sai vihiä hyökkäysaikeesta ja leiriytyi joukkoi­neen Medinasta pohjoiseen si­jainneelle Uhudin kumpareelle, jossa taistelu sitten käytiin.


>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:377; Jabir bin Abdullah on kertonut: Uhudin tais­te­lun päi­vänä eräs mies tuli profeetan luo ja sanoi: “Voitko kertoa mi­nulle, minne pää­dyn, jos kuolen marttyyrina?” Profeetta vastasi: “Para­tiisiin.” Mies heitti kan­tamansa taatelit käsistään ja taisteli kunnes kärsi mart­tyyrikuoleman. >>>>

>>>> Sahih al-Bukhari 5:59:375; Al-Bara on kertonut: Kun kohtasimme viholli­sen, he pötki­vät pakoon, kunnes näin heidän naistensa juoksevan kohti vuorta nostaen riepujaan jaloistaan ja paljastaen nilkkarenkaansa. Mus­limit alkoivat sanoa: “Sotasaalis, sotasaa­lis!” Abhdullah bin Jubair sa­noi: “Olen antanut tiukan lu­pa­uksen profeetalle olla läh­temättä tästä pai­kasta.” Mutta hänen toverinsa kiel­täytyivät jäämästä. Niinpä kun kiel­täytyivät (jäämästä sinne), Allah sekoitti hei­dät niin, että he eivät tien­neet, minne mennä, ja he kärsivät 70 hengen miestap­pion. >>>>


Vaikka Muhammad menetti voiton Uhudissa, se ei nujertanut häntä millään tavoin. Hän jatkoi ryöstöretkiään, mikä ei tehnyt muslimina ole­misesta aino­astaan hy­veellistä Allahin silmissä vaan myös taloudellisesti kannattavaa. Is­lamilaisessa maailmankat­somuksessa rik­kauden, vallan ja pyhyyden välillä ei ole mitään yhteen­sovittamatonta. Itse asiassa, jos on ainoan oikean uskon­non jäsen, on vain loogista, että pitäisi pystyä nautti­maan myös Alla­hin mate­riaalisesta vauraudesta — vaikka se sitten edel­lyttäisi sen rosvoamista vää­räus­koisilta.

Vastaavalla tavalla kuin Muhammad oli Badrin taistelun jälkeen neutra­lisoinut juu­talaisen Bani Qainuqa’ ‑heimon, hän kääntyi Uhudin taistelun jälkeen nyt Bani Na­dir ‑heimoa vastaan. Mu­hammadin elämäkerran mu­kaan Allah varoitti Muhamma­dia vastaan suun­natusta salamur­hahank­keesta, ja profeetta mää­räsi muslimit valmistautu­maan sotaan Bani Na­diria vas­taan. Bani Nadir ‑heimolaiset suostuivat kar­kotukseen sillä eh­dolla, että Mu­hammad salli hei­dän säi­lyttää liikkuvan omai­suutensa. Muhammad myöntyi näihin ehtoi­hin sillä varauksella, että nämä jättä­vät haarniskansa taakseen.

Lue lisää

Vuona 627 Muhammadin uusi yhdyskunta kohtasi siihen asti suurimman haasteensa. Tuona vuonna Mekan quraishilaiset aloittivat erittäin mää­rätie­toisen hyökkäyksen musli­meja vastaan itse Medinassa. Muhammad päätteli, ettei ole järkevää kohdata quraishilaisia suoraan avotaiste­lussa, kuten Uhu­dissa, vaan hakeutua sitä vastoin turvaan Medi­naan, jota suojasivat laava­virta­ukset kolmesta suunnasta. Mekkalaisten oli näin ollen hyökättävä luo­teesta käsin, virtausten välisestä laaksosta, ja juuri sinne Mu­hammad mää­räsi kaivetta­vaksi vallihaudan kaupungin suoje­lemiseksi.


>>>> Sahih al-Bukhari 4:52:208; Anas on kertonut: Vallihaudan (taistelun) päi­vänä an­sarit {vastikään islamiin kääntyneet} puhuivat: “Olemme niitä, jotka olemme van­noneet us­kollisuutta Muhammadille jihadia varten (ikuisesti) niin kauan kuin elämme.” Pro­feetta vastasi heille: “Oi, Allah! Ei ole muuta elämää kuin elämä tuonpuoleisessa. Joten kunnioita ansa­reita ja siirtolaisia {Mekasta} ante­liaisuu­dellasi.” >>>>

>>>> Ja Mujashi on kertonut: Veljeni ja minä menimme profeetan luo ja pyy­simme häntä ottamaan vastaan uskollisuudenvalan hijraa varten. Hän sanoi: “Hijra ih­misineen on jo mennyt tapahtuma.” Kysyin: “Mitä tarkoi­tusta varten sitten otat meiltä vastaan uskolli­suudenvalan?” Hän sanoi: “Otan sen vastaan islamia ja jiha­dia var­ten.” >>>>


Vallihauta teki mekkalaisten aikeet tyhjiksi, ja he kykenivät lähettämään aino­astaan pieniä isku­joukkoja sen läpi. Muutaman päivän kuluttua he palasivat takaisin Mekkaan. Voit­tonsa jälkeen Muhammad kääntyi kol­matta juutalais­heimoa, Bani Quraizaa, vastaan Me­dinassa. Siinä missä Bani Qainuqa’ ja Bani Nadir olivat saaneet kärsiä karkotuksesta, Bani Quraizan kohtalo oli huomattavasti kehnompi:


>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 320–321: Kun quraizalaiset olivat antautu­neet, Allahin lä­hettiläs van­gitsi heidät Medinassa Bint al-Harit­hin taloon. Sitten hän lähti Medinan to­rille — tämä on yhä samalla pai­kalla — kaivatti sinne kai­vantoja ja lähetti hake­maan quraizalaisia. Hän hak­kautti heidän kau­lansa poikki noiden kaivanto­jen partaalla. Qurai­zalaiset tuotiin teloitet­tavaksi pieninä ryh­minä. Heidän jou­kossaan oli myös Al­lahin vihollinen Huyai ibn Akhtab sekä Ka’b ibn Asad, kan­sansa joh­taja. Kaik­kiaan qu­raizalaisia oli kuusi- tai seitsemän­sataa; jotkut jopa sanovat heitä olleen kah­deksan- tai yhdeksänsataa. Kun juuta­laisia vie­tiin ryhmä kerrallaan Allahin lähettilään luo, Ka’b ibn Asa­dille sanottin: “Ka’b, mitä luulet meille nyt tehtävän?” Ka’b vastasi: “Ettekö te koskaan ym­märrä? Ettekö te näe, ettei kutsuja lopeta työtään eivätkä kut­sutut enää tule ta­kaisin? Kautta Jumalan, tämä tarkoittaa kuolemaa!” Näin jatkui, kun­nes heidät kaikki oli teloitettu. >>>>


Tässä näemme selkeän ennakkotapauksen, joka selittää islamilaisten terro­ristien omalaa­tuisen mieltymyksen katkaista uhriensa kaula: se on vain yksi monista heidän profeettansa asettamista ennakkotapauksista.

Seuraavassa on vielä yksi kuvaus eräästä muslimien ryöstöretkestä, tällä kertaa Khaibar-nimi­seen paikkaan, jossa Khaibarin naiset jaettiin mus­limien kesken, kuten normaa­lina tapana oli. Ryöstöretken kohteena oli Bani Nadir ‑heimo, jonka Muhammad oli aiemmin karkottanut Medi­nasta.


>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 362: Allahin lähettilään luo tuo­tiin myös Kinana ibn ar-Rabi’, jonka hallussa Nadir-heimon aarteet oli­vat. Allahin lähetti­läs kysyi hä­neltä aar­teista, mutta hän kielsi tietä­vänsä, missä ne olivat. Eräs toi­nen juutalainen saa­pui Allahin lähettilään luo ja sanoi: “Minä näin Kina­nan kiertelevän tämän raunion ympärillä joka aamu.” Allahin lähettiläs kysyi Kina­nalta: “Mitä arve­let? Jos löy­dämme aarteen sinulta, sur­maanko minä sinut?” “Kyllä”, vastasi Kinana. Alla­hin lähettiläs käski kaivaa raunioita, ja osa aarteesta löytyikin sieltä. Hän kysyi Kinanalta, missä loput oli­vat, mutta Kinana kieltäytyi näyttä­mästä niiden paikkaa hänelle. Allahin lähettiläs käski az-Zubair ibn al-Awwa­mia: “Rankaise häntä, kunnes saat hänestä kaiken irti!” Az-Zubair iski hä­nen rinnastaan tulta tulikivillä, kunnes hän oli kuolla. Lopulta Allahin lähettiläs an­toi Ki­nanan Muhammad ibn Maslamalle, joka sur­masi hänet kostoksi vel­jes­tään Mahmudista. >>>>

Islamtietoinen kirjoitti:

Vuona 627 Muhammadin uusi yhdyskunta kohtasi siihen asti suurimman haasteensa. Tuona vuonna Mekan quraishilaiset aloittivat erittäin mää­rätie­toisen hyökkäyksen musli­meja vastaan itse Medinassa. Muhammad päätteli, ettei ole järkevää kohdata quraishilaisia suoraan avotaiste­lussa, kuten Uhu­dissa, vaan hakeutua sitä vastoin turvaan Medi­naan, jota suojasivat laava­virta­ukset kolmesta suunnasta. Mekkalaisten oli näin ollen hyökättävä luo­teesta käsin, virtausten välisestä laaksosta, ja juuri sinne Mu­hammad mää­räsi kaivetta­vaksi vallihaudan kaupungin suoje­lemiseksi.


>>>> Sahih al-Bukhari 4:52:208; Anas on kertonut: Vallihaudan (taistelun) päi­vänä an­sarit {vastikään islamiin kääntyneet} puhuivat: “Olemme niitä, jotka olemme van­noneet us­kollisuutta Muhammadille jihadia varten (ikuisesti) niin kauan kuin elämme.” Pro­feetta vastasi heille: “Oi, Allah! Ei ole muuta elämää kuin elämä tuonpuoleisessa. Joten kunnioita ansa­reita ja siirtolaisia {Mekasta} ante­liaisuu­dellasi.” >>>>

>>>> Ja Mujashi on kertonut: Veljeni ja minä menimme profeetan luo ja pyy­simme häntä ottamaan vastaan uskollisuudenvalan hijraa varten. Hän sanoi: “Hijra ih­misineen on jo mennyt tapahtuma.” Kysyin: “Mitä tarkoi­tusta varten sitten otat meiltä vastaan uskolli­suudenvalan?” Hän sanoi: “Otan sen vastaan islamia ja jiha­dia var­ten.” >>>>


Vallihauta teki mekkalaisten aikeet tyhjiksi, ja he kykenivät lähettämään aino­astaan pieniä isku­joukkoja sen läpi. Muutaman päivän kuluttua he palasivat takaisin Mekkaan. Voit­tonsa jälkeen Muhammad kääntyi kol­matta juutalais­heimoa, Bani Quraizaa, vastaan Me­dinassa. Siinä missä Bani Qainuqa’ ja Bani Nadir olivat saaneet kärsiä karkotuksesta, Bani Quraizan kohtalo oli huomattavasti kehnompi:


>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 320–321: Kun quraizalaiset olivat antautu­neet, Allahin lä­hettiläs van­gitsi heidät Medinassa Bint al-Harit­hin taloon. Sitten hän lähti Medinan to­rille — tämä on yhä samalla pai­kalla — kaivatti sinne kai­vantoja ja lähetti hake­maan quraizalaisia. Hän hak­kautti heidän kau­lansa poikki noiden kaivanto­jen partaalla. Qurai­zalaiset tuotiin teloitet­tavaksi pieninä ryh­minä. Heidän jou­kossaan oli myös Al­lahin vihollinen Huyai ibn Akhtab sekä Ka’b ibn Asad, kan­sansa joh­taja. Kaik­kiaan qu­raizalaisia oli kuusi- tai seitsemän­sataa; jotkut jopa sanovat heitä olleen kah­deksan- tai yhdeksänsataa. Kun juuta­laisia vie­tiin ryhmä kerrallaan Allahin lähettilään luo, Ka’b ibn Asa­dille sanottin: “Ka’b, mitä luulet meille nyt tehtävän?” Ka’b vastasi: “Ettekö te koskaan ym­märrä? Ettekö te näe, ettei kutsuja lopeta työtään eivätkä kut­sutut enää tule ta­kaisin? Kautta Jumalan, tämä tarkoittaa kuolemaa!” Näin jatkui, kun­nes heidät kaikki oli teloitettu. >>>>


Tässä näemme selkeän ennakkotapauksen, joka selittää islamilaisten terro­ristien omalaa­tuisen mieltymyksen katkaista uhriensa kaula: se on vain yksi monista heidän profeettansa asettamista ennakkotapauksista.

Seuraavassa on vielä yksi kuvaus eräästä muslimien ryöstöretkestä, tällä kertaa Khaibar-nimi­seen paikkaan, jossa Khaibarin naiset jaettiin mus­limien kesken, kuten normaa­lina tapana oli. Ryöstöretken kohteena oli Bani Nadir ‑heimo, jonka Muhammad oli aiemmin karkottanut Medi­nasta.


>>>> Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 362: Allahin lähettilään luo tuo­tiin myös Kinana ibn ar-Rabi’, jonka hallussa Nadir-heimon aarteet oli­vat. Allahin lähetti­läs kysyi hä­neltä aar­teista, mutta hän kielsi tietä­vänsä, missä ne olivat. Eräs toi­nen juutalainen saa­pui Allahin lähettilään luo ja sanoi: “Minä näin Kina­nan kiertelevän tämän raunion ympärillä joka aamu.” Allahin lähettiläs kysyi Kina­nalta: “Mitä arve­let? Jos löy­dämme aarteen sinulta, sur­maanko minä sinut?” “Kyllä”, vastasi Kinana. Alla­hin lähettiläs käski kaivaa raunioita, ja osa aarteesta löytyikin sieltä. Hän kysyi Kinanalta, missä loput oli­vat, mutta Kinana kieltäytyi näyttä­mästä niiden paikkaa hänelle. Allahin lähettiläs käski az-Zubair ibn al-Awwa­mia: “Rankaise häntä, kunnes saat hänestä kaiken irti!” Az-Zubair iski hä­nen rinnastaan tulta tulikivillä, kunnes hän oli kuolla. Lopulta Allahin lähettiläs an­toi Ki­nanan Muhammad ibn Maslamalle, joka sur­masi hänet kostoksi vel­jes­tään Mahmudista. >>>>

Lue lisää

Muhammadin suurin voitto tuli v. 632, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän oli seu­raajineen joutunut pakenemaan Medinaan. Tuona vuonna hän kokosi noin 10 000 mus­limin ja liittolais­heimon sotajoukon ja laskeu­tui alas kohti Mekkaa. “Kun muslimit mars­sivat Mekkaan, Allahin lähet­tiläs oli van­nottanut johtajia, etteivät he saisi taistella ketään muuta vas­taan kuin niitä, jotka itse ryhtyisivät vastarintaan. Eräät ihmiset hän kuitenkin oli määrännyt tapetta­viksi, vaikka hei­dät löydettäisiin Kaaban verhojen suojista” (Pro­feetta Mu­hammadin elämäkerta, s. 389).


>>>> Sahih al-Bukhari 3:29:72; Anas bin Malik on kertonut: Allahin lähettiläs saapui Mek­kaan sen valloituksen vuonna kantaen päässään arabialaista kypärää, ja kun profeetta otti sen päästään, eräs henkilö tuli sanomaan: “Ibn Khatal on Kaaban verhojen suo­jissa.” Profeetta sanoi: “Tappakaa hänet.” >>>>


Mekan valtauksen jälkeen Muhammad hahmotteli uskontonsa tulevai­suutta:


>>>> Sahih al-Bukhari 4:52:177; Abu Huraira on kertonut: Allahin lähettiläs sa­noi: “{Viimei­sen tuomion} hetki ei ala, ennen kuin taistelette juutalai­sia vastaan ja kivi, jonka ta­kana juutalainen piilottelee, sanoo: “Oi, mus­limi! Takanani piilot­telee juutalainen, jo­ten tapa hänet.” >>>>

>>>> Sahih al-Bukhari 1:2:24; Ibn Umar on kertonut: Allahin lähettiläs sanoi: “Minut on määrätty {Allahin toimesta} taistelemaan ihmisiä vastaan, kunnes nämä to­distavat, että kellään muulla ei ole oikeutta tulla palvo­tuksi kuin Allahilla ja että Muhammad on Allahin lähettiläs, ja kunnes he rukoilevat täydellisesti ja maksa­vat almuveronsa. Joten jos he tuon te­kevät, niin he säästävät henkensä ja omai­suutensa minulta, paitsi mitä tulee isla­min lain säätämiin tapauksiin, ja sit­ten he joutuvat teke­mään Allahille tiliä teois­taan.” >>>>


Tällaisten sodanhaluisten julistusten pohjalta islamilainen valtioteoria jakaa maail­man dar al-is­lamiin eli islamin alueeseen (ts. niihin alueisiin, jotka ovat alistuneet Allahille) ja dar al-harbiin eli sodan alueeseen (ts. niihin alueisiin, jotka eivät ole vielä alistu­neet). Tämä jaottelu vallitsi Muhammadin aikana, aivan samoin kuin se vallitsee tänäkin päivänä. Niin silloin kuin nytkin islamin viesti vääräuskoiselle maa­ilmalle on ollut sama: alistu tai sinut alistetaan.

PeaceWithYou kirjoitti:

En tiedä, oletko lukenut mitä muslimeille ensin tehtiin, ennenkuin kaikki sodat alkoivat.

Ensinnäkin muslimeja sorrettiin sekä pahoinpideltiin ja kidutettiin, häädettiin omista taloista ja ryövättiin omaisuus. Muslimeilla ei ollut oikeutta vielä puolustautua koska Jumala ei ollut siihen antanut lupaa. Kun he vihdoin saivat siihen luvan, he satuttivat vain ja ainoastaan niitä, jotka olivat heitä(muslimeja) sortanut. He eivät saaneet tappaa edes MUURAHAISTA kun he menivät sotaan, eivätkä he saaneet tuhoa luontoa. Ainoat, keitä he saivat satuttaa, olivat heidän vihollisensa (ihmiset,jotka olivat sortaneet heitä). Naisia,lapsia eikä vanhuksia saanut satuttaa. Tietenkään!

Ja en tiedä, tiesitkö sinä, että profeetta (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan) sanoi sotavangeille, että ken opettaa 10 muslimia lukemaan, saa vapauden. Ja kun quraishilaiset ottivat muslimeja vangeiksi, heille ei paljoa ehtoja aseteltu.

Ongelmana on se, että islaminusko on niin tosi ja niin reilu, ettei joidenkin ihmisjärki kykene sitä käsittämään ja täten sepittävät perättömiä ja yrittävät löytää siitä virheitä. Jumala itse sanoo, että epäuskovaiset yrittävät peittää Jumalan valon, mutta Jumala tuo sen julki.

Btw, ei kannata netistä hankkia tietoa Islamista, sillä olen itsekin törmännyt Hadith sivustoille, jossa on vain väärennöksiä.

Olen lukenut Ibn Hishamin teoksen parikin kertaa. Olet ottanut esille vain, mitä siinä sanotaan muslimeista. Mitäpä jos kelaisit takaisin kirjan alkuun, jossa kerrotaan, kun muslimeja kidutetaan? Vai luitko sen ohimennen metsästäen juuri jotain pienen pientä pätkää, jossa kerrotaan, kun vihollista rangaistaan? Ja oletko ottanut ensinnäkin tietoa, kuinka luotettava Ibn Hishamin kirja on? sillä itse olen törmännyt hyvin kriittisiinkin mielipiteisiin.

Mutta jos olet jo alitajuisesti päättänyt, että kaikki hyvät asiat menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja yrität etsiä vain epäkohtia ilman sen syvempää perehtymistä, se on oma asiasi.

Islam on kuitenkin maailman suurin uskonto määrällisesti, eikä väkivalta sitä ole levittänyt. Profeetta (rauha hänelle) levitti Islamia hyvillä, islaminmukaisilla teoilla eikä miekalla. Sodat tulivat siksi, että muslimit olisivat tulleet tapetuiksi jos he eivät olisi puolustautuneet. Ja miksi? Koska he vain uskoivat.
Ja siltä näyttää tänäkin päivänä. Meitä yritetään yhä lannistaa vain siksi, koska uskomme.

Haluan kuitenkin, että keskustelu päättyy rauhanomaisesti.

Lue lisää

"Islam on kuitenkin maailman suurin uskonto määrällisesti, eikä väkivalta sitä ole levittänyt."


Lisää tulossa...

Islamtietoinen kirjoitti:

"Islam on kuitenkin maailman suurin uskonto määrällisesti, eikä väkivalta sitä ole levittänyt."


Lisää tulossa...

Vuonna 622 (v. 1 islamilaisessa kalenterissa, AH 1) Muhammad lähti Me­kasta Medinaan (Yathribiin), joka sijaitsee noin 300 kilo­metriä poh­joiseen Ara­bian niemi­maalla. Medi­nassa Muhammad perusti puolisotilaallisen järjestön, joka tuli levittämään hänen ja hänen us­kon­tonsa vaikutuspiiriä läpi Arabian. Koska islamissa ei ole koskaan tehty eroa poliittis-sotilaal­lisen ja us­konnollisen välille, tämä kehitys­kulku oli islamilais­ten periaatteiden mu­kaan aivan luonnollinen. Kuolemaansa men­nessä (v. 632) Muham­mad oli laajenta­nut ryöstö- ja taistelu­retkillä kontrolliaan suurimpaan osaan eteläistä Ara­biaa. Näiden aluei­den vallat­tujen kansojen oli joko alistuttava muslimival­taan ja makset­tava suojelu­vero tai käännyttävä islamiin.

Islamtietoinen kirjoitti:

Vuonna 622 (v. 1 islamilaisessa kalenterissa, AH 1) Muhammad lähti Me­kasta Medinaan (Yathribiin), joka sijaitsee noin 300 kilo­metriä poh­joiseen Ara­bian niemi­maalla. Medi­nassa Muhammad perusti puolisotilaallisen järjestön, joka tuli levittämään hänen ja hänen us­kon­tonsa vaikutuspiiriä läpi Arabian. Koska islamissa ei ole koskaan tehty eroa poliittis-sotilaal­lisen ja us­konnollisen välille, tämä kehitys­kulku oli islamilais­ten periaatteiden mu­kaan aivan luonnollinen. Kuolemaansa men­nessä (v. 632) Muham­mad oli laajenta­nut ryöstö- ja taistelu­retkillä kontrolliaan suurimpaan osaan eteläistä Ara­biaa. Näiden aluei­den vallat­tujen kansojen oli joko alistuttava muslimival­taan ja makset­tava suojelu­vero tai käännyttävä islamiin.

Lue lisää

Elämänsä loppuvaiheessa Muhammad lähetti kirjeitä Lähi-idän suurille hallit­sijoille vaa­tien näitä alistumaan määräysvaltaansa. Tämä poistaa sen väärin­käsityksen, että profeetta olisi aikonut pysäyttää islamin laa­jenemisen Arabi­aan. On vain loogista, että yhdellä ja ainoalla totuuden us­konnolla, jonka on paljastanut lopullinen ja voi­mallisin profeetta, tulisi olla maailmanlaajuinen valta. Niinpä kun Muhammad oli taistellut Ara­bian niemi­maan kansoja vas­taan ja alistanut nämä, hänen seuraajansa Abu Bakr, Umar, Uthman ja Ali (jotka tunnetaan neljänä “oikeaanjoh­det­tuna” kalifi­nia) ja muut kalifit taistelivat Lähi-idän, Afrikan, Aasian ja Euroopan kansoja vas­taan ja alistivat nämä Al­lahin nimessä.


>>>> Sahih al-Bukhari 4:53:386; Jubair bin Haiya on kertonut: Umar {toinen ka­lifi} lä­hetti muslimit suurin maihin taistelemaan pakanoita vastaan. Kun saavuimme vihollismaa­han, Khosraun {Persian} edustaja tuli 40 000 taistelijan kanssa ja tulkki nousi ylös sa­noen: “Puhukoon yksi teistä kanssani!” Al-Mughira vastasi: “Profeettamme, Herramme lähet­tiläs, on määrännyt meidät taistelemaan teitä vastaan, kunnes palvotte yksin Al­lahia ja maksatte jizyaa (ts. veroa); ja profeet­tamme on ilmoitta­nut meille, että Her­ramme sanoo: “Jokainen, joka joukos­tamme tulee tape­tuksi (ts. marttyyriksi), pääsee paratiisiin elämään sellaista ylel­listä elä­mää, jollaista ei ole koskaan nähty, ja jokaisesta, joka meistä jää hen­kiin, tulee herrasi.” >>>>


Harjoittaen oman aikakautensa salamasotaa islam levittäytyi Muham­madin kuolemaa seu­rannei­den vuosikym­menten aikana nopeasti Bysan­tin, Per­sian ja Länsi-Euroopan alueille. Natisevista Bysantin ja Persian valtakunnista, jotka oli­vat heikentyneet keskinäi­sissä tais­teluissa, ei ol­lut paljon vastusta tälle odot­tamattomalle hyökkäyk­selle. Ara­bimusli­miar­meijat hyökkäsivät Py­hään maa­han, valloittivat nykyisen Irakin ja Iranin alueet, pyyhkäi­sivät sitten yli Pohjois-Afrikan Es­panjaan ja lo­pulta Rans­kaan. Mus­limien hyökkäys saa­tiin lopulta pysäytettyä Poitier­sin/Toursin taistelussa lähellä Pa­riisia v. 732. Idässä jihad tun­keutui sy­välle Keski-Aasiaan.

Samoin kuin Muhammad oli ryövännyt vihollisensa, hänen seuraajansa ryös­tivät valloi­tetut alu­eet puhtaiksi vauraudesta ja työvoimasta; nämä alueet oli­vat Arabian ankeita hiekkoja verratto­masti rik­kaampia niin ma­teriaalisesti kuin kulttuurillisestikin. Lä­hes yh­dessä yössä Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Per­sian ja Iberian edis­tyneemmät sivi­lisaatiot nä­kivät maanviljelyksensä, kan­sal­listen uskontojensa ja vä­estöjensä tuhoutu­van ja tulevan rosvotuiksi.

Lukuun ottamatta kourallista muurien suojaamia kaupunkeja, jotka on­nistuivat neu­vot­telemaan ehdollisesta antautumisesta, nuo maat kärsivät lähes täydel­lisen katastro­fin.

Bat Ye’or, johtava tutkija islamin ekspansion ja ei-muslimien kohtelemi­sen osalta on teh­nyt mittaamattoman arvokkaan palveluksen kokoamalla ja kääntämällä lukuisia primääri­lähdedo­kumentteja, joissa kuvataan is­lamilaisen valloituksen vuosisatoja. Hän on sisäl­lyttänyt nämä do­kumen­tit töihinsä, jotka käsittelevät islamin historiaa ja ei-muslimien ahdinkoa islamilaisen val­lan alla. Jihadin historiassa siviilien teuras­tus, kirkko­jen tur­me­leminen ja maaseu­dun ryövää­minen ovat olleet arkipäivää. Tässä on Mikael Syyrialai­sen kuvaus mus­limien invaasiosta Kappa­doki­aan (Turkin etelä­osassa) v. 650 kalifi Uma­rin hallitessa:


>>>> … kun Muawiya {muslimikomentaja} saapui {Eukaitaan Armeniassa} hän mää­räsi kaikki asukkaat surmattaviksi; hän asetti vartijat siten, että kukaan ei päässyt pakene­maan. Kerättyään kaupungin kaiken omaisuu­den he alkoivat kiduttaa johtajia, jotta nämä näyttäisivät, minne tavarat {aarteet} oli kätketty. Taiyayet {muslimiarabit} ottivat kaikki orjiksi — miehet, naiset, pojat ja tytöt — ja he irstailivat paljon onnettomassa kau­pungissa: he tekivät törkeitä siveet­tömyyksiä kirkkojen sisällä. He pala­sivat maa­hansa iloiten. (Mikael Syyrialai­nen, siteerattu Bat Ye’orin teok­sesta “The Decline of Eastern Christianity under Islam”, 276–7.) >>>>


Jihadin ensimmäinen aalto nielaisi suuren osan Bysantin, Visigoottien, Frank­kien ja Per­sian valtakunnista jättäen vastasyntyneen islamilaisen imperiumin kontrolloimaan aluetta, joka ylsi Etelä-Ranskasta läpi Es­panjan etelään, Pohjois-Afrikan läpi itään Intiaan ja poh­joiseen Venäjälle. Varhain toisen vuo­situhannen alussa idästä tullut mongoli-invaasio hei­kensi suuresti islamilaista imperiumia ja teki lopun arabien yli­vallasta sen sisällä.

Islamtietoinen kirjoitti:

Elämänsä loppuvaiheessa Muhammad lähetti kirjeitä Lähi-idän suurille hallit­sijoille vaa­tien näitä alistumaan määräysvaltaansa. Tämä poistaa sen väärin­käsityksen, että profeetta olisi aikonut pysäyttää islamin laa­jenemisen Arabi­aan. On vain loogista, että yhdellä ja ainoalla totuuden us­konnolla, jonka on paljastanut lopullinen ja voi­mallisin profeetta, tulisi olla maailmanlaajuinen valta. Niinpä kun Muhammad oli taistellut Ara­bian niemi­maan kansoja vas­taan ja alistanut nämä, hänen seuraajansa Abu Bakr, Umar, Uthman ja Ali (jotka tunnetaan neljänä “oikeaanjoh­det­tuna” kalifi­nia) ja muut kalifit taistelivat Lähi-idän, Afrikan, Aasian ja Euroopan kansoja vas­taan ja alistivat nämä Al­lahin nimessä.


>>>> Sahih al-Bukhari 4:53:386; Jubair bin Haiya on kertonut: Umar {toinen ka­lifi} lä­hetti muslimit suurin maihin taistelemaan pakanoita vastaan. Kun saavuimme vihollismaa­han, Khosraun {Persian} edustaja tuli 40 000 taistelijan kanssa ja tulkki nousi ylös sa­noen: “Puhukoon yksi teistä kanssani!” Al-Mughira vastasi: “Profeettamme, Herramme lähet­tiläs, on määrännyt meidät taistelemaan teitä vastaan, kunnes palvotte yksin Al­lahia ja maksatte jizyaa (ts. veroa); ja profeet­tamme on ilmoitta­nut meille, että Her­ramme sanoo: “Jokainen, joka joukos­tamme tulee tape­tuksi (ts. marttyyriksi), pääsee paratiisiin elämään sellaista ylel­listä elä­mää, jollaista ei ole koskaan nähty, ja jokaisesta, joka meistä jää hen­kiin, tulee herrasi.” >>>>


Harjoittaen oman aikakautensa salamasotaa islam levittäytyi Muham­madin kuolemaa seu­rannei­den vuosikym­menten aikana nopeasti Bysan­tin, Per­sian ja Länsi-Euroopan alueille. Natisevista Bysantin ja Persian valtakunnista, jotka oli­vat heikentyneet keskinäi­sissä tais­teluissa, ei ol­lut paljon vastusta tälle odot­tamattomalle hyökkäyk­selle. Ara­bimusli­miar­meijat hyökkäsivät Py­hään maa­han, valloittivat nykyisen Irakin ja Iranin alueet, pyyhkäi­sivät sitten yli Pohjois-Afrikan Es­panjaan ja lo­pulta Rans­kaan. Mus­limien hyökkäys saa­tiin lopulta pysäytettyä Poitier­sin/Toursin taistelussa lähellä Pa­riisia v. 732. Idässä jihad tun­keutui sy­välle Keski-Aasiaan.

Samoin kuin Muhammad oli ryövännyt vihollisensa, hänen seuraajansa ryös­tivät valloi­tetut alu­eet puhtaiksi vauraudesta ja työvoimasta; nämä alueet oli­vat Arabian ankeita hiekkoja verratto­masti rik­kaampia niin ma­teriaalisesti kuin kulttuurillisestikin. Lä­hes yh­dessä yössä Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Per­sian ja Iberian edis­tyneemmät sivi­lisaatiot nä­kivät maanviljelyksensä, kan­sal­listen uskontojensa ja vä­estöjensä tuhoutu­van ja tulevan rosvotuiksi.

Lukuun ottamatta kourallista muurien suojaamia kaupunkeja, jotka on­nistuivat neu­vot­telemaan ehdollisesta antautumisesta, nuo maat kärsivät lähes täydel­lisen katastro­fin.

Bat Ye’or, johtava tutkija islamin ekspansion ja ei-muslimien kohtelemi­sen osalta on teh­nyt mittaamattoman arvokkaan palveluksen kokoamalla ja kääntämällä lukuisia primääri­lähdedo­kumentteja, joissa kuvataan is­lamilaisen valloituksen vuosisatoja. Hän on sisäl­lyttänyt nämä do­kumen­tit töihinsä, jotka käsittelevät islamin historiaa ja ei-muslimien ahdinkoa islamilaisen val­lan alla. Jihadin historiassa siviilien teuras­tus, kirkko­jen tur­me­leminen ja maaseu­dun ryövää­minen ovat olleet arkipäivää. Tässä on Mikael Syyrialai­sen kuvaus mus­limien invaasiosta Kappa­doki­aan (Turkin etelä­osassa) v. 650 kalifi Uma­rin hallitessa:


>>>> … kun Muawiya {muslimikomentaja} saapui {Eukaitaan Armeniassa} hän mää­räsi kaikki asukkaat surmattaviksi; hän asetti vartijat siten, että kukaan ei päässyt pakene­maan. Kerättyään kaupungin kaiken omaisuu­den he alkoivat kiduttaa johtajia, jotta nämä näyttäisivät, minne tavarat {aarteet} oli kätketty. Taiyayet {muslimiarabit} ottivat kaikki orjiksi — miehet, naiset, pojat ja tytöt — ja he irstailivat paljon onnettomassa kau­pungissa: he tekivät törkeitä siveet­tömyyksiä kirkkojen sisällä. He pala­sivat maa­hansa iloiten. (Mikael Syyrialai­nen, siteerattu Bat Ye’orin teok­sesta “The Decline of Eastern Christianity under Islam”, 276–7.) >>>>


Jihadin ensimmäinen aalto nielaisi suuren osan Bysantin, Visigoottien, Frank­kien ja Per­sian valtakunnista jättäen vastasyntyneen islamilaisen imperiumin kontrolloimaan aluetta, joka ylsi Etelä-Ranskasta läpi Es­panjan etelään, Pohjois-Afrikan läpi itään Intiaan ja poh­joiseen Venäjälle. Varhain toisen vuo­situhannen alussa idästä tullut mongoli-invaasio hei­kensi suuresti islamilaista imperiumia ja teki lopun arabien yli­vallasta sen sisällä.

Lue lisää

Noin 25 vuotta ennen kuin ensimmäinen ristiretkiarmeija lähti Keski-Euroo­pasta liik­keelle kohti Pyhää maata, turkkilaisten (ottomaa­nien) armeijat aloitti­vat hyökkäyksen kristittyä By­santin valtakuntaa vastaan, joka oli hallinnut ny­kyisen Turkin aluetta aina siitä asti, kun Rooman impe­riumin pääkaupunki oli siirretty Konstantinopoliin v. 325. Manzi­kertin tais­telussa v. 1071 kristit­tyjen jou­kot kärsivät kohtalokkaan tap­pion, mikä jätti suuren osan Ana­toliaa (Turk­kia) avoi­meksi invaasiolle. Tämän jihadin toi­sen aallon pysäytti väliaikai­sesti latinalaisen ar­meijan hyökkäys ristiretkien aikana (ks. luku 4.1), mutta ennen 1300-luvun al­kua turk­kilaiset uhka­sivat Konstantinopolia ja itse Eurooppaa.

Lännessä roomalaiskatoliset armeijat pakottivat muslimijoukot vähä vä­hältä alaspäin, kunnes v. 1492 nämä karkotettiin lopullisesti Iberian niemi­maalta (recon­quista). Itä-Eu­roopassa islam kuitenkin jatkoi valta-asemassa. Eräs merkittävimmistä taisteluista maahan tunkeutuneiden mus­limien ja alueen kan­taväestön välillä oli Koso­von taistelu v. 1389. Siinä turkkilaiset tuho­sivat Ser­bian kuninkaan Pyhän Lasa­ruksen joh­taman monikansalli­sen ar­meijan, vaikka heidän etene­misensä kohti Eu­rooppaa oli merkittävästi hidas­tunut. Aina 600-luvulta asti jatkuneiden lu­kuisten yri­tysten jälkeen Konstan­tinopoli, itäisen kristi­kunnan jalokivi, luhistui lopulta v. 1453 sulttaani Mahomet II:n ar­meijan edessä. Jottei jihadin ensimmäisen aallon hir­mutekoja luettaisi tekijöi­den “arabialai­suuden” syyksi, turkkilaiset osoittivat olevansa täy­sin kykeneviä toteut­ta­maan Koraanin ja sunnan peri­aatteita. Kirjassaan “Jihad” Paul Fregosi kuvaa näkymää, joka seu­rasi lopullista hyök­käystä Kons­tan­tinopoliin:


>>>> Useat tuhannet henkiin jääneet olivat etsineet turvaa katedraaleista: aa­teliset, palveli­jat, tavalliset kansalaiset, heidän vaimonsa ja lapsensa, papit ja nunnat. He lukitsivat niiden valtavat ovet, rukoilivat ja odottivat. {Kalifi} Mahomet {II} oli antanut joukoille vapaat kädet. He rais­kasivat, nunnien ollessa tie­tenkin ensim­mäisiä uhreja, ja teurasti­vat. Ai­nakin 4 000 tapettiin ennen kuin Mahomet lopetti joukkomurhan puolilta päi­vin. Hän määräsi muezzinin {rukouskutsun huuta­jan} kiipeämään Hagia Sofian kirkon saarnastuoliin ja omista­maan rakennuksen Alla­hille. Siitä lähtien se on ollut moskeija. Asukkaista 50 000, yli puolet vä­es­töstä, ke­rättiin yhteen ja otettiin orjiksi. Kuukausia sen jälkeen orjat olivat hal­vinta kauppatavaraa Turkin markkinoilla. Mahomet pyysi, että kuolleen keisarin ruumis tuotaisiin hänen luokseen. Jotkut turkkilai­set sotilaat löysivät sen ruu­miskasasta ja tunnistivat Konstatinukseksi {XI} saap­paita koristavien kultaisten kotkien perusteella. Sulttaani määräsi hänen päänsä katkaistavaksi ja ase­tetta­vaksi keisari Justinianin prons­sisen ratsastaja­patsaan alle hevosen jalkojen väliin. Myöhemmin pää balsa­moi­tiin ja lähetettiin Ottomaanien valtakunnan suurim­piin kau­pun­keihin kansalaisten huviksi. Seu­raavaksi Mahomet käski tuomaan luok­seen henkiin jääneen suurherttua Nota­rasin ja kysyi häneltä kaikkien tär­keimpien aatelisten, virka­miehien ja kansa­laisten nimiä ja osoitteita, jotka Nota­ras antoikin hänelle. Nämä kaikki pidätet­tiin, ja näiden kaulat katkaistiin. Sadis­tisesti hän osti omistajiltaan {ts. muslimi­komentajilta} korkea-arvoisia vankeja, jotka oli otettu orjiksi, nauttiakseen näi­den mes­taamisesta heidän edessään. (Fregosi: “Jihad”, 256–7.) >>>>


Tämä jihadin toinen, turkkilainen aalto eteni pisimmillään Wienin epä­onnistu­neisiin val­tausyrityksiin vuosina 1529 ja 1683. Jälkimmäisen yh­teydessä Puolan kunin­kaan Juhana III So­bieskin komentamat rooma­laiskatoliset joukot torjuivat Kara Mustafan johtaman muslimiar­meijan. Sitä seuranneina vuosi­kymmeninä ottomaanit ajettiin takaisin alas läpi Balkanin, vaikka heitä ei kos­kaan heitetty täysin ulos Euroo­pan mante­reelta. Silti, vaikka maailmanvaltai­nen ji­had kangerteli, muslimien maitse ja meritse tekemät ryöstöretket kristit­tyjä vastaan jatkuivat, ja kristittyjä siepattiin orjuuteen niinkin kaukaa kuin Ir­lan­nista 1800-lu­vulla.

Islamtietoinen kirjoitti:

Noin 25 vuotta ennen kuin ensimmäinen ristiretkiarmeija lähti Keski-Euroo­pasta liik­keelle kohti Pyhää maata, turkkilaisten (ottomaa­nien) armeijat aloitti­vat hyökkäyksen kristittyä By­santin valtakuntaa vastaan, joka oli hallinnut ny­kyisen Turkin aluetta aina siitä asti, kun Rooman impe­riumin pääkaupunki oli siirretty Konstantinopoliin v. 325. Manzi­kertin tais­telussa v. 1071 kristit­tyjen jou­kot kärsivät kohtalokkaan tap­pion, mikä jätti suuren osan Ana­toliaa (Turk­kia) avoi­meksi invaasiolle. Tämän jihadin toi­sen aallon pysäytti väliaikai­sesti latinalaisen ar­meijan hyökkäys ristiretkien aikana (ks. luku 4.1), mutta ennen 1300-luvun al­kua turk­kilaiset uhka­sivat Konstantinopolia ja itse Eurooppaa.

Lännessä roomalaiskatoliset armeijat pakottivat muslimijoukot vähä vä­hältä alaspäin, kunnes v. 1492 nämä karkotettiin lopullisesti Iberian niemi­maalta (recon­quista). Itä-Eu­roopassa islam kuitenkin jatkoi valta-asemassa. Eräs merkittävimmistä taisteluista maahan tunkeutuneiden mus­limien ja alueen kan­taväestön välillä oli Koso­von taistelu v. 1389. Siinä turkkilaiset tuho­sivat Ser­bian kuninkaan Pyhän Lasa­ruksen joh­taman monikansalli­sen ar­meijan, vaikka heidän etene­misensä kohti Eu­rooppaa oli merkittävästi hidas­tunut. Aina 600-luvulta asti jatkuneiden lu­kuisten yri­tysten jälkeen Konstan­tinopoli, itäisen kristi­kunnan jalokivi, luhistui lopulta v. 1453 sulttaani Mahomet II:n ar­meijan edessä. Jottei jihadin ensimmäisen aallon hir­mutekoja luettaisi tekijöi­den “arabialai­suuden” syyksi, turkkilaiset osoittivat olevansa täy­sin kykeneviä toteut­ta­maan Koraanin ja sunnan peri­aatteita. Kirjassaan “Jihad” Paul Fregosi kuvaa näkymää, joka seu­rasi lopullista hyök­käystä Kons­tan­tinopoliin:


>>>> Useat tuhannet henkiin jääneet olivat etsineet turvaa katedraaleista: aa­teliset, palveli­jat, tavalliset kansalaiset, heidän vaimonsa ja lapsensa, papit ja nunnat. He lukitsivat niiden valtavat ovet, rukoilivat ja odottivat. {Kalifi} Mahomet {II} oli antanut joukoille vapaat kädet. He rais­kasivat, nunnien ollessa tie­tenkin ensim­mäisiä uhreja, ja teurasti­vat. Ai­nakin 4 000 tapettiin ennen kuin Mahomet lopetti joukkomurhan puolilta päi­vin. Hän määräsi muezzinin {rukouskutsun huuta­jan} kiipeämään Hagia Sofian kirkon saarnastuoliin ja omista­maan rakennuksen Alla­hille. Siitä lähtien se on ollut moskeija. Asukkaista 50 000, yli puolet vä­es­töstä, ke­rättiin yhteen ja otettiin orjiksi. Kuukausia sen jälkeen orjat olivat hal­vinta kauppatavaraa Turkin markkinoilla. Mahomet pyysi, että kuolleen keisarin ruumis tuotaisiin hänen luokseen. Jotkut turkkilai­set sotilaat löysivät sen ruu­miskasasta ja tunnistivat Konstatinukseksi {XI} saap­paita koristavien kultaisten kotkien perusteella. Sulttaani määräsi hänen päänsä katkaistavaksi ja ase­tetta­vaksi keisari Justinianin prons­sisen ratsastaja­patsaan alle hevosen jalkojen väliin. Myöhemmin pää balsa­moi­tiin ja lähetettiin Ottomaanien valtakunnan suurim­piin kau­pun­keihin kansalaisten huviksi. Seu­raavaksi Mahomet käski tuomaan luok­seen henkiin jääneen suurherttua Nota­rasin ja kysyi häneltä kaikkien tär­keimpien aatelisten, virka­miehien ja kansa­laisten nimiä ja osoitteita, jotka Nota­ras antoikin hänelle. Nämä kaikki pidätet­tiin, ja näiden kaulat katkaistiin. Sadis­tisesti hän osti omistajiltaan {ts. muslimi­komentajilta} korkea-arvoisia vankeja, jotka oli otettu orjiksi, nauttiakseen näi­den mes­taamisesta heidän edessään. (Fregosi: “Jihad”, 256–7.) >>>>


Tämä jihadin toinen, turkkilainen aalto eteni pisimmillään Wienin epä­onnistu­neisiin val­tausyrityksiin vuosina 1529 ja 1683. Jälkimmäisen yh­teydessä Puolan kunin­kaan Juhana III So­bieskin komentamat rooma­laiskatoliset joukot torjuivat Kara Mustafan johtaman muslimiar­meijan. Sitä seuranneina vuosi­kymmeninä ottomaanit ajettiin takaisin alas läpi Balkanin, vaikka heitä ei kos­kaan heitetty täysin ulos Euroo­pan mante­reelta. Silti, vaikka maailmanvaltai­nen ji­had kangerteli, muslimien maitse ja meritse tekemät ryöstöretket kristit­tyjä vastaan jatkuivat, ja kristittyjä siepattiin orjuuteen niinkin kaukaa kuin Ir­lan­nista 1800-lu­vulla.

Lue lisää

Wienin porteilla v. 1683 tapahtuneen tappion jälkeen alkoi islamin alueen stra­tegisen heikke­nemisen jakso, jonka aikana nousevat eurooppalaiset siirto­maavallat hallit­sivat sitä kasva­vassa määrin. Koska dar al-islam oli ma­teriaalisesti hei­kompi kuin länsi, se oli kyke­nemä­tön suorittamaan laa­jamittaista sotaretkiä vääräus­koisten alueelle. Islamilainen impe­riumi, jota tuolloin hallitsivat otto­maaniturkkilai­set, joutui tyytymään yhä ah­naam­pien eu­rooppalaisten valtojen pitämiseen loitolla.

Vuonna 1856 lännen painostus pakotti ottomaanihallinnon lakkautta­maan dhimman, jonka alai­suudessa imperiumin ei-muslimialamaiset oli­vat joutuneet työskentele­mään. Tämä tarjosi enti­sille dhimmeille siihen asti tuntemattoman mahdollisuuden sosiaaliselle ja henkilökohtaiselle kehittymiselle, mutta se myös lietsoi mielipahaa oikeaoppisissa musli­meissa, joiden mielestä tämä rikkoi shari’aa ja Allahin muslimeille anta­maa ylivertai­suuden asemaa suh­teessa vääräus­koisiin.

1800-luvun loppupuolella jännitteet imperiumin eurooppalaisten alamais­ten keskuudessa pur­kautuivat avoimiksi, kun ottomaanihallinto v. 1876 joukko­murhasi 30 000 bulgaria­laista väit­täen näiden kapinoi­neen otto­maanihallitusta vas­taan. Bulgarian itsenäistymiseen johtaneen län­nen väliintulon jälkeen ot­tomaanihal­linto ja sen muslimialamaiset hermostui­vat yhä enemmän toisten ei-muslimiryhmien pyrkimyksistä saavuttaa itsenäi­syys.

Tällaisen ilmapiirin vallitessa tapahtui v. 1896 armenialaisten kansan­murhan ensi vaihe, jonka yhteydessä tapettiin noin 250 000 armenia­laista. Sekä siviilit että sotilashenkilöt ottivat osaa joukkoteurastukseen. Kir­jassaan “The Burning Tigris” Peter Balakian on do­kumentoinut tämän koko hirvittävän tari­nan. Mutta 1890-luvun verilöyly oli vasta alku­soittoa vuoden 1915 paljon laa­jemmalle joukkomurhalle, joka vaati noin 1,5 mil­joonan ihmisen hengen. Vaikka monet te­kijät olivat myötävaikuttamassa teu­rastukseen, ei ole väärin sanoa, että joukkomurhissa ei ollut kyse mis­tään muusta kuin jihadista ar­menialai­sia vastaan, joilla ei ollut enää dhimman tarjoamaa suojaa. Kun Otto­maanien im­periumi v. 1914 liittyi mukaan ensimmäisen maailmansodan tais­teluihin keskusvaltojen puolella, julistettiin virallinen kristinuskon­vastainen jihad.


>>>> Edistääkseen jihadin ajatusta sheikh-ul-Islamin {Ottomaanien valtakun­nan kor­kea-ar­voisimman uskonnollisen johtajan} julkilausuma kutsui muslimimaa­ilmaa nousemaan ja joukkomurhaamaan kristityt sorta­jansa. “Oi, muslimit”, doku­mentissa sanottiin, “te, jotka olette onnelli­suuden lumossa ja vaaroja uh­maten uhraamaisillanne elämänne ja etunne oi­kean asian puolesta, kokoontu­kaa nyt imperiumin valtaistui­men ympä­rille.” Ikdamissa turkkilainen sanoma­lehti, joka oli juuri siirty­nyt saksa­laiseen omistukseen, alleviivasi jihadin aja­tusta: “Vihollis­temme teot ovat tuoneet alas Allahin vihan. Toivon kajastus on ilmaan­tunut. Kaikkien muhamettilaisten — nuorten ja vanhojen, naisten, mies­ten ja lasten — on täytettävä velvollisuutensa. … Jos teemme sen, niin alis­tettujen muha­metti­laisten kuningaskuntien vapautuminen on taattu.” … Eräässä pam­fletissa sanot­tiin: “Jumala palkitsee sen, joka tappaa joko salaa tai avoi­mesti yhdenkin uskot­toman niistä, jotka hallitsevat meitä.” (Siteerattu Peter Balakianin kir­jasta “The Bur­ning Tigris”, 169–70.) >>>>


Kristinuskonvastainen jihad kulminoitui v. 1922 Smyrnassa Välimeren ranni­kolla, jossa turkki­laisten armeija joukkomurhasi 150 000 kreikka­laista kristittyä liit­toutuneiden sota-alusten vä­linpitämättömien silmien alla. Kaiken kaikkiaan vuosina 1896–1923 noin 2,5 miljoonaa kris­tittyä tapettiin ensimmäi­sessä mo­dernin ajan kan­sanmurhassa, minkä Tur­kin hallitus on kiistä­nyt tä­hän päivään asti.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun islamilainen imperiumi ha­josi, itse­näiset mus­limikan­sakunnat ja valtioiden sisäiset jihadistiryhmät ovat käyneet eri jiha­deja ympäri maapalloa. Kaik­kein pitkällisin kamp­pailu on suuntautunut Israelia vas­taan, joka on suo­rittanut sen anteek­sian­tamattoman synnin, että se on pystyttänyt dar al-harbin uudelleen alueelle, joka oli sitä ennen osa dar al-islamia. Muihin huo­matta­via jiha­deja ovat Neuvos­toliittoa vastaan käyty ji­had Afga­nista­nissa, bos­nialaismusli­mien jihad serbejä vastaan enti­sessä Ju­goslaviassa, albaanimus­limien jihad serbejä vastaan Kosovossa ja tshetsheenien jihad Venä­jää vastaan Kaukasuk­sella. Jihadeja on käyty myös kaikkialla Pohjois-Afri­kassa, Filippii­neillä, Thai­maassa, Kashmi­rissa ja koko jou­kossa muita paikkoja ympäri maailmaa. Lisäksi muslimit ovat tehneet yli­voimaisen enemmistön terrori-iskuista ympäri maa­ilmaa, mu­kaan lukien tie­tenkin näyttävät hyökkäykset 9.11.2001 Yhdysvalloissa, 3.11.2004 Espan­jassa ja 7.7.2005 Iso-Britanniassa.

Tosiasia on, että sellaisten konfliktien prosenttiosuus nykymaailmassa, joihin ei si­sälly islamia, on varsin pieni. Islam on tulossa takaisin.

Islamtietoinen kirjoitti:

"Islam on kuitenkin maailman suurin uskonto määrällisesti, eikä väkivalta sitä ole levittänyt."


Lisää tulossa...

Ei pitäisi olla yllättävä, että väkivaltainen poliittinen ideologia osoittau­tuu niin puo­leen­savetä­väksi suurelle osalle maailmaa. Fasististen ajatus­ten veto­voima on osoi­tettu läpi historian. Isla­missa yhdistyvät uskon tarjoama sisäi­nen lohtu ja maailmaa muuttavan po­liittisen ideologian ul­koinen voima. Kuten kommunismin vallankumouksellinen väki­valta, ji­had tarjoaa alt­ruistisen oi­keutuksen sodankäynnille ja tuholle. Tällainen ideologia vetää luonnollisesti puoleensa väki­valtaisesti suuntau­tuneita ihmisiä samalla kun se roh­kaisee epäväkivaltaisia tarttumaan aseisiin tai tu­kemaan väkivaltaa epäsuorasti. Pel­kästään se, että jokin asia on suo­sittu, tuskin tekee siitä hy­vänlaatuista.

Lisäksi ne alueet, joilla islam kasvaa nopeimmin, kuten Länsi-Eurooppa, ovat hyvin pit­kälti ir­taantuneet uskonnollisesta ja kulttuurisesta perin­nöstään, minkä johdosta islam on jäänyt aino­aksi tarjolla olevaksi energi­seksi ideologi­aksi niille, jotka etsivät merkitystä.

PeaceWithYou kirjoitti:

En tiedä, oletko lukenut mitä muslimeille ensin tehtiin, ennenkuin kaikki sodat alkoivat.

Ensinnäkin muslimeja sorrettiin sekä pahoinpideltiin ja kidutettiin, häädettiin omista taloista ja ryövättiin omaisuus. Muslimeilla ei ollut oikeutta vielä puolustautua koska Jumala ei ollut siihen antanut lupaa. Kun he vihdoin saivat siihen luvan, he satuttivat vain ja ainoastaan niitä, jotka olivat heitä(muslimeja) sortanut. He eivät saaneet tappaa edes MUURAHAISTA kun he menivät sotaan, eivätkä he saaneet tuhoa luontoa. Ainoat, keitä he saivat satuttaa, olivat heidän vihollisensa (ihmiset,jotka olivat sortaneet heitä). Naisia,lapsia eikä vanhuksia saanut satuttaa. Tietenkään!

Ja en tiedä, tiesitkö sinä, että profeetta (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan) sanoi sotavangeille, että ken opettaa 10 muslimia lukemaan, saa vapauden. Ja kun quraishilaiset ottivat muslimeja vangeiksi, heille ei paljoa ehtoja aseteltu.

Ongelmana on se, että islaminusko on niin tosi ja niin reilu, ettei joidenkin ihmisjärki kykene sitä käsittämään ja täten sepittävät perättömiä ja yrittävät löytää siitä virheitä. Jumala itse sanoo, että epäuskovaiset yrittävät peittää Jumalan valon, mutta Jumala tuo sen julki.

Btw, ei kannata netistä hankkia tietoa Islamista, sillä olen itsekin törmännyt Hadith sivustoille, jossa on vain väärennöksiä.

Olen lukenut Ibn Hishamin teoksen parikin kertaa. Olet ottanut esille vain, mitä siinä sanotaan muslimeista. Mitäpä jos kelaisit takaisin kirjan alkuun, jossa kerrotaan, kun muslimeja kidutetaan? Vai luitko sen ohimennen metsästäen juuri jotain pienen pientä pätkää, jossa kerrotaan, kun vihollista rangaistaan? Ja oletko ottanut ensinnäkin tietoa, kuinka luotettava Ibn Hishamin kirja on? sillä itse olen törmännyt hyvin kriittisiinkin mielipiteisiin.

Mutta jos olet jo alitajuisesti päättänyt, että kaikki hyvät asiat menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja yrität etsiä vain epäkohtia ilman sen syvempää perehtymistä, se on oma asiasi.

Islam on kuitenkin maailman suurin uskonto määrällisesti, eikä väkivalta sitä ole levittänyt. Profeetta (rauha hänelle) levitti Islamia hyvillä, islaminmukaisilla teoilla eikä miekalla. Sodat tulivat siksi, että muslimit olisivat tulleet tapetuiksi jos he eivät olisi puolustautuneet. Ja miksi? Koska he vain uskoivat.
Ja siltä näyttää tänäkin päivänä. Meitä yritetään yhä lannistaa vain siksi, koska uskomme.

Haluan kuitenkin, että keskustelu päättyy rauhanomaisesti.

Lue lisää

...kuullut tunnettua kertomusta yli 100-vuotiaasta runoilijasta Abu ‘Afakista, joka kritisoi Muhammadia tä­män murhattua vastustajansa al-Harith b. Suwayd b. Samitin? Abu ‘Afak pilkkasi Muhammadia mm. siitä, että tällä oli tapana luokitella mitä moninaisimpia asioita “laillisiksi” tai “kielletyiksi”. Mu­ham­madin kysyttyä “Kuka hoitaa tämän ryökäleen puolestani?” Salim bin ‘Umayr kävi yön pi­mey­dessä tappamassa nukkumassa olleen Abu ‘Afakin. (Ibn Ishaq: 675.) Muham­madin seuraava uhri oli Abu ‘Afa­kin murhasta tuohtunut ja islamia ja sen seuraajia kritisoinut nais­runoilija Asma bint Marwan. Muhammadin lähettämä murhaaja kävi murhaamassa hänet yöllä tä­män imettäessä lastaan:


>>>> Kuultuaan, mitä hän (Asma bint Marwan) oli sanonut, lähettiläs sanoi: “Kuka hankkiutuu puolestani eroon Marwanin tyttärestä? ‘Umayr bin ‘Adiy-al-Khatmi, joka oli hänen seurassaan, kuuli tämän ja meni samana yönä hänen taloonsa ja tappoi hänet. (Ibn Ishaq: 675-676) >>>>


Yksi Muhammadin murhauttamista henkilöistä oli juuta­laisrunoilija Ka’b ibn al-Ash­raf, jonka sa­notaan loukan­neen musliminaisia eroottis­sävyisillä runoil­laan:


>>>> Lopulta hän (Ka’b ibn al-Ash­raf) pa­lasi Me­dinaan ja ah­disti siellä musliminaisia rakkaus­runoil­laan. Allahin lähettiläs kysyi: “Kuka hoi­taa minun puolestani Ibn al-Ash­rafin?” Muhammad inb Mas­lama vastasi: “Minä teen sen, Allahin lähet­tiläs, minä tapan hänet.” “Tee niin, jos vain pys­tyt”, sanoi Allahin lä­het­tiläs. (Noin kol­men päivän ku­luttua:) “Allahin lähet­tiläs, minä lupasin si­nulle sel­laista, josta en tiedä, pystynkö siihen!” Alla­hin lä­hettiläs vas­tasi: “Ai­nakin sinun on yritet­tävä!” Muhammad bin Maslama sanoi vielä: “Allahin lähettiläs, meidän on ainakin valehdeltava!” “Sanokaa mitä tah­dotte”, vas­tasi Allahin lä­hettiläs, “te saatte siihen lu­van!” (Ibn Hisham: 250) >>>>

>>>> Jabir bin ‘Abdullah on kertonut: Profeetta sa­noi: “Kuka on valmis tappamaan Ka’b bin al-Ashrafin, joka on to­della lou­kannut Al­lahia ja Hänen lä­hettilästään?” Muhammad bin Maslama sa­noi: “Oi, Allahin lä­hettiläs! Ha­luatko minun tappavan hänet?” Hän vas­tasi myöntävästi. Niinpä Mu­hammad bin Maslama lähti tap­pamaan häntä (Ka’bia) ja sanoi: “Tämä henkilö (ts. profeetta) rasittaa meitä ja pyytää meiltä almuveroa.” Ka’b vastasi: “Allahin kautta, saatte siitä mie­hestä vielä tar­peeksenne.” Muhammad [bin Maslama] sa­noi hä­nelle: “Olemme seuranneet häntä, jo­ten meidän ei tee mieli lähteä hänen luo­taan, ennen kuin näemme, kuinka hänen käy.” Mu­ham­mad bin Mas­lama jut­teli hänen kanssaan tällä tavoin, kunnes sai ti­laisuuden tappaa hänet. (Sahih Bukhari 4:52:270) >>>>


Ka’bin salamurha järkytti ymmärrettävästi juuta­laisyhteisöä, ja jokaisen juu­talaisen kaupungissa sano­taan pelänneen henkensä edestä (Ibn Hisham: 253). Syystäkin, sillä seuraavaksi Muhammad antoi käskyn tappaa jokaisen eteen osuvan juutalaisen:


>>>> Allahin lähettiläs sanoi: “Jos saatte jonkun juutalaisten miehistä kiinni, surmatkaa hänet.” Silloin Muhayyisa ibn Mas’ud hyökkäsi Ibn Sunainan kimppuun ja tappoi hänet. Ibn Sunaina oli juutalainen kauppias, joka oli seurustellut Muhayyisan heimon kanssa ja tehnyt sen kanssa kauppasopimuksia. Huwayyisa ibn Mas’ud, Mu­hayyisan vanhempi veli, ei vielä tuolloin ollut kääntynyt islamiin. Kun Muhayyisa tappoi ibn Sunainan, Hu­wayyisa alkoi piestä veljeään ja huusi: “Sinä Allahin vihollinen, tapoitko sinä hänet? Kautta Allahin, osa sinun vatsasi rasvasta on peräisin hänen omaisuudestaan!” Muhayyisa itse on kertonut:

Minä vastasin: “Kautta Allahin, sain käskyn surmata hänet sellaiselta mieheltä, että jos hän käskisi minua sur­maamaan sinut, katkaisisin kaulasi!” Kautta Allahin, tämä oli oli Huwayyisan kääntymisen alku! Hän vastasi: “Kautta Allahin, tappaisitko sinä minut, jos Muhammad niin käskisi?” “Kyllä”, minä vastasin, “jos hän käskisi minua katkaisemaan sinulta kaulan, minä tekisin niin!” Huwayyisa sanoi: “Kautta Allahiin, uskonto, joka saa tuon aikaan, on ihmeellinen!” Näin Huwayyisa kääntyi islamiin. (Ibn Hisham: 253) >>>>

PeaceWithYou kirjoitti:

En tiedä, oletko lukenut mitä muslimeille ensin tehtiin, ennenkuin kaikki sodat alkoivat.

Ensinnäkin muslimeja sorrettiin sekä pahoinpideltiin ja kidutettiin, häädettiin omista taloista ja ryövättiin omaisuus. Muslimeilla ei ollut oikeutta vielä puolustautua koska Jumala ei ollut siihen antanut lupaa. Kun he vihdoin saivat siihen luvan, he satuttivat vain ja ainoastaan niitä, jotka olivat heitä(muslimeja) sortanut. He eivät saaneet tappaa edes MUURAHAISTA kun he menivät sotaan, eivätkä he saaneet tuhoa luontoa. Ainoat, keitä he saivat satuttaa, olivat heidän vihollisensa (ihmiset,jotka olivat sortaneet heitä). Naisia,lapsia eikä vanhuksia saanut satuttaa. Tietenkään!

Ja en tiedä, tiesitkö sinä, että profeetta (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan) sanoi sotavangeille, että ken opettaa 10 muslimia lukemaan, saa vapauden. Ja kun quraishilaiset ottivat muslimeja vangeiksi, heille ei paljoa ehtoja aseteltu.

Ongelmana on se, että islaminusko on niin tosi ja niin reilu, ettei joidenkin ihmisjärki kykene sitä käsittämään ja täten sepittävät perättömiä ja yrittävät löytää siitä virheitä. Jumala itse sanoo, että epäuskovaiset yrittävät peittää Jumalan valon, mutta Jumala tuo sen julki.

Btw, ei kannata netistä hankkia tietoa Islamista, sillä olen itsekin törmännyt Hadith sivustoille, jossa on vain väärennöksiä.

Olen lukenut Ibn Hishamin teoksen parikin kertaa. Olet ottanut esille vain, mitä siinä sanotaan muslimeista. Mitäpä jos kelaisit takaisin kirjan alkuun, jossa kerrotaan, kun muslimeja kidutetaan? Vai luitko sen ohimennen metsästäen juuri jotain pienen pientä pätkää, jossa kerrotaan, kun vihollista rangaistaan? Ja oletko ottanut ensinnäkin tietoa, kuinka luotettava Ibn Hishamin kirja on? sillä itse olen törmännyt hyvin kriittisiinkin mielipiteisiin.

Mutta jos olet jo alitajuisesti päättänyt, että kaikki hyvät asiat menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja yrität etsiä vain epäkohtia ilman sen syvempää perehtymistä, se on oma asiasi.

Islam on kuitenkin maailman suurin uskonto määrällisesti, eikä väkivalta sitä ole levittänyt. Profeetta (rauha hänelle) levitti Islamia hyvillä, islaminmukaisilla teoilla eikä miekalla. Sodat tulivat siksi, että muslimit olisivat tulleet tapetuiksi jos he eivät olisi puolustautuneet. Ja miksi? Koska he vain uskoivat.
Ja siltä näyttää tänäkin päivänä. Meitä yritetään yhä lannistaa vain siksi, koska uskomme.

Haluan kuitenkin, että keskustelu päättyy rauhanomaisesti.

Lue lisää

Taisteleminen Al­lahin tiellä (al-jihad fi sabil Allah) on kaikkien mus­­limien yhteisölli­nen velvollisuus (fard al-ki­faya), ja tätä maail­manlaa­juista taistelua ko­ko ihmiskunnan alistamiseksi shari’an käs­ky­­val­taan kutsutaan jiha­diksi. Jihadilla, joka kirjai­mellisesti tar­koit­taa ”kamppailua”, on mo­­nia eri muotoja, ja sitä voi­daan käydä esi­mer­­­kiksi puheen, asei­den tai rahan avulla. Isla­miin kutsuminen (da’wa), islamin ylivaltaa symbolisoivien mos­kei­joiden ra­ken­taminen ja länsimaisten de­mo­­kraattisten instituutioi­den ja va­pauk­sien hyödyntäminen niiden lakkauttamiseksi ja kor­vaami­sek­si sha­ri’an määräyksillä ovat esi­merkkejä rauhanomai­sesta jiha­dis­­ta. Aseel­li­nen jihad (qi­taal) puolestaan voi olla puo­lustavaa (ji­had al-daf) tai hyök­käävää (jihad ta­lab). Muslimit ovat yhtei­söl­lisesti velvollisia hyökkäävään jihadiin ei-muslimeja vastaan näiden omissa maissa joko vä­hin­tään ker­­ran vuo­dessa tai aina kun se on mah­dol­lis­ta, ja shari’a oikeuttaa mujahi­di­nit tappa­maan tai ot­ta­maan or­jiksi ne, jotka eivät suostu va­paa­­ehtoisesti alistumaan, ja ot­tamaan sotasaaliiksi tällaisten henkilöiden omaisuuden, vaimot ja lap­set sekä raiskaamaan naiset.


>>>> Hän on lähettänyt lähettiläänsä tuomaan johda­tuk­sen ja totuuden uskonnon saattaakseen sen voitta­maan kaikki muut us­konnot, vaikka se on vastoin uskottomien [moni­juma­laisten, pa­kanoi­den, epä­ju­ma­lan­palvojien ja ateistien] tah­toa. (Koraani 9:33) >>>>


Islamin puolustelijoiden usein siteeraaman heikon hadithin mukaan ”jihad itseä vastaan” (ji­had al-nafs) on suurempaa jihadia (jihad ak­bar), mutta jopa henkisen kilvoittelun ensi­sijainen tarkoitus isla­mis­sa on voittaa fyysistä taistelua ja tappamista vas­taan koettu vasten­mielisyys. Koraanin mukaan aseelli­nen jihad us­kotto­mia vas­taan Alla­hin tiellä on joka tapauksessa pa­rasta, mitä muslimi voi tehdä, eikä Koraani lupaa muslimeille mitään muuta var­maa taetta pää­systä paratiisiin nauttimaan 72 neit­syen seksu­aalisista palve­luista kuin kuolemi­sen marttyyrina (shahid eli ”to­dista­ja”), millä islamissa tarkoitetaan surmatuksi tule­mista samalla kun on itse surmaamassa uskotto­mia:


>>>> Kiiruhtakaa kevein tai raskain mielin ja kamppail­kaa Allahin tiellä omaisuutenne ja henkenne uhalla. Tämä on teille parasta. Kunpa vain tietäisitte. (Koraani 9:41) >>>>

>>>> Allah rakastaa niitä, jotka taistelevat Hänen tiellään vierekkäin, aivan kuin he olisivat vankka muuri. (Koraani 61:4) >>>>

>>>> Kun kohtaatte taistelussa uskottomia, sivalta­kaa heitä niskaan! Kun olette alistaneet heidät, sitokaa heidät köy­siin vapaut­taak­senne heidät joko suosionosoituk­sena tai lunnaita vastaan. Teh­kää näin, kunnes sodan taakka on laskettu selästänne. Jos Allah tah­toisi, Hän sel­viytyisi heistä itse, mutta Hän tahtoo koetella teitä toi­sillanne. Niiden teot eivät mene hukkaan, jotka surma­taan Al­lahin tiellä. Allah johdattaa heidät, pitää heistä huolen ja ko­koaa heidät Paratiisiin, josta Hän on kertonut heille. (Koraani 47:4) >>>>


Isla­milainen valtioteoria jakaa koko maailman kah­teen vai­kutuspii­riin: islamin alueeseen (dar al-islam), jossa vallitsee shari’a, ja vi­ha­mieliseen sodan alueeseen (dar al-harb), jossa muslimit ovat vä­hem­mistönä ja jota ei vielä hallita shari’an mukaisesti. Uto­pisti­nen rau­han tila (dar al-salam) uskotaan saa­vutetta­van sitten, kun koko maa­ilma on täy­delli­sesti alistettu shari’an käskyvaltaan.

Islamtietoinen kirjoitti:

Taisteleminen Al­lahin tiellä (al-jihad fi sabil Allah) on kaikkien mus­­limien yhteisölli­nen velvollisuus (fard al-ki­faya), ja tätä maail­manlaa­juista taistelua ko­ko ihmiskunnan alistamiseksi shari’an käs­ky­­val­taan kutsutaan jiha­diksi. Jihadilla, joka kirjai­mellisesti tar­koit­taa ”kamppailua”, on mo­­nia eri muotoja, ja sitä voi­daan käydä esi­mer­­­kiksi puheen, asei­den tai rahan avulla. Isla­miin kutsuminen (da’wa), islamin ylivaltaa symbolisoivien mos­kei­joiden ra­ken­taminen ja länsimaisten de­mo­­kraattisten instituutioi­den ja va­pauk­sien hyödyntäminen niiden lakkauttamiseksi ja kor­vaami­sek­si sha­ri’an määräyksillä ovat esi­merkkejä rauhanomai­sesta jiha­dis­­ta. Aseel­li­nen jihad (qi­taal) puolestaan voi olla puo­lustavaa (ji­had al-daf) tai hyök­käävää (jihad ta­lab). Muslimit ovat yhtei­söl­lisesti velvollisia hyökkäävään jihadiin ei-muslimeja vastaan näiden omissa maissa joko vä­hin­tään ker­­ran vuo­dessa tai aina kun se on mah­dol­lis­ta, ja shari’a oikeuttaa mujahi­di­nit tappa­maan tai ot­ta­maan or­jiksi ne, jotka eivät suostu va­paa­­ehtoisesti alistumaan, ja ot­tamaan sotasaaliiksi tällaisten henkilöiden omaisuuden, vaimot ja lap­set sekä raiskaamaan naiset.


>>>> Hän on lähettänyt lähettiläänsä tuomaan johda­tuk­sen ja totuuden uskonnon saattaakseen sen voitta­maan kaikki muut us­konnot, vaikka se on vastoin uskottomien [moni­juma­laisten, pa­kanoi­den, epä­ju­ma­lan­palvojien ja ateistien] tah­toa. (Koraani 9:33) >>>>


Islamin puolustelijoiden usein siteeraaman heikon hadithin mukaan ”jihad itseä vastaan” (ji­had al-nafs) on suurempaa jihadia (jihad ak­bar), mutta jopa henkisen kilvoittelun ensi­sijainen tarkoitus isla­mis­sa on voittaa fyysistä taistelua ja tappamista vas­taan koettu vasten­mielisyys. Koraanin mukaan aseelli­nen jihad us­kotto­mia vas­taan Alla­hin tiellä on joka tapauksessa pa­rasta, mitä muslimi voi tehdä, eikä Koraani lupaa muslimeille mitään muuta var­maa taetta pää­systä paratiisiin nauttimaan 72 neit­syen seksu­aalisista palve­luista kuin kuolemi­sen marttyyrina (shahid eli ”to­dista­ja”), millä islamissa tarkoitetaan surmatuksi tule­mista samalla kun on itse surmaamassa uskotto­mia:


>>>> Kiiruhtakaa kevein tai raskain mielin ja kamppail­kaa Allahin tiellä omaisuutenne ja henkenne uhalla. Tämä on teille parasta. Kunpa vain tietäisitte. (Koraani 9:41) >>>>

>>>> Allah rakastaa niitä, jotka taistelevat Hänen tiellään vierekkäin, aivan kuin he olisivat vankka muuri. (Koraani 61:4) >>>>

>>>> Kun kohtaatte taistelussa uskottomia, sivalta­kaa heitä niskaan! Kun olette alistaneet heidät, sitokaa heidät köy­siin vapaut­taak­senne heidät joko suosionosoituk­sena tai lunnaita vastaan. Teh­kää näin, kunnes sodan taakka on laskettu selästänne. Jos Allah tah­toisi, Hän sel­viytyisi heistä itse, mutta Hän tahtoo koetella teitä toi­sillanne. Niiden teot eivät mene hukkaan, jotka surma­taan Al­lahin tiellä. Allah johdattaa heidät, pitää heistä huolen ja ko­koaa heidät Paratiisiin, josta Hän on kertonut heille. (Koraani 47:4) >>>>


Isla­milainen valtioteoria jakaa koko maailman kah­teen vai­kutuspii­riin: islamin alueeseen (dar al-islam), jossa vallitsee shari’a, ja vi­ha­mieliseen sodan alueeseen (dar al-harb), jossa muslimit ovat vä­hem­mistönä ja jota ei vielä hallita shari’an mukaisesti. Uto­pisti­nen rau­han tila (dar al-salam) uskotaan saa­vutetta­van sitten, kun koko maa­ilma on täy­delli­sesti alistettu shari’an käskyvaltaan.

Lue lisää

Alemmuus kompleksiksi. Ensinnäkin, koraania ei saa tulkita kuka tahansa, ettei juuri käy, niinkuin sinulle. Esim. lainauksesi koraanista:

>>>> Kun kohtaatte taistelussa uskottomia, sivalta­kaa heitä niskaan! Kun olette alistaneet heidät, sitokaa heidät köy­siin vapaut­taak­senne heidät joko suosionosoituk­sena tai lunnaita vastaan. Teh­kää näin, kunnes sodan taakka on laskettu selästänne. Jos Allah tah­toisi, Hän sel­viytyisi heistä itse, mutta Hän tahtoo koetella teitä toi­sillanne. Niiden teot eivät mene hukkaan, jotka surma­taan Al­lahin tiellä. Allah johdattaa heidät, pitää heistä huolen ja ko­koaa heidät Paratiisiin, josta Hän on kertonut heille. (Koraani 47:4) >>>>

Jumala on sanonut koraanissa, että tappakaa uskottomia missä ikinä heitä kohtaattekaan. Tämä on ehkä kaikista väärinymmärretty lause. Tämä tuli ensinnäkin silloin, kun muslimeita sorrettiin eikä Jumala ollut antanut vielä lupaa muslimeille taistella TAKAISIN. Nimenomaan. Takaisin. Tämä on erittäin vaikea käsite sinulle, ja sinusta on "huvittavaa" kun sinulle kertovat itse muslimit jotka asiat näin näkevät. Et tahdo kuulla totuutta vaan uskot valheeseen sen vuoksi, että olet todennäköisesti hyvin epävarma itsestäsi.

Ensinnäkin kun sanoin, ettei islamia levitetty miekalla, olen satavarma, ettet lukenut enää siitä eteenpäin, vaan ajattelit että "jaaha, huvittava väite. Olen ITSE lukenut IBN HISHAMIN kirjan puolella silmällä (hypännyt yli kaiken, missä kerrotaan muslimien kärsimyksistä) ja copy pastaan tähän kohdat koraanista, jotka yksinään kuulostavat mahd. Julmilta, ja täten vahvistavat teoriaani."

Jumala on sanonut koraanissa "vaikka näyttäisimme kuinka monta merkkiä,he (epäuskovat) eivät kuitenkaan usko." Mutta yritän kuitenkin.

Esimerkiksi minä itse. Profeetta (rauha hänelle) oli maailman paras ja hyvätahtoisin ihminen. Jos minä rakastaisin tuollaista profeettaa (Staghfirullah) minkälaisena sinä kuvailet Mohammedin (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), olisin varmasti itsekkin väkivaltainen ja julma. Mutta koska profeettamme (ra) ei ollut sellainen, muslimit rakastavat häntä nimenomaan hänen hyvyytensä takia ja pyrkivät siihen. Koska sinä et ole muslimi, etkä rakasta häntä, kehtaat väittää häntä vaikka miksikä. Hyvin suuri vähemmistö ovat terroristeja jotka väittävät itseään muslimeiksi, mutta he tekevät väärin, aivan, kuten kristityt, jotka olivat ristiretkellä jne.

Vika ei ole profeetassamme eikä Islamin uskonnossa, vaan muslimeissa, jotka käyttäytyvät väärin. Ja JIHAD voi tarkoittaa uskon sotaa, niinkuin profeetan aikana uhudin, badrin jne sodat, koska siinä yritettiin tappaa muslimit, mutta muslimit PUOLUSTAUTUIVAT. Jihad tarkoittaa myös sotaa itseään vastaan, kamppailua omaa pahuutta vastaan. Ihminen pyrkii olemaan parempi ihminen ja täten käy Jihadia koko elämänsä ajan. Itseään vastaan.

Entäs kristityt amerikkalaiset jotka eivät kykene sulkemaan guantanamoa, jossa on satoja muslimeja ilman oikeudenkäyntiä kärsimässä turhaan? En todellakaan mene väittämään, että Jeesus (rauha hänelle) olisi mielipuoli, murhaaja, hullu joka luulee itseään profeetaksi tai muuta vastaavaa! En todellakaan väitä, että kristinusko olisi raaka ja väkivallan uskonto! Ainut, mitä väitän, on, että IHMISET tekevät väärin.

Muslimeilla on täydellinen esimerkki: Mohammed (ra). Hän oli täydellinen ja hyvä. Ja kaikki sodat mitä on käyty hänen ajallaan, on ollut puolustautumista. Kuten jo sanoin, sinä et voi yksin tulkata koraanin jakeita, sillä et ymmärrä niiden oikeaa merkitystä. Jumalan on annettava sinulle ymmärrystä. Ken tappaa yhden ihmisen, on sama asia, kuin tappaisi kaikki ihmiset. Ja ken pelastaa yhden ihmisen, on sama, kuin olisi pelastanut kaikki ihmiset. Oletko hypännyt tuonkin kohdan ohi? Oliko se liian tylsä ja kumosi teoriasi? Usko kuten uskot.

Heh, ja vielä tohon materialismiin. Jumala on rikkain, mutta hän ei arvosta tämän maailman materiaalia pätkän vertaa, koska sillä ei ole mitään arvoa tuonpuoleisessa. Ainut asia, mikä merkitsee on hyvät teot. Jumala antaa rikkauden kenelle haluaa, mutta siinä on suuri vastuu, kuinka sen käyttää. Eikä profeettamme käyttänyt lainkaan rikkauttaan/valtaansa. Jos hän olisi, hän olisi vallannut jo koko Euroopan omalla ajallaan. Hän kuitenkin halusi hyvyydellä levittää islamia, minkä vuoksi Islam on saanut vahvan pilarin alleen. Hän on näyttänyt täydellistä esimerkkiä meille, kuinka hyvä ihmisen tulee olla. On hyvin surullista, ettet kykene nielemään sitä, että olet suoranaisesti väärässä.

 
(Koraani:Sura 109)

Peace.

Islamtietoinen kirjoitti:

Taisteleminen Al­lahin tiellä (al-jihad fi sabil Allah) on kaikkien mus­­limien yhteisölli­nen velvollisuus (fard al-ki­faya), ja tätä maail­manlaa­juista taistelua ko­ko ihmiskunnan alistamiseksi shari’an käs­ky­­val­taan kutsutaan jiha­diksi. Jihadilla, joka kirjai­mellisesti tar­koit­taa ”kamppailua”, on mo­­nia eri muotoja, ja sitä voi­daan käydä esi­mer­­­kiksi puheen, asei­den tai rahan avulla. Isla­miin kutsuminen (da’wa), islamin ylivaltaa symbolisoivien mos­kei­joiden ra­ken­taminen ja länsimaisten de­mo­­kraattisten instituutioi­den ja va­pauk­sien hyödyntäminen niiden lakkauttamiseksi ja kor­vaami­sek­si sha­ri’an määräyksillä ovat esi­merkkejä rauhanomai­sesta jiha­dis­­ta. Aseel­li­nen jihad (qi­taal) puolestaan voi olla puo­lustavaa (ji­had al-daf) tai hyök­käävää (jihad ta­lab). Muslimit ovat yhtei­söl­lisesti velvollisia hyökkäävään jihadiin ei-muslimeja vastaan näiden omissa maissa joko vä­hin­tään ker­­ran vuo­dessa tai aina kun se on mah­dol­lis­ta, ja shari’a oikeuttaa mujahi­di­nit tappa­maan tai ot­ta­maan or­jiksi ne, jotka eivät suostu va­paa­­ehtoisesti alistumaan, ja ot­tamaan sotasaaliiksi tällaisten henkilöiden omaisuuden, vaimot ja lap­set sekä raiskaamaan naiset.


>>>> Hän on lähettänyt lähettiläänsä tuomaan johda­tuk­sen ja totuuden uskonnon saattaakseen sen voitta­maan kaikki muut us­konnot, vaikka se on vastoin uskottomien [moni­juma­laisten, pa­kanoi­den, epä­ju­ma­lan­palvojien ja ateistien] tah­toa. (Koraani 9:33) >>>>


Islamin puolustelijoiden usein siteeraaman heikon hadithin mukaan ”jihad itseä vastaan” (ji­had al-nafs) on suurempaa jihadia (jihad ak­bar), mutta jopa henkisen kilvoittelun ensi­sijainen tarkoitus isla­mis­sa on voittaa fyysistä taistelua ja tappamista vas­taan koettu vasten­mielisyys. Koraanin mukaan aseelli­nen jihad us­kotto­mia vas­taan Alla­hin tiellä on joka tapauksessa pa­rasta, mitä muslimi voi tehdä, eikä Koraani lupaa muslimeille mitään muuta var­maa taetta pää­systä paratiisiin nauttimaan 72 neit­syen seksu­aalisista palve­luista kuin kuolemi­sen marttyyrina (shahid eli ”to­dista­ja”), millä islamissa tarkoitetaan surmatuksi tule­mista samalla kun on itse surmaamassa uskotto­mia:


>>>> Kiiruhtakaa kevein tai raskain mielin ja kamppail­kaa Allahin tiellä omaisuutenne ja henkenne uhalla. Tämä on teille parasta. Kunpa vain tietäisitte. (Koraani 9:41) >>>>

>>>> Allah rakastaa niitä, jotka taistelevat Hänen tiellään vierekkäin, aivan kuin he olisivat vankka muuri. (Koraani 61:4) >>>>

>>>> Kun kohtaatte taistelussa uskottomia, sivalta­kaa heitä niskaan! Kun olette alistaneet heidät, sitokaa heidät köy­siin vapaut­taak­senne heidät joko suosionosoituk­sena tai lunnaita vastaan. Teh­kää näin, kunnes sodan taakka on laskettu selästänne. Jos Allah tah­toisi, Hän sel­viytyisi heistä itse, mutta Hän tahtoo koetella teitä toi­sillanne. Niiden teot eivät mene hukkaan, jotka surma­taan Al­lahin tiellä. Allah johdattaa heidät, pitää heistä huolen ja ko­koaa heidät Paratiisiin, josta Hän on kertonut heille. (Koraani 47:4) >>>>


Isla­milainen valtioteoria jakaa koko maailman kah­teen vai­kutuspii­riin: islamin alueeseen (dar al-islam), jossa vallitsee shari’a, ja vi­ha­mieliseen sodan alueeseen (dar al-harb), jossa muslimit ovat vä­hem­mistönä ja jota ei vielä hallita shari’an mukaisesti. Uto­pisti­nen rau­han tila (dar al-salam) uskotaan saa­vutetta­van sitten, kun koko maa­ilma on täy­delli­sesti alistettu shari’an käskyvaltaan.

Lue lisää

Muslimeja on ympäri maailmaa (Kiinassa,Indonesiassa,Malesiassa, Tongassa yms.) Eikä niissä ole koskaan käyty sotia Islamin nimellä. Vaan Islam on levinnyt sinne asti ihmisten hyvän käytöksen ansiosta.

Peace.

PeaceWithYou kirjoitti:

Alemmuus kompleksiksi. Ensinnäkin, koraania ei saa tulkita kuka tahansa, ettei juuri käy, niinkuin sinulle. Esim. lainauksesi koraanista:

>>>> Kun kohtaatte taistelussa uskottomia, sivalta­kaa heitä niskaan! Kun olette alistaneet heidät, sitokaa heidät köy­siin vapaut­taak­senne heidät joko suosionosoituk­sena tai lunnaita vastaan. Teh­kää näin, kunnes sodan taakka on laskettu selästänne. Jos Allah tah­toisi, Hän sel­viytyisi heistä itse, mutta Hän tahtoo koetella teitä toi­sillanne. Niiden teot eivät mene hukkaan, jotka surma­taan Al­lahin tiellä. Allah johdattaa heidät, pitää heistä huolen ja ko­koaa heidät Paratiisiin, josta Hän on kertonut heille. (Koraani 47:4) >>>>

Jumala on sanonut koraanissa, että tappakaa uskottomia missä ikinä heitä kohtaattekaan. Tämä on ehkä kaikista väärinymmärretty lause. Tämä tuli ensinnäkin silloin, kun muslimeita sorrettiin eikä Jumala ollut antanut vielä lupaa muslimeille taistella TAKAISIN. Nimenomaan. Takaisin. Tämä on erittäin vaikea käsite sinulle, ja sinusta on "huvittavaa" kun sinulle kertovat itse muslimit jotka asiat näin näkevät. Et tahdo kuulla totuutta vaan uskot valheeseen sen vuoksi, että olet todennäköisesti hyvin epävarma itsestäsi.

Ensinnäkin kun sanoin, ettei islamia levitetty miekalla, olen satavarma, ettet lukenut enää siitä eteenpäin, vaan ajattelit että "jaaha, huvittava väite. Olen ITSE lukenut IBN HISHAMIN kirjan puolella silmällä (hypännyt yli kaiken, missä kerrotaan muslimien kärsimyksistä) ja copy pastaan tähän kohdat koraanista, jotka yksinään kuulostavat mahd. Julmilta, ja täten vahvistavat teoriaani."

Jumala on sanonut koraanissa "vaikka näyttäisimme kuinka monta merkkiä,he (epäuskovat) eivät kuitenkaan usko." Mutta yritän kuitenkin.

Esimerkiksi minä itse. Profeetta (rauha hänelle) oli maailman paras ja hyvätahtoisin ihminen. Jos minä rakastaisin tuollaista profeettaa (Staghfirullah) minkälaisena sinä kuvailet Mohammedin (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), olisin varmasti itsekkin väkivaltainen ja julma. Mutta koska profeettamme (ra) ei ollut sellainen, muslimit rakastavat häntä nimenomaan hänen hyvyytensä takia ja pyrkivät siihen. Koska sinä et ole muslimi, etkä rakasta häntä, kehtaat väittää häntä vaikka miksikä. Hyvin suuri vähemmistö ovat terroristeja jotka väittävät itseään muslimeiksi, mutta he tekevät väärin, aivan, kuten kristityt, jotka olivat ristiretkellä jne.

Vika ei ole profeetassamme eikä Islamin uskonnossa, vaan muslimeissa, jotka käyttäytyvät väärin. Ja JIHAD voi tarkoittaa uskon sotaa, niinkuin profeetan aikana uhudin, badrin jne sodat, koska siinä yritettiin tappaa muslimit, mutta muslimit PUOLUSTAUTUIVAT. Jihad tarkoittaa myös sotaa itseään vastaan, kamppailua omaa pahuutta vastaan. Ihminen pyrkii olemaan parempi ihminen ja täten käy Jihadia koko elämänsä ajan. Itseään vastaan.

Entäs kristityt amerikkalaiset jotka eivät kykene sulkemaan guantanamoa, jossa on satoja muslimeja ilman oikeudenkäyntiä kärsimässä turhaan? En todellakaan mene väittämään, että Jeesus (rauha hänelle) olisi mielipuoli, murhaaja, hullu joka luulee itseään profeetaksi tai muuta vastaavaa! En todellakaan väitä, että kristinusko olisi raaka ja väkivallan uskonto! Ainut, mitä väitän, on, että IHMISET tekevät väärin.

Muslimeilla on täydellinen esimerkki: Mohammed (ra). Hän oli täydellinen ja hyvä. Ja kaikki sodat mitä on käyty hänen ajallaan, on ollut puolustautumista. Kuten jo sanoin, sinä et voi yksin tulkata koraanin jakeita, sillä et ymmärrä niiden oikeaa merkitystä. Jumalan on annettava sinulle ymmärrystä. Ken tappaa yhden ihmisen, on sama asia, kuin tappaisi kaikki ihmiset. Ja ken pelastaa yhden ihmisen, on sama, kuin olisi pelastanut kaikki ihmiset. Oletko hypännyt tuonkin kohdan ohi? Oliko se liian tylsä ja kumosi teoriasi? Usko kuten uskot.

Heh, ja vielä tohon materialismiin. Jumala on rikkain, mutta hän ei arvosta tämän maailman materiaalia pätkän vertaa, koska sillä ei ole mitään arvoa tuonpuoleisessa. Ainut asia, mikä merkitsee on hyvät teot. Jumala antaa rikkauden kenelle haluaa, mutta siinä on suuri vastuu, kuinka sen käyttää. Eikä profeettamme käyttänyt lainkaan rikkauttaan/valtaansa. Jos hän olisi, hän olisi vallannut jo koko Euroopan omalla ajallaan. Hän kuitenkin halusi hyvyydellä levittää islamia, minkä vuoksi Islam on saanut vahvan pilarin alleen. Hän on näyttänyt täydellistä esimerkkiä meille, kuinka hyvä ihmisen tulee olla. On hyvin surullista, ettet kykene nielemään sitä, että olet suoranaisesti väärässä.

 
(Koraani:Sura 109)

Peace.

Lue lisää

"Jumala on sanonut koraanissa, että tappakaa uskottomia missä ikinä heitä kohtaattekaan. Tämä on ehkä kaikista väärinymmärretty lause. Tämä tuli ensinnäkin silloin, kun muslimeita sorrettiin eikä Jumala ollut antanut vielä lupaa muslimeille taistella TAKAISIN. Nimenomaan. Takaisin. Tämä on erittäin vaikea käsite sinulle, ja sinusta on "huvittavaa" kun sinulle kertovat itse muslimit jotka asiat näin näkevät. Et tahdo kuulla totuutta vaan uskot valheeseen sen vuoksi, että olet todennäköisesti hyvin epävarma itsestäsi."

Koraanin muslimeille antamat käskyt käydä sotaa Allahin nimessä muita kuin mus­limeja vastaan ovat päivänselviä. Ne ovat lisäksi ehdottoman auktoritatii­visia, koska ne ilmestyi­vät profeetan uran myöhäisessä vai­heessa ja koska ne näin ollen kumoavat ja korvaavat varhaisemmat mää­räykset toimia rau­hanomaisesti. Teidän muslimien onneksi länsimaalaiset eivät tunne tätä kumoamisperiaatetta ja ymmärtävät Koraanin väärin ja diagnosoivat islam virheellisesti “rauhan us­konnoksi”.


"Esimerkiksi minä itse. Profeetta (rauha hänelle) oli maailman paras ja hyvätahtoisin ihminen."

Salman Rushdien ”Saatanallisten säkeiden” ja Muhammad-pila­piir­rosten ai­heut­tamat mella­kat ja väkivaltaisuudet ja Su­danin Mu­ham­mad-nallekonflikti ovat esimerkkejä tapauk­sista, joiden yhtey­dessä suurellekin yleisölle ovat tulleet tutuiksi mus­li­mi­op­pi­nei­den vaa­timukset kostaa tappamalla islamin ja pro­feetta Mu­hammadin vä­häi­nen­kin kritisointi. Tä­mä toimin­tamalli on pe­räi­sin suoraan Mu­­­­ham­­­madilta itseltään, jolla oli tapana antaa mur­­ha­­käs­­ky­­jä kriiti­koi­­densa ja vastustaji­ensa eli­minoimi­sek­si:


>>>> Kun Allahin lähettiläs palasi Medinaan Ta’ifin piiri­tyksen jäl­keen, Bujair ibn Zuhair kirjoitti kirjeen veljelleen Ka’bille (ibn Zu­hairille) ja kertoi, kuinka Allahin lähettiläs oli Me­kassa sur­ma­ut­tanut häntä kiu­sanneita ja runoil­laan pil­kanneita ihmisiä. Hän ker­toi myös, että loput Quraishin runoilijoista, kuten Ibn az-Zi­ba’­ra ja Hubaira ibn Abi Wahb, olivat paenneet eri puolille maa­ta. (Ibn Hisham: 416) >>>>

>>>> Allahin lähettiläs lähetti joukon henkilöitä Abu Ra­fin luo. Yöllä tämän nukku­essa Ab­dullah bin Atik meni si­sälle hänen taloonsa ja tappoi hänet. (Bukhari 5:59:370) >>>>

>>>> Kuultuaan, mitä hän (Asma bint Marwan) oli sano­nut, lähettiläs sanoi: ”Kuka hankkiutuu puolestani eroon Marwanin tyttärestä? ‘Umayr bin ‘Adiy-al-Khatmi, joka oli hänen seurassaan, kuuli tä­män ja meni samana yönä hänen taloonsa ja tappoi hänet. (Ibn Is­haq: 675–676) >>>>


Nykypäivän näkökulmasta huomiota herättä­vää on myös se, että Mu­hammad, jolla oli 13 vaimoa ja lisäksi tuntematon luku­määrä ryöstöretkiltä sotasaaliiksi kaapattuja jal­kavaimoja, oli yhdynnässä lem­pivaimonsa Aishan kanssa tämän ollessa vasta 9-vuotias ja leik­ki­essä vielä nu­keilla. Avioliiton solmi­miselle ei islamissa ole ala­ikä­rajaa, ja lapsi­morsiamet ovat tuttu näky islamilaisissa maissa, jois­sa miehet voi­vat avioliiton var­jolla tietyin ehdoin käyttää jopa vau­vaikäisiä tyttö­jä sek­suaali­sesti hy­väkseen (mu­fa’­kha­that).


>>>> Pro­feetta kir­joitti (avioso­pimuk­sen) Aishan kanssa tämän ollessa 6-vuo­tias ja pani avio­liiton täytäntöön tä­män ollessa 9-vuotias, ja Aisha oli hä­nen kanssaan yhdeksän vuotta (ts. hä­nen kuole­maansa asti). (Buk­hari 7:62:88) >>>>

>>>> Aisha kertoi, että Allahin lähettiläs meni hä­nen kans­saan naimi­siin, kun hän oli seitsemän vanha, ja hänet vie­tiin lähettilään ta­loon mor­siamena, kun hän oli yhdeksän, ja hänellä oli hänen nuk­kensa mukanaan. (Bukhari 8:3311) >>>>

Islamtietoinen kirjoitti:

"Jumala on sanonut koraanissa, että tappakaa uskottomia missä ikinä heitä kohtaattekaan. Tämä on ehkä kaikista väärinymmärretty lause. Tämä tuli ensinnäkin silloin, kun muslimeita sorrettiin eikä Jumala ollut antanut vielä lupaa muslimeille taistella TAKAISIN. Nimenomaan. Takaisin. Tämä on erittäin vaikea käsite sinulle, ja sinusta on "huvittavaa" kun sinulle kertovat itse muslimit jotka asiat näin näkevät. Et tahdo kuulla totuutta vaan uskot valheeseen sen vuoksi, että olet todennäköisesti hyvin epävarma itsestäsi."

Koraanin muslimeille antamat käskyt käydä sotaa Allahin nimessä muita kuin mus­limeja vastaan ovat päivänselviä. Ne ovat lisäksi ehdottoman auktoritatii­visia, koska ne ilmestyi­vät profeetan uran myöhäisessä vai­heessa ja koska ne näin ollen kumoavat ja korvaavat varhaisemmat mää­räykset toimia rau­hanomaisesti. Teidän muslimien onneksi länsimaalaiset eivät tunne tätä kumoamisperiaatetta ja ymmärtävät Koraanin väärin ja diagnosoivat islam virheellisesti “rauhan us­konnoksi”.


"Esimerkiksi minä itse. Profeetta (rauha hänelle) oli maailman paras ja hyvätahtoisin ihminen."

Salman Rushdien ”Saatanallisten säkeiden” ja Muhammad-pila­piir­rosten ai­heut­tamat mella­kat ja väkivaltaisuudet ja Su­danin Mu­ham­mad-nallekonflikti ovat esimerkkejä tapauk­sista, joiden yhtey­dessä suurellekin yleisölle ovat tulleet tutuiksi mus­li­mi­op­pi­nei­den vaa­timukset kostaa tappamalla islamin ja pro­feetta Mu­hammadin vä­häi­nen­kin kritisointi. Tä­mä toimin­tamalli on pe­räi­sin suoraan Mu­­­­ham­­­madilta itseltään, jolla oli tapana antaa mur­­ha­­käs­­ky­­jä kriiti­koi­­densa ja vastustaji­ensa eli­minoimi­sek­si:


>>>> Kun Allahin lähettiläs palasi Medinaan Ta’ifin piiri­tyksen jäl­keen, Bujair ibn Zuhair kirjoitti kirjeen veljelleen Ka’bille (ibn Zu­hairille) ja kertoi, kuinka Allahin lähettiläs oli Me­kassa sur­ma­ut­tanut häntä kiu­sanneita ja runoil­laan pil­kanneita ihmisiä. Hän ker­toi myös, että loput Quraishin runoilijoista, kuten Ibn az-Zi­ba’­ra ja Hubaira ibn Abi Wahb, olivat paenneet eri puolille maa­ta. (Ibn Hisham: 416) >>>>

>>>> Allahin lähettiläs lähetti joukon henkilöitä Abu Ra­fin luo. Yöllä tämän nukku­essa Ab­dullah bin Atik meni si­sälle hänen taloonsa ja tappoi hänet. (Bukhari 5:59:370) >>>>

>>>> Kuultuaan, mitä hän (Asma bint Marwan) oli sano­nut, lähettiläs sanoi: ”Kuka hankkiutuu puolestani eroon Marwanin tyttärestä? ‘Umayr bin ‘Adiy-al-Khatmi, joka oli hänen seurassaan, kuuli tä­män ja meni samana yönä hänen taloonsa ja tappoi hänet. (Ibn Is­haq: 675–676) >>>>


Nykypäivän näkökulmasta huomiota herättä­vää on myös se, että Mu­hammad, jolla oli 13 vaimoa ja lisäksi tuntematon luku­määrä ryöstöretkiltä sotasaaliiksi kaapattuja jal­kavaimoja, oli yhdynnässä lem­pivaimonsa Aishan kanssa tämän ollessa vasta 9-vuotias ja leik­ki­essä vielä nu­keilla. Avioliiton solmi­miselle ei islamissa ole ala­ikä­rajaa, ja lapsi­morsiamet ovat tuttu näky islamilaisissa maissa, jois­sa miehet voi­vat avioliiton var­jolla tietyin ehdoin käyttää jopa vau­vaikäisiä tyttö­jä sek­suaali­sesti hy­väkseen (mu­fa’­kha­that).


>>>> Pro­feetta kir­joitti (avioso­pimuk­sen) Aishan kanssa tämän ollessa 6-vuo­tias ja pani avio­liiton täytäntöön tä­män ollessa 9-vuotias, ja Aisha oli hä­nen kanssaan yhdeksän vuotta (ts. hä­nen kuole­maansa asti). (Buk­hari 7:62:88) >>>>

>>>> Aisha kertoi, että Allahin lähettiläs meni hä­nen kans­saan naimi­siin, kun hän oli seitsemän vanha, ja hänet vie­tiin lähettilään ta­loon mor­siamena, kun hän oli yhdeksän, ja hänellä oli hänen nuk­kensa mukanaan. (Bukhari 8:3311) >>>>

Lue lisää

"Esimerkiksi minä itse. Profeetta (rauha hänelle) oli maailman paras ja hyvätahtoisin ihminen. Jos minä rakastaisin tuollaista profeettaa (Staghfirullah) minkälaisena sinä kuvailet Mohammedin (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), olisin varmasti itsekkin väkivaltainen ja julma. Mutta koska profeettamme (ra) ei ollut sellainen, muslimit rakastavat häntä nimenomaan hänen hyvyytensä takia ja pyrkivät siihen. Koska sinä et ole muslimi, etkä rakasta häntä, kehtaat väittää häntä vaikka miksikä."

Kuten sanoin, monet muslimit (kuten sinä) eivät aidosti tiedä, millainen henkilö Muhammad oli, ja niinpä he rai­vostuvat sil­mittömästi, kun joku islamin omiin lähteisiin perehtynyt kertoo kiu­sallisia mutta totuu­denmukaisia yksi­tyiskohtia Muhammadin elämästä ja hänen sunnas­taan.

Tilannetta hämärtää lisäksi islamin sisäinen valheellisuus: monille muslimeille ja islamin puolus­teli­joille Muhammadin elämä ja sen yksityiskoh­dat — islamin pyhä ydin, jota ei saa kyseenalaistaa ja josta muslimien oletetaan olevan ylpeitä ja jonka kunniaa he suojelevat kostoiskuillaan, mella­koi­misellaan ja muulla riehumisellaan — on yksinkertaisesti liian järkyttävä ja vasten­mielinen, jotta he voisivat hy­väksyä sen. Harva mieleltään terve ihminen, edes muslimi, haluaisi todella olla sellainen, millaiseksi Mu­ham­mad, “täydellinen ihminen”, islamin omissa lähteissä ku­vataan.

On ilmeistä, että Mu­hammad kärsi toistuvista temporaalilohkoepileptisistä kohtauksista, jotka tuottivat hänelle harha-aistimuk­sia jumalallisesta läsnäolosta, mikä sai hänet sitten suuruudenhulluuttaan kuvitte­lemaan olevansa jon­kinlainen poikkeuk­sellinen yli-ihminen: profeetta. Islamin lähteiden perusteella syntyy vai­kutelma, että Mu­hammad oli erittäin huonosta itse­tunnosta kärsinyt narsisti­nen vaino­harhainen so­siopaatti, joka omaa profeetallista erikoisasemaansa muille todistaakseen oli valmis kylmästi turvautu­maan mihin hyvänsä menetelmiin, kuten valehteluun, manipulointiin, ryöstelyyn, kidutuk­seen, ter­roriin, raiska­uksiin, vastustajiensa or­juut­tamiseen, kunnia- ja jouk­komurhiin. Tätä taustaa vasten ei siis ole ihme, että Muham­madin elämästä on laadittu paljon kau­nisteltuja ja vää­risteltyjä kuvauksia, joissa hä­nen käyttäyty­mistään on selitetty par­hain päin, monia kiusalli­sia asi­oita on “unohdettu” mainita, ja hä­nestä on pyritty an­tamaan kuva erään­laisena oi­keudenmukai­sena ja Jee­suksen kaltaisena ihan­teelli­sena myötätuntoi­sena pyhi­myk­senä. Samaan aikaan kui­tenkin luke­mat­tomat mart­tyyriu­desta haa­veile­vat mu­jahidinit, lap­set ja nuo­rukai­set Pales­tiinassa, Pakis­tanissa, Iranissa ja kaikkialla maailmassa lukevat ja kuule­vat tarinoita Ko­raanista, Mu­hamma­din elämäker­rasta ja haditheista ja ihan­noivat hä­nen kiistä­mätöntä tai­tavuut­taan ovelana ja armot­tomana sota­päällik­könä, joka osasi moti­voida taistelijansa anta­maan kaikkensa ja kuole­maan asiansa puo­lesta. Koska nämä jälkimmäiset nojautuvat islamin alkuperäi­siin auktoriteetteihin, Ko­raanin ja sun­naan, he ovat aina vahvemmassa asemassa kuin asioista tietä­mät­tömät ja harhaanjoh­detut maltilli­semmat musli­mit, joiden roolina lännessä on — hyö­dyllisten idioo­ttien ominai­suudessa — toimia maaperää jiha­dille pehmentävänä etu­jouk­kona.

Islamtietoinen kirjoitti:

"Esimerkiksi minä itse. Profeetta (rauha hänelle) oli maailman paras ja hyvätahtoisin ihminen. Jos minä rakastaisin tuollaista profeettaa (Staghfirullah) minkälaisena sinä kuvailet Mohammedin (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), olisin varmasti itsekkin väkivaltainen ja julma. Mutta koska profeettamme (ra) ei ollut sellainen, muslimit rakastavat häntä nimenomaan hänen hyvyytensä takia ja pyrkivät siihen. Koska sinä et ole muslimi, etkä rakasta häntä, kehtaat väittää häntä vaikka miksikä."

Kuten sanoin, monet muslimit (kuten sinä) eivät aidosti tiedä, millainen henkilö Muhammad oli, ja niinpä he rai­vostuvat sil­mittömästi, kun joku islamin omiin lähteisiin perehtynyt kertoo kiu­sallisia mutta totuu­denmukaisia yksi­tyiskohtia Muhammadin elämästä ja hänen sunnas­taan.

Tilannetta hämärtää lisäksi islamin sisäinen valheellisuus: monille muslimeille ja islamin puolus­teli­joille Muhammadin elämä ja sen yksityiskoh­dat — islamin pyhä ydin, jota ei saa kyseenalaistaa ja josta muslimien oletetaan olevan ylpeitä ja jonka kunniaa he suojelevat kostoiskuillaan, mella­koi­misellaan ja muulla riehumisellaan — on yksinkertaisesti liian järkyttävä ja vasten­mielinen, jotta he voisivat hy­väksyä sen. Harva mieleltään terve ihminen, edes muslimi, haluaisi todella olla sellainen, millaiseksi Mu­ham­mad, “täydellinen ihminen”, islamin omissa lähteissä ku­vataan.

On ilmeistä, että Mu­hammad kärsi toistuvista temporaalilohkoepileptisistä kohtauksista, jotka tuottivat hänelle harha-aistimuk­sia jumalallisesta läsnäolosta, mikä sai hänet sitten suuruudenhulluuttaan kuvitte­lemaan olevansa jon­kinlainen poikkeuk­sellinen yli-ihminen: profeetta. Islamin lähteiden perusteella syntyy vai­kutelma, että Mu­hammad oli erittäin huonosta itse­tunnosta kärsinyt narsisti­nen vaino­harhainen so­siopaatti, joka omaa profeetallista erikoisasemaansa muille todistaakseen oli valmis kylmästi turvautu­maan mihin hyvänsä menetelmiin, kuten valehteluun, manipulointiin, ryöstelyyn, kidutuk­seen, ter­roriin, raiska­uksiin, vastustajiensa or­juut­tamiseen, kunnia- ja jouk­komurhiin. Tätä taustaa vasten ei siis ole ihme, että Muham­madin elämästä on laadittu paljon kau­nisteltuja ja vää­risteltyjä kuvauksia, joissa hä­nen käyttäyty­mistään on selitetty par­hain päin, monia kiusalli­sia asi­oita on “unohdettu” mainita, ja hä­nestä on pyritty an­tamaan kuva erään­laisena oi­keudenmukai­sena ja Jee­suksen kaltaisena ihan­teelli­sena myötätuntoi­sena pyhi­myk­senä. Samaan aikaan kui­tenkin luke­mat­tomat mart­tyyriu­desta haa­veile­vat mu­jahidinit, lap­set ja nuo­rukai­set Pales­tiinassa, Pakis­tanissa, Iranissa ja kaikkialla maailmassa lukevat ja kuule­vat tarinoita Ko­raanista, Mu­hamma­din elämäker­rasta ja haditheista ja ihan­noivat hä­nen kiistä­mätöntä tai­tavuut­taan ovelana ja armot­tomana sota­päällik­könä, joka osasi moti­voida taistelijansa anta­maan kaikkensa ja kuole­maan asiansa puo­lesta. Koska nämä jälkimmäiset nojautuvat islamin alkuperäi­siin auktoriteetteihin, Ko­raanin ja sun­naan, he ovat aina vahvemmassa asemassa kuin asioista tietä­mät­tömät ja harhaanjoh­detut maltilli­semmat musli­mit, joiden roolina lännessä on — hyö­dyllisten idioo­ttien ominai­suudessa — toimia maaperää jiha­dille pehmentävänä etu­jouk­kona.

Lue lisää

"Hyvin suuri vähemmistö ovat terroristeja jotka väittävät itseään muslimeiksi, mutta he tekevät väärin, aivan, kuten kristityt, jotka olivat ristiretkellä jne."

On vaikea kuvitella, että minkään uskonnon perustaja lausuisi kuolinvuoteellaan jotain sellaista, mitä profeetta Muham­mad sanoi: “Minut on tehty voittoisaksi terro­rilla” (Sahih Bukhari 4.52.220). Länsimaalai­silla ihmisillä on tapana olettaa naii­visti, et­tä — us­kon­to­jen ta­voin — is­la­mil­la täy­tyy ol­la rau­­han­o­mai­­nen ydin ja et­tä koska Mu­hammad oli suuren uskon­non perustaja, hänen on täy­tynyt puhua yleisen hyvän­tahtoi­suuden puo­lesta pai­not­taen kaik­kien ihmisten ih­mis- ja tasa-arvoa sekä tarvetta rakas­taa lä­him­mäistä. Mi­kään ei kui­ten­kaan voi­si ol­la kauem­pa­na to­del­lisuu­des­ta! Ko­raani (48:29) tekee jyrkän eron ylempiarvoi­sina pidetty­jen musli­mien ja alempiarvoi­sina pidetty­jen ei-mus­limien vä­lille. Vain mus­li­meja ja mus­limeiksi kään­tyviä kohtaan ke­hotetaan olemaan ar­me­liaita; kaikkia muita koh­taan Allah käskee ole­maan an­kara (Koraani 48:29). Uskottomien väkivaltainen pelottelu ja kau­hun kylväminen näiden keskuuteen oli yk­si keskeisistä menetelmistä, joiden avul­la Mu­ham­­mad pyrki toteuttamaan Al­lahilta saa­­maansa käskyä taistella ihmisiä vas­taan, kunnes kaikki alistuvat Al­lahin ja hänen shari’ansa määräysvaltaan ja tun­­nus­tavat Mu­ham­madin pro­fee­tal­lisen ase­man. Kun kalifaattia, islamilaista maa­il­­man­valtaa, tavoittelevat muslimit ny­ky­päi­vä­nä tur­vau­tu­vat ter­ro­ris­miin, mielenosoituksiin, islam-krii­­tikoi­den uh­kai­luun ja mur­hiiin sekä valheellisen in­for­maa­­tion levittämiseen (ta­qiyya), he nou­dat­ta­vat yk­sin­ker­tai­ses­ti sunnaa, pro­feet­ta Mu­ham­­­­madin elämäntapaa, jo­ka on tar­koi­tet­tu ikui­­sek­si esi­­ku­vak­si kai­kille mus­­­li­meil­le.

"Vika ei ole profeetassamme eikä Islamin uskonnossa, vaan muslimeissa, jotka käyttäytyvät väärin."

On­gel­man nimenomaan muo­dos­taa itse islam teo­kraat­tisine la­ki­­jär­jestel­mi­neen ja mili­taris­tis-eks­pan­sii­visine po­liit­tisine ideolo­gi­oi­neen. Mur­hiin ja väki­val­taan yl­lyt­tävä, nais­ten ja us­kot­to­mien alis­ta­mista edellyt­tävä ja bru­taa­leja ran­gais­tuk­sia ja­kava islam on mitä mainioin kasvualusta esim. terrorismille.

Islamtietoinen kirjoitti:

"Hyvin suuri vähemmistö ovat terroristeja jotka väittävät itseään muslimeiksi, mutta he tekevät väärin, aivan, kuten kristityt, jotka olivat ristiretkellä jne."

On vaikea kuvitella, että minkään uskonnon perustaja lausuisi kuolinvuoteellaan jotain sellaista, mitä profeetta Muham­mad sanoi: “Minut on tehty voittoisaksi terro­rilla” (Sahih Bukhari 4.52.220). Länsimaalai­silla ihmisillä on tapana olettaa naii­visti, et­tä — us­kon­to­jen ta­voin — is­la­mil­la täy­tyy ol­la rau­­han­o­mai­­nen ydin ja et­tä koska Mu­hammad oli suuren uskon­non perustaja, hänen on täy­tynyt puhua yleisen hyvän­tahtoi­suuden puo­lesta pai­not­taen kaik­kien ihmisten ih­mis- ja tasa-arvoa sekä tarvetta rakas­taa lä­him­mäistä. Mi­kään ei kui­ten­kaan voi­si ol­la kauem­pa­na to­del­lisuu­des­ta! Ko­raani (48:29) tekee jyrkän eron ylempiarvoi­sina pidetty­jen musli­mien ja alempiarvoi­sina pidetty­jen ei-mus­limien vä­lille. Vain mus­li­meja ja mus­limeiksi kään­tyviä kohtaan ke­hotetaan olemaan ar­me­liaita; kaikkia muita koh­taan Allah käskee ole­maan an­kara (Koraani 48:29). Uskottomien väkivaltainen pelottelu ja kau­hun kylväminen näiden keskuuteen oli yk­si keskeisistä menetelmistä, joiden avul­la Mu­ham­­mad pyrki toteuttamaan Al­lahilta saa­­maansa käskyä taistella ihmisiä vas­taan, kunnes kaikki alistuvat Al­lahin ja hänen shari’ansa määräysvaltaan ja tun­­nus­tavat Mu­ham­madin pro­fee­tal­lisen ase­man. Kun kalifaattia, islamilaista maa­il­­man­valtaa, tavoittelevat muslimit ny­ky­päi­vä­nä tur­vau­tu­vat ter­ro­ris­miin, mielenosoituksiin, islam-krii­­tikoi­den uh­kai­luun ja mur­hiiin sekä valheellisen in­for­maa­­tion levittämiseen (ta­qiyya), he nou­dat­ta­vat yk­sin­ker­tai­ses­ti sunnaa, pro­feet­ta Mu­ham­­­­madin elämäntapaa, jo­ka on tar­koi­tet­tu ikui­­sek­si esi­­ku­vak­si kai­kille mus­­­li­meil­le.

"Vika ei ole profeetassamme eikä Islamin uskonnossa, vaan muslimeissa, jotka käyttäytyvät väärin."

On­gel­man nimenomaan muo­dos­taa itse islam teo­kraat­tisine la­ki­­jär­jestel­mi­neen ja mili­taris­tis-eks­pan­sii­visine po­liit­tisine ideolo­gi­oi­neen. Mur­hiin ja väki­val­taan yl­lyt­tävä, nais­ten ja us­kot­to­mien alis­ta­mista edellyt­tävä ja bru­taa­leja ran­gais­tuk­sia ja­kava islam on mitä mainioin kasvualusta esim. terrorismille.

Lue lisää

"Ja JIHAD voi tarkoittaa uskon sotaa, niinkuin profeetan aikana uhudin, badrin jne sodat, koska siinä yritettiin tappaa muslimit, mutta muslimit PUOLUSTAUTUIVAT."

Jihad tarkoittaa kirjaimellisesti “kamppailua”. Täsmälleen sanottuna, kuten islamin puolustelijat usein huomauttavat, se ei merkitse “pyhää so­taa”. Jäljelle jää kuitenkin kysymys, millaiseen “kamppailuun” jihad viit­taa: kilvoitteluun si­säistä pahaa vastaan vai ulkoi­seen, aseelliseen tais­teluun?
Kuten aina yritettäessä ratkaista, mitä islam opettaa tietystä asiasta, on tar­peen katsoa Koraaniin ja sunnaan. Näistä lähteistä käy selväksi, että musli­mia vaaditaan taistelemaan mitä moninaisim­pia asioita vastaan: rukoi­lemisen laiskuutta vastaan, almuveronmaksun (zakat) laiminlyöntiä vastaan jne. Mutta on ilmiselvää, että mus­limi on määrätty taistele­maan fyysisesti myös väärä­uskoisia vastaan. Muhamma­din vaikuttava sotilas­ura on todistuk­sena siitä, kuinka keskeisessä asemassa sotilaal­linen toi­minta islamissa on.
Koraanin väkivaltaiset määräykset ja Muhammadin asettamat väkival­taiset ennakko­tapa­ukset sävyttävät islamilaista näkemystä politiikasta ja maailman­historiasta. Isla­milainen valtioteoria jakaa maailman kah­teen vaikutuspiiriin: islamin alueeseen (dar al-islam) ja sodan alueeseen (dar al-harb). Islam mer­kitsee alistumista, ja niinpä isla­min alue käsittää ne kansakunnat, jotka ovat alistuneet islamilaisen vallan alle, mikä tar­koittaa sitä, että näissä yhteis­kun­nissa vallitsee shari’a-laki. Muu maa­ilma, joka ei ole hyväksynyt shari’a-lakia ja joka ei näin ollen ole alistu­misen tilassa, on kapina- tai sotatilassa Al­lahin tahtoa vastaan. Dar al-islamin velvollisuutena on käydä sotaa dar al-harbia vastaan aina siihen asti, kunnes kaikki kansakunnat alistuvat Allahin tahtoon ja hyväksyvät shari’an. Islamin viesti ei-muslimimaailmalle on ollut sama niin Mu­ham­madin aikana kuin läpi koko histo­rian: alistu tai sinut alistetaan. Ai­noat vaiheet Muhammadin ajan jälkeen, jolloin dar al-islam ei ole ollut aktii­visesti sodassa dar al-harbin kansa, ovat olleet niinä ajanjaksoina, jolloin muslimi­maailma on ollut liian heikko ja hajanainen sotiakseen te­hok­kaasti.
Mutta suvantovaiheet siinä jatkuvassa sodassa, jonka islamin alue on ju­lista­nut sodan alu­eelle, eivät ole osoituksena jihadin hylkäämisestä peri­aatteena, vaan ne heijastavat muu­tosta strategi­sissa tekijöissä. Muslimi­kansakuntien on hyväksyttävää julistaa hudna eli ase­lepo sellaisina ai­koina, jolloin väärä­uskoiset kansakunnat ovat liian voimakkaita, jotta avoimessa sodankäynnissä olisi järkeä. Jihad ei ole kollektiivinen itse­murhasopimus, vaikka henkilökoh­taisella tasolla mus­limeja rohkaistaan siihen: “He taistelevat Allahin tiellä, surmaavat ja tulevat surmatuiksi” (Ko­raani 9:111). Muu­taman viimeisen sadan vuoden aikana muslimimaa­ilma on ollut poliittisesti liian ha­janainen ja tekno­logisesti hei­kompi ol­lakseen merkittävänä uhkana lännelle. Mutta ti­lanne on muuttumassa.


"Jihad tarkoittaa myös sotaa itseään vastaan, kamppailua omaa pahuutta vastaan. Ihminen pyrkii olemaan parempi ihminen ja täten käy Jihadia koko elämänsä ajan. Itseään vastaan."

Niin, jihadilla on monia eri muotoja, ja sitä voidaan käydä esimer­kiksi puheen, aseiden tai rahan avulla. Islamin puolustelijoilla on tapana viitata ta­rinaan, jossa Muham­madin kerrotaan eräältä sotaretkeltään palattuaan todenneen, että muslimit palasivat pie­nemmästä jihadista (jihad asghar) suurempaan jihadiin (jihad akbar). Kun tari­nan mukaan Mu­ham­madilta kysyttiin, onko suu­rempaa jihadia kuin jihad vääräuskoisia vastaan, hänen väitetään vastan­neen: “Kyllä, jihad al-nafs (jihad itseä vastaan).” Islamin puoluste­lijat eivät tarkoituksellisesti kui­ten­kaan koskaan mainitse erästä olennaista to­siasiaa, joka liittyy kyseiseen perimätietoon. “Tämä hadith ei ole sahih (luotettava)”, kuten sheikki Muham­med Salih al-Munaj­jid toteaa. Li­säksi isla­min puolustelijoi­den antama mielikuva siitä, että jihad al-nafs olisi jotain saman­kaltaista kuin hen­gel­linen kil­voittelu kris­tinuskossa, on harhaan­johtava, sillä hengelli­sen kamppai­lun tavoitteena isla­missa on ennen kaikkea voittaa fyysistä sotimista vastaan koettu vastenmieli­syys. Islam myöntää, että taistelu ja tappaminen ovat periaatteessa vastenmielisiä, ja niinpä Allah uhkaa­kin ankarasti Helvetin tulella niitä, jotka ilman perustelua syytä perääntyvät taistelun tiimellyksestä. Tappamista kohtaan koettu vastenmielisyys on Koraanin mukaan Allahin “parasta koettelemusta”, joka jokaisen muslimin tulee voittaa alistumalla Allahille (Koraani 8:15-17).

PeaceWithYou kirjoitti:

Alemmuus kompleksiksi. Ensinnäkin, koraania ei saa tulkita kuka tahansa, ettei juuri käy, niinkuin sinulle. Esim. lainauksesi koraanista:

>>>> Kun kohtaatte taistelussa uskottomia, sivalta­kaa heitä niskaan! Kun olette alistaneet heidät, sitokaa heidät köy­siin vapaut­taak­senne heidät joko suosionosoituk­sena tai lunnaita vastaan. Teh­kää näin, kunnes sodan taakka on laskettu selästänne. Jos Allah tah­toisi, Hän sel­viytyisi heistä itse, mutta Hän tahtoo koetella teitä toi­sillanne. Niiden teot eivät mene hukkaan, jotka surma­taan Al­lahin tiellä. Allah johdattaa heidät, pitää heistä huolen ja ko­koaa heidät Paratiisiin, josta Hän on kertonut heille. (Koraani 47:4) >>>>

Jumala on sanonut koraanissa, että tappakaa uskottomia missä ikinä heitä kohtaattekaan. Tämä on ehkä kaikista väärinymmärretty lause. Tämä tuli ensinnäkin silloin, kun muslimeita sorrettiin eikä Jumala ollut antanut vielä lupaa muslimeille taistella TAKAISIN. Nimenomaan. Takaisin. Tämä on erittäin vaikea käsite sinulle, ja sinusta on "huvittavaa" kun sinulle kertovat itse muslimit jotka asiat näin näkevät. Et tahdo kuulla totuutta vaan uskot valheeseen sen vuoksi, että olet todennäköisesti hyvin epävarma itsestäsi.

Ensinnäkin kun sanoin, ettei islamia levitetty miekalla, olen satavarma, ettet lukenut enää siitä eteenpäin, vaan ajattelit että "jaaha, huvittava väite. Olen ITSE lukenut IBN HISHAMIN kirjan puolella silmällä (hypännyt yli kaiken, missä kerrotaan muslimien kärsimyksistä) ja copy pastaan tähän kohdat koraanista, jotka yksinään kuulostavat mahd. Julmilta, ja täten vahvistavat teoriaani."

Jumala on sanonut koraanissa "vaikka näyttäisimme kuinka monta merkkiä,he (epäuskovat) eivät kuitenkaan usko." Mutta yritän kuitenkin.

Esimerkiksi minä itse. Profeetta (rauha hänelle) oli maailman paras ja hyvätahtoisin ihminen. Jos minä rakastaisin tuollaista profeettaa (Staghfirullah) minkälaisena sinä kuvailet Mohammedin (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), olisin varmasti itsekkin väkivaltainen ja julma. Mutta koska profeettamme (ra) ei ollut sellainen, muslimit rakastavat häntä nimenomaan hänen hyvyytensä takia ja pyrkivät siihen. Koska sinä et ole muslimi, etkä rakasta häntä, kehtaat väittää häntä vaikka miksikä. Hyvin suuri vähemmistö ovat terroristeja jotka väittävät itseään muslimeiksi, mutta he tekevät väärin, aivan, kuten kristityt, jotka olivat ristiretkellä jne.

Vika ei ole profeetassamme eikä Islamin uskonnossa, vaan muslimeissa, jotka käyttäytyvät väärin. Ja JIHAD voi tarkoittaa uskon sotaa, niinkuin profeetan aikana uhudin, badrin jne sodat, koska siinä yritettiin tappaa muslimit, mutta muslimit PUOLUSTAUTUIVAT. Jihad tarkoittaa myös sotaa itseään vastaan, kamppailua omaa pahuutta vastaan. Ihminen pyrkii olemaan parempi ihminen ja täten käy Jihadia koko elämänsä ajan. Itseään vastaan.

Entäs kristityt amerikkalaiset jotka eivät kykene sulkemaan guantanamoa, jossa on satoja muslimeja ilman oikeudenkäyntiä kärsimässä turhaan? En todellakaan mene väittämään, että Jeesus (rauha hänelle) olisi mielipuoli, murhaaja, hullu joka luulee itseään profeetaksi tai muuta vastaavaa! En todellakaan väitä, että kristinusko olisi raaka ja väkivallan uskonto! Ainut, mitä väitän, on, että IHMISET tekevät väärin.

Muslimeilla on täydellinen esimerkki: Mohammed (ra). Hän oli täydellinen ja hyvä. Ja kaikki sodat mitä on käyty hänen ajallaan, on ollut puolustautumista. Kuten jo sanoin, sinä et voi yksin tulkata koraanin jakeita, sillä et ymmärrä niiden oikeaa merkitystä. Jumalan on annettava sinulle ymmärrystä. Ken tappaa yhden ihmisen, on sama asia, kuin tappaisi kaikki ihmiset. Ja ken pelastaa yhden ihmisen, on sama, kuin olisi pelastanut kaikki ihmiset. Oletko hypännyt tuonkin kohdan ohi? Oliko se liian tylsä ja kumosi teoriasi? Usko kuten uskot.

Heh, ja vielä tohon materialismiin. Jumala on rikkain, mutta hän ei arvosta tämän maailman materiaalia pätkän vertaa, koska sillä ei ole mitään arvoa tuonpuoleisessa. Ainut asia, mikä merkitsee on hyvät teot. Jumala antaa rikkauden kenelle haluaa, mutta siinä on suuri vastuu, kuinka sen käyttää. Eikä profeettamme käyttänyt lainkaan rikkauttaan/valtaansa. Jos hän olisi, hän olisi vallannut jo koko Euroopan omalla ajallaan. Hän kuitenkin halusi hyvyydellä levittää islamia, minkä vuoksi Islam on saanut vahvan pilarin alleen. Hän on näyttänyt täydellistä esimerkkiä meille, kuinka hyvä ihmisen tulee olla. On hyvin surullista, ettet kykene nielemään sitä, että olet suoranaisesti väärässä.

 
(Koraani:Sura 109)

Peace.

Lue lisää

Sekä lännen akateemisessa maailmassa että mediassa samoin kuin isla­mi­laisessa maail­massa risti­retket nähdään hyökkäyssotina, joita veren­himoiset kristityt kävivät rauhan­omaisia muslimeja vastaan. Vaikka ris­tiretket varmasti olivat verisiä, ne tulisi pikemmin­kin ymmärtää lännen vii­västyneeksi vasta­uk­seksi vuosisatoja kestänee­seen jihadiin kuin pro­vosoimattomaksi yksipuoli­seksi hyökkäykseksi. Muslimihallinto Pyhällä maalla alkoi 600-luvun jälkipuo­lis­kolla jihadin arabialaisaallon aikana, kun toinen “oikeaanjohdettu” kalifi Umar valloitti Damaskoksen ja Jeru­salemin. Jihadin verisen alkuvaiheen jäl­keen kristittyjen ja juutalaisten elämää siedettiin dhim­man ra­joitteiden puit­teissa, ja arabimus­limit yleensä ottaen sallivat ulkomaisten kristittyjen jat­kaa pyhiinva­ellusmat­kojaan pyhille paikoilleen — käytäntö, joka osoittautui mus­limivaltiolle talou­dellisesti tuottoisaksi. Is­lamilaisen imperiumin sisällissota johti sii­hen, että turkinsukuiset seljukit syrjäyttivät 1000-luvulla suhteellisen myötämie­lisen arabihallinnon Pyhällä maalla. 1000-luvun jäl­kimmäisellä puo­liskolla turkkilai­set kävivät sotaa kristittyä Bysantin valtakuntaa vastaan työn­täen sen takaisin linnoituk­sistaan Antiokiassa ja Anatoli­assa (nykyään Turkki). Vuonna 1071 bysanttilaisjoukot kärsivät murs­kaavan tappion Manzi­kertin taistelussa ny­kyi­sessä Itä-Turkissa. Turk­kilaiset aloittivat uudelleen ji­hadin Pyhällä maalla pa­hoinpi­dellen, ryövä­ten, orjuut­taen ja tappaen kristit­tyjä siellä ja kaik­kialla Vä­hässä-Aasi­assa. He uhkasivat eristää kristi­kunnan sen pyhimmästä paikasta, Jeru­salemin Pyhän haudan kir­kosta, joka oli ra­kennettu uu­delleen bysant­ti­laisten johdolla sen jälkeen, kun kalifi Al-Hakim bi-Amr Allah oli sen tu­honnut v. 1009.

Tämä uudelleen aloitettu jihad Lähi-idässä muodosti sen historiallisen yhtey­den, jossa Rooman paavi Urban II julkaisi v. 1095 läntiselle kris­tikunnalle kutsun tulla auttamaan itäisiä serkkujaan (ja samalla hän näyt­tää hautoneen mielessään toi­vetta saada Jeru­salem paavinvallan alle — idän kristikunnan kanssa ta­pahtuneen suuren väliri­kon jälkeen v. 1054). Tämä “aseistettu py­hiin­vaellusmatka”, johon osallistui runsaslukuisesti niin sivii­lejä kuin sotilaita­kin tultiin lopulta vuo­sia myöhemmin tun­te­maan ensimmäisenä ristiret­kenä. Risti­retken ajatus sellaisena kuin tuo termi ny­kyään ymmärretään, ts. “py­hänä so­tana”, kehittyi vuosia myö­hemmin, kun syntyi sel­laisia järjestöjä, ku­ten Temppeliherrain ritari­kunta, joka teki ristiretkeilystä elä­mäntavan. On mai­nitsemisen arvoista, että kaik­kein innokkaimmat ristiretkeilijät, frankit, oli­vat juuri niitä, jotka olivat joutuneet koh­taamaan jihadin ja ryöstöretket vuosi­sa­tojen ajan frankkien-espanja­laisten rajalla ja tunsi­vat monia muita parem­min muslimien kristittyihin kohdistamat kauhut. Vaikka en­simmäi­sen ristiretken aikana Vähän-Aasian, Syyrian ja Palestiinan väes­töt oli­vat mus­limi­vallan alaisia, ne olivat silti valtaosin kristittyjä. Länti­sen kristikun­nan ristiret­ket olivat ai­koinaan sotina oikeutet­tuja siinä mielessä, että ne va­pauttivat idän kristikunnan vuosisa­toja kestäneestä jihadista ja dhim­miydestä, josta sen väestöt, maat ja kulttuurit olivat saa­neet kärsi­ä. Sitä vastoin alueen valloittaminen Ju­malalle jiha­din tyyliin oli vieras ajatus kristi­kun­nalle, eikä pitäisi olla yllättä­vää, että se lo­pulta kuoli pois lännessä eikä kos­kaan saanut valtaa idässä.

Sen jälkeen kun latinalaiset armeijat olivat vallanneet Jerusalemin hyvin veri­sesti v. 1099 ja kun Edessaan, Antiokiaan ja Jerusalemiin oli perus­tettu risti­retkival­tiot, muslimien ja kristittyjen joukot kävivät vaihtele­van sarjan sotia, joissa molem­mat osapuolet syyllistyi­vät tavanomaiseen kirjoon sota-ajan mo­raalittomuuksia. Ajan myötä, vaikka ristiretkiä vah­vistettiin Euroopasta käsin, ristiretkivaltiot, jotka olivat epävarmojen viestintäyhteyk­sien päässä toisistaan, joutuivat vähitellen alistumaan ylivoimaisen muslimivoiman edessä. Vuonna 1271 Antiokia, kristittyjen viimeinen linnoitus, luhistui muslimien käsiin. Koska muslimien ei tar­vinnut enää suunnata voimia kristittyjen pääaseman valtauk­seen itäisen Välimeren alueella, muslimit ryh­mittyivät uudelleen ryhtyäkseen jiha­diin Etelä- ja Itä-Eu­rooppaa vastaan; se tuli kestämään 400 vuotta ja ylsi kah­desti aina Wieniin asti, ennen kuin se saatiin keskeytet­tyä. Geostra­tegi­sin termein il­maistuna ristiretkiä voidaan pitää lännen pyrkimyksenä ennaltaeh­käistä sen oma tuho islamilai­selta jihadilta taistelemalla vihol­lista vastaan. Se toimi aikansa.

Islamtietoinen kirjoitti:

Sekä lännen akateemisessa maailmassa että mediassa samoin kuin isla­mi­laisessa maail­massa risti­retket nähdään hyökkäyssotina, joita veren­himoiset kristityt kävivät rauhan­omaisia muslimeja vastaan. Vaikka ris­tiretket varmasti olivat verisiä, ne tulisi pikemmin­kin ymmärtää lännen vii­västyneeksi vasta­uk­seksi vuosisatoja kestänee­seen jihadiin kuin pro­vosoimattomaksi yksipuoli­seksi hyökkäykseksi. Muslimihallinto Pyhällä maalla alkoi 600-luvun jälkipuo­lis­kolla jihadin arabialaisaallon aikana, kun toinen “oikeaanjohdettu” kalifi Umar valloitti Damaskoksen ja Jeru­salemin. Jihadin verisen alkuvaiheen jäl­keen kristittyjen ja juutalaisten elämää siedettiin dhim­man ra­joitteiden puit­teissa, ja arabimus­limit yleensä ottaen sallivat ulkomaisten kristittyjen jat­kaa pyhiinva­ellusmat­kojaan pyhille paikoilleen — käytäntö, joka osoittautui mus­limivaltiolle talou­dellisesti tuottoisaksi. Is­lamilaisen imperiumin sisällissota johti sii­hen, että turkinsukuiset seljukit syrjäyttivät 1000-luvulla suhteellisen myötämie­lisen arabihallinnon Pyhällä maalla. 1000-luvun jäl­kimmäisellä puo­liskolla turkkilai­set kävivät sotaa kristittyä Bysantin valtakuntaa vastaan työn­täen sen takaisin linnoituk­sistaan Antiokiassa ja Anatoli­assa (nykyään Turkki). Vuonna 1071 bysanttilaisjoukot kärsivät murs­kaavan tappion Manzi­kertin taistelussa ny­kyi­sessä Itä-Turkissa. Turk­kilaiset aloittivat uudelleen ji­hadin Pyhällä maalla pa­hoinpi­dellen, ryövä­ten, orjuut­taen ja tappaen kristit­tyjä siellä ja kaik­kialla Vä­hässä-Aasi­assa. He uhkasivat eristää kristi­kunnan sen pyhimmästä paikasta, Jeru­salemin Pyhän haudan kir­kosta, joka oli ra­kennettu uu­delleen bysant­ti­laisten johdolla sen jälkeen, kun kalifi Al-Hakim bi-Amr Allah oli sen tu­honnut v. 1009.

Tämä uudelleen aloitettu jihad Lähi-idässä muodosti sen historiallisen yhtey­den, jossa Rooman paavi Urban II julkaisi v. 1095 läntiselle kris­tikunnalle kutsun tulla auttamaan itäisiä serkkujaan (ja samalla hän näyt­tää hautoneen mielessään toi­vetta saada Jeru­salem paavinvallan alle — idän kristikunnan kanssa ta­pahtuneen suuren väliri­kon jälkeen v. 1054). Tämä “aseistettu py­hiin­vaellusmatka”, johon osallistui runsaslukuisesti niin sivii­lejä kuin sotilaita­kin tultiin lopulta vuo­sia myöhemmin tun­te­maan ensimmäisenä ristiret­kenä. Risti­retken ajatus sellaisena kuin tuo termi ny­kyään ymmärretään, ts. “py­hänä so­tana”, kehittyi vuosia myö­hemmin, kun syntyi sel­laisia järjestöjä, ku­ten Temppeliherrain ritari­kunta, joka teki ristiretkeilystä elä­mäntavan. On mai­nitsemisen arvoista, että kaik­kein innokkaimmat ristiretkeilijät, frankit, oli­vat juuri niitä, jotka olivat joutuneet koh­taamaan jihadin ja ryöstöretket vuosi­sa­tojen ajan frankkien-espanja­laisten rajalla ja tunsi­vat monia muita parem­min muslimien kristittyihin kohdistamat kauhut. Vaikka en­simmäi­sen ristiretken aikana Vähän-Aasian, Syyrian ja Palestiinan väes­töt oli­vat mus­limi­vallan alaisia, ne olivat silti valtaosin kristittyjä. Länti­sen kristikun­nan ristiret­ket olivat ai­koinaan sotina oikeutet­tuja siinä mielessä, että ne va­pauttivat idän kristikunnan vuosisa­toja kestäneestä jihadista ja dhim­miydestä, josta sen väestöt, maat ja kulttuurit olivat saa­neet kärsi­ä. Sitä vastoin alueen valloittaminen Ju­malalle jiha­din tyyliin oli vieras ajatus kristi­kun­nalle, eikä pitäisi olla yllättä­vää, että se lo­pulta kuoli pois lännessä eikä kos­kaan saanut valtaa idässä.

Sen jälkeen kun latinalaiset armeijat olivat vallanneet Jerusalemin hyvin veri­sesti v. 1099 ja kun Edessaan, Antiokiaan ja Jerusalemiin oli perus­tettu risti­retkival­tiot, muslimien ja kristittyjen joukot kävivät vaihtele­van sarjan sotia, joissa molem­mat osapuolet syyllistyi­vät tavanomaiseen kirjoon sota-ajan mo­raalittomuuksia. Ajan myötä, vaikka ristiretkiä vah­vistettiin Euroopasta käsin, ristiretkivaltiot, jotka olivat epävarmojen viestintäyhteyk­sien päässä toisistaan, joutuivat vähitellen alistumaan ylivoimaisen muslimivoiman edessä. Vuonna 1271 Antiokia, kristittyjen viimeinen linnoitus, luhistui muslimien käsiin. Koska muslimien ei tar­vinnut enää suunnata voimia kristittyjen pääaseman valtauk­seen itäisen Välimeren alueella, muslimit ryh­mittyivät uudelleen ryhtyäkseen jiha­diin Etelä- ja Itä-Eu­rooppaa vastaan; se tuli kestämään 400 vuotta ja ylsi kah­desti aina Wieniin asti, ennen kuin se saatiin keskeytet­tyä. Geostra­tegi­sin termein il­maistuna ristiretkiä voidaan pitää lännen pyrkimyksenä ennaltaeh­käistä sen oma tuho islamilai­selta jihadilta taistelemalla vihol­lista vastaan. Se toimi aikansa.

Lue lisää

Merkittävää on se, että samaan aikaan kun länsi on jo jonkin aikaa pa­hoitellut risti­retkiä vir­heenä, kukaan vakavasti otettava islamilainen auktoriteetti ei ole koskaan ilmaissut pa­hoittelua vuosisatoja jatkuneesta jihadista ja dhimmiy­destä, joihin musli­mit ovat syyllisty­neet toisia kan­sakuntia vastaan. Mutta tämä on tuskin yllättävää: siinä missä uskon­nolli­nen väkivalta on risti­riidassa kristinuskon perusteiden kanssa, us­konnollinen väkivalta on kirjoitettu islamin DNA:han.

Islamtietoinen kirjoitti:

Merkittävää on se, että samaan aikaan kun länsi on jo jonkin aikaa pa­hoitellut risti­retkiä vir­heenä, kukaan vakavasti otettava islamilainen auktoriteetti ei ole koskaan ilmaissut pa­hoittelua vuosisatoja jatkuneesta jihadista ja dhimmiy­destä, joihin musli­mit ovat syyllisty­neet toisia kan­sakuntia vastaan. Mutta tämä on tuskin yllättävää: siinä missä uskon­nolli­nen väkivalta on risti­riidassa kristinuskon perusteiden kanssa, us­konnollinen väkivalta on kirjoitettu islamin DNA:han.

Lue lisää

"Sekä lännen akateemisessa maailmassa että mediassa samoin kuin isla­mi­laisessa maail­massa risti­retket nähdään hyökkäyssotina, joita veren­himoiset kristityt kävivät rauhan­omaisia muslimeja vastaan. Vaikka ris­tiretket varmasti olivat verisiä, ne tulisi pikemmin­kin ymmärtää lännen vii­västyneeksi vasta­uk­seksi vuosisatoja kestänee­seen jihadiin kuin pro­vosoimattomaksi yksipuoli­seksi hyökkäykseksi. "

Et voi olla tosissasi!

Huomaatko itse, kuinka puolustelet julkeaa verilöylyä, minkä Kristityt Aloittivat muslimeja kohtaan? Kuka sinä olet väittämään muslimeja väkivallan tukijoiksi? Siis häh?

Muslimien ei tarvitse pyydellä anteeksi sitä, että he ovat aikoinaan käynyt ITSEPUOLUSTUKSEN takia sotia epäuskovia vastaan. Ei Profeetta (rauha hänelle) saatuaan viestin mennyt mekan kaduille tappelemaan ja heiluttamaan miekkaa, vaan hän meni saarnaamaan ja kertomaan totuudesta. Taistelut alkoivat VASTA, kun epäuskovat kävivät muslimien kimppuun. Hääjees. :D

Mutta olen huomannut kirjoittavani täällä turhaan, sillä et tahdo avartaa katsettasi vaan oot sitä mieltä, että Islam ja kaikki muslimit ovat raakuuden puolesta.

Itse olen muslimi, joka rakastaa rauhaa, vihaan sotia ja kidutusta ja kaikkea epäinhimillistä toimintaa josta seuraa vain kauhua. Haluan olla ystävällinen kaikille, ja toivoisin, että kaikki rakastaisivat ja suvaitsevaisivat toinen toisiaan. Rakastan Jumalan kaikkia profeettoja (Adam, Nooa, Aabraham, Mooses, Jeesus, Mohammed rauha heille).

Hyvyyden esikuvana on kuitenkin minulla toiminut Mohammed (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), etkä voi vaikuttaa asiaan mitenkään.

Joten tsemppiä ja hyvää jatkoa sinulle, minä lopetan osaltani keskustelun tähän. Toivottavasti tajuat joskus, kuinka paljon liioittelet asioilla.

Peace with you.

PeaceWithYou kirjoitti:

"Sekä lännen akateemisessa maailmassa että mediassa samoin kuin isla­mi­laisessa maail­massa risti­retket nähdään hyökkäyssotina, joita veren­himoiset kristityt kävivät rauhan­omaisia muslimeja vastaan. Vaikka ris­tiretket varmasti olivat verisiä, ne tulisi pikemmin­kin ymmärtää lännen vii­västyneeksi vasta­uk­seksi vuosisatoja kestänee­seen jihadiin kuin pro­vosoimattomaksi yksipuoli­seksi hyökkäykseksi. "

Et voi olla tosissasi!

Huomaatko itse, kuinka puolustelet julkeaa verilöylyä, minkä Kristityt Aloittivat muslimeja kohtaan? Kuka sinä olet väittämään muslimeja väkivallan tukijoiksi? Siis häh?

Muslimien ei tarvitse pyydellä anteeksi sitä, että he ovat aikoinaan käynyt ITSEPUOLUSTUKSEN takia sotia epäuskovia vastaan. Ei Profeetta (rauha hänelle) saatuaan viestin mennyt mekan kaduille tappelemaan ja heiluttamaan miekkaa, vaan hän meni saarnaamaan ja kertomaan totuudesta. Taistelut alkoivat VASTA, kun epäuskovat kävivät muslimien kimppuun. Hääjees. :D

Mutta olen huomannut kirjoittavani täällä turhaan, sillä et tahdo avartaa katsettasi vaan oot sitä mieltä, että Islam ja kaikki muslimit ovat raakuuden puolesta.

Itse olen muslimi, joka rakastaa rauhaa, vihaan sotia ja kidutusta ja kaikkea epäinhimillistä toimintaa josta seuraa vain kauhua. Haluan olla ystävällinen kaikille, ja toivoisin, että kaikki rakastaisivat ja suvaitsevaisivat toinen toisiaan. Rakastan Jumalan kaikkia profeettoja (Adam, Nooa, Aabraham, Mooses, Jeesus, Mohammed rauha heille).

Hyvyyden esikuvana on kuitenkin minulla toiminut Mohammed (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), etkä voi vaikuttaa asiaan mitenkään.

Joten tsemppiä ja hyvää jatkoa sinulle, minä lopetan osaltani keskustelun tähän. Toivottavasti tajuat joskus, kuinka paljon liioittelet asioilla.

Peace with you.

Lue lisää

Kummallisesti muslimit levittäytyivät ITSEPUOLUSTUKSELLISESTI taistellen Arabiasta Espanjaan ja Intiaan sadassa vuodessa.

Taisi olla samanlaista itsepuolustusta, kuin Neuvostoliitto harjoitti aloittaessaan Talvisodan.

PeaceWithYou kirjoitti:

"Sekä lännen akateemisessa maailmassa että mediassa samoin kuin isla­mi­laisessa maail­massa risti­retket nähdään hyökkäyssotina, joita veren­himoiset kristityt kävivät rauhan­omaisia muslimeja vastaan. Vaikka ris­tiretket varmasti olivat verisiä, ne tulisi pikemmin­kin ymmärtää lännen vii­västyneeksi vasta­uk­seksi vuosisatoja kestänee­seen jihadiin kuin pro­vosoimattomaksi yksipuoli­seksi hyökkäykseksi. "

Et voi olla tosissasi!

Huomaatko itse, kuinka puolustelet julkeaa verilöylyä, minkä Kristityt Aloittivat muslimeja kohtaan? Kuka sinä olet väittämään muslimeja väkivallan tukijoiksi? Siis häh?

Muslimien ei tarvitse pyydellä anteeksi sitä, että he ovat aikoinaan käynyt ITSEPUOLUSTUKSEN takia sotia epäuskovia vastaan. Ei Profeetta (rauha hänelle) saatuaan viestin mennyt mekan kaduille tappelemaan ja heiluttamaan miekkaa, vaan hän meni saarnaamaan ja kertomaan totuudesta. Taistelut alkoivat VASTA, kun epäuskovat kävivät muslimien kimppuun. Hääjees. :D

Mutta olen huomannut kirjoittavani täällä turhaan, sillä et tahdo avartaa katsettasi vaan oot sitä mieltä, että Islam ja kaikki muslimit ovat raakuuden puolesta.

Itse olen muslimi, joka rakastaa rauhaa, vihaan sotia ja kidutusta ja kaikkea epäinhimillistä toimintaa josta seuraa vain kauhua. Haluan olla ystävällinen kaikille, ja toivoisin, että kaikki rakastaisivat ja suvaitsevaisivat toinen toisiaan. Rakastan Jumalan kaikkia profeettoja (Adam, Nooa, Aabraham, Mooses, Jeesus, Mohammed rauha heille).

Hyvyyden esikuvana on kuitenkin minulla toiminut Mohammed (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), etkä voi vaikuttaa asiaan mitenkään.

Joten tsemppiä ja hyvää jatkoa sinulle, minä lopetan osaltani keskustelun tähän. Toivottavasti tajuat joskus, kuinka paljon liioittelet asioilla.

Peace with you.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9003482/43871345

qwertyg kirjoitti:

Kummallisesti muslimit levittäytyivät ITSEPUOLUSTUKSELLISESTI taistellen Arabiasta Espanjaan ja Intiaan sadassa vuodessa.

Taisi olla samanlaista itsepuolustusta, kuin Neuvostoliitto harjoitti aloittaessaan Talvisodan.

Lue lisää

Musli­meilla on tapana kutsua käymiään sotia yms. puo­lustavaan jiha­diin liitty­viksi oikeutetuiksi kosto-ope­raatioiksi, vaikka todellisuu­dessa monet musli­mit mieltävät ne pikem­min­kin kunni­akkaammaksi, hyökkää­väksi jihadiksi. Asian esittäminen oi­keutet­tuna vas­ta­toi­men­pi­teenä ve­toaa kuiten­kin moniin va­semmisto­laisiin, juutalais- ja amerikka­laisvastaisiin länsi­maalai­siin, mikä puolestaan edesauttaa merkittävästi mus­li­mien jiha­dia muuta ihmis­kuntaa vastaan niin länsimaissa kuin – länsi­maiden välinpitämättömyy­den johdosta – myös Afri­kassa, Aasias­sa ja ylipäätään kaikkialla, missä is­lam ja muut us­kon­not ja kulttuurit kohtaavat.

PeaceWithYou kirjoitti:

"Sekä lännen akateemisessa maailmassa että mediassa samoin kuin isla­mi­laisessa maail­massa risti­retket nähdään hyökkäyssotina, joita veren­himoiset kristityt kävivät rauhan­omaisia muslimeja vastaan. Vaikka ris­tiretket varmasti olivat verisiä, ne tulisi pikemmin­kin ymmärtää lännen vii­västyneeksi vasta­uk­seksi vuosisatoja kestänee­seen jihadiin kuin pro­vosoimattomaksi yksipuoli­seksi hyökkäykseksi. "

Et voi olla tosissasi!

Huomaatko itse, kuinka puolustelet julkeaa verilöylyä, minkä Kristityt Aloittivat muslimeja kohtaan? Kuka sinä olet väittämään muslimeja väkivallan tukijoiksi? Siis häh?

Muslimien ei tarvitse pyydellä anteeksi sitä, että he ovat aikoinaan käynyt ITSEPUOLUSTUKSEN takia sotia epäuskovia vastaan. Ei Profeetta (rauha hänelle) saatuaan viestin mennyt mekan kaduille tappelemaan ja heiluttamaan miekkaa, vaan hän meni saarnaamaan ja kertomaan totuudesta. Taistelut alkoivat VASTA, kun epäuskovat kävivät muslimien kimppuun. Hääjees. :D

Mutta olen huomannut kirjoittavani täällä turhaan, sillä et tahdo avartaa katsettasi vaan oot sitä mieltä, että Islam ja kaikki muslimit ovat raakuuden puolesta.

Itse olen muslimi, joka rakastaa rauhaa, vihaan sotia ja kidutusta ja kaikkea epäinhimillistä toimintaa josta seuraa vain kauhua. Haluan olla ystävällinen kaikille, ja toivoisin, että kaikki rakastaisivat ja suvaitsevaisivat toinen toisiaan. Rakastan Jumalan kaikkia profeettoja (Adam, Nooa, Aabraham, Mooses, Jeesus, Mohammed rauha heille).

Hyvyyden esikuvana on kuitenkin minulla toiminut Mohammed (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), etkä voi vaikuttaa asiaan mitenkään.

Joten tsemppiä ja hyvää jatkoa sinulle, minä lopetan osaltani keskustelun tähän. Toivottavasti tajuat joskus, kuinka paljon liioittelet asioilla.

Peace with you.

Lue lisää

"Mutta olen huomannut kirjoittavani täällä turhaan, sillä et tahdo avartaa katsettasi vaan oot sitä mieltä, että Islam ja kaikki muslimit ovat raakuuden puolesta."

En varmasti ole sitä mieltä, että kaikki muslimit ovat raakuuden puolesta. Olen aina sanonut, että suu­ri osa ny­ky­päi­vän mus­limeiksi iden­ti­fioi­tuvis­ta niin Suo­mes­sa kuin muual­­la­kin on passiivisia ja isla­­mis­ta tie­tä­mät­­tö­miä, ei­vätkä he nou­­data Allahin shari’aa, vaan haluavat elää rauhassa aihe­ut­tamatta ke­nel­le­kään har­mia. Lisäksi suuri osa näistä muslimeista, erityisesti nai­sista, on vaike­assa ahdingossa puun ja kuo­­ren välissä, sillä mo­ni­kult­tu­ris­tinen yhteis­kunta on halu­ton tar­joa­maan tukea niille, jotka ha­luai­­si­­vat jät­tää is­la­min elääk­seen län­si­mai­sen, vapaan elä­mäntyylin mu­kaisesti.


"Itse olen muslimi, joka rakastaa rauhaa, vihaan sotia ja kidutusta ja kaikkea epäinhimillistä toimintaa josta seuraa vain kauhua. Haluan olla ystävällinen kaikille, ja toivoisin, että kaikki rakastaisivat ja suvaitsevaisivat toinen toisiaan. Rakastan Jumalan kaikkia profeettoja (Adam, Nooa, Aabraham, Mooses, Jeesus, Mohammed rauha heille)."

Hyvä juttu, mutta tiesitkö, että Ko­raani (48:29) tekee jyrkän eron ylempiarvoi­sina pidetty­jen musli­mien ja alempiarvoi­sina pidetty­jen ei-mus­limien vä­lille. Vain mus­li­meja ja mus­limeiksi kään­tyviä kohtaan ke­hotetaan olemaan ar­me­liaita; kaikkia muita koh­taan Allah käskee ole­maan an­kara?


"Hyvyyden esikuvana on kuitenkin minulla toiminut Mohammed (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), etkä voi vaikuttaa asiaan mitenkään."

No, pitää vain toivoa, ettet ryhdy toteuttamaan profeettasi esimerkkiä käytännössä. ;)

Islamtietoinen kirjoitti:

"Mutta olen huomannut kirjoittavani täällä turhaan, sillä et tahdo avartaa katsettasi vaan oot sitä mieltä, että Islam ja kaikki muslimit ovat raakuuden puolesta."

En varmasti ole sitä mieltä, että kaikki muslimit ovat raakuuden puolesta. Olen aina sanonut, että suu­ri osa ny­ky­päi­vän mus­limeiksi iden­ti­fioi­tuvis­ta niin Suo­mes­sa kuin muual­­la­kin on passiivisia ja isla­­mis­ta tie­tä­mät­­tö­miä, ei­vätkä he nou­­data Allahin shari’aa, vaan haluavat elää rauhassa aihe­ut­tamatta ke­nel­le­kään har­mia. Lisäksi suuri osa näistä muslimeista, erityisesti nai­sista, on vaike­assa ahdingossa puun ja kuo­­ren välissä, sillä mo­ni­kult­tu­ris­tinen yhteis­kunta on halu­ton tar­joa­maan tukea niille, jotka ha­luai­­si­­vat jät­tää is­la­min elääk­seen län­si­mai­sen, vapaan elä­mäntyylin mu­kaisesti.


"Itse olen muslimi, joka rakastaa rauhaa, vihaan sotia ja kidutusta ja kaikkea epäinhimillistä toimintaa josta seuraa vain kauhua. Haluan olla ystävällinen kaikille, ja toivoisin, että kaikki rakastaisivat ja suvaitsevaisivat toinen toisiaan. Rakastan Jumalan kaikkia profeettoja (Adam, Nooa, Aabraham, Mooses, Jeesus, Mohammed rauha heille)."

Hyvä juttu, mutta tiesitkö, että Ko­raani (48:29) tekee jyrkän eron ylempiarvoi­sina pidetty­jen musli­mien ja alempiarvoi­sina pidetty­jen ei-mus­limien vä­lille. Vain mus­li­meja ja mus­limeiksi kään­tyviä kohtaan ke­hotetaan olemaan ar­me­liaita; kaikkia muita koh­taan Allah käskee ole­maan an­kara?


"Hyvyyden esikuvana on kuitenkin minulla toiminut Mohammed (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), etkä voi vaikuttaa asiaan mitenkään."

No, pitää vain toivoa, ettet ryhdy toteuttamaan profeettasi esimerkkiä käytännössä. ;)

Lue lisää

Kaikella kunnioituksella, en halua loukata, on vain hyvin valitettavaa että käytät tuota nimitystä, Islamtietoinen?
Se että COPY netistä omia mieleisiä vääriä tietoja ja PASTE keskustelupalstoille, ei ole mielestäni Islamtietoisuutta, en tietenkään kehota puolustamaan Islamia, sillä miten Islamia vihaava ihminen voikaan puolustaa sitä. Tässä vain tulee LIIKAA ristiriitaisuuksia Islamista, kun keskusteluun tuputeaan vääriä tietoja..

Rauha!

albmuslim kirjoitti:

Kaikella kunnioituksella, en halua loukata, on vain hyvin valitettavaa että käytät tuota nimitystä, Islamtietoinen?
Se että COPY netistä omia mieleisiä vääriä tietoja ja PASTE keskustelupalstoille, ei ole mielestäni Islamtietoisuutta, en tietenkään kehota puolustamaan Islamia, sillä miten Islamia vihaava ihminen voikaan puolustaa sitä. Tässä vain tulee LIIKAA ristiriitaisuuksia Islamista, kun keskusteluun tuputeaan vääriä tietoja..

Rauha!

Lue lisää

..."järjellistä" vasta-argumentaatiota kerrakseen. ;)

PeaceWithYou kirjoitti:

Muslimeja on ympäri maailmaa (Kiinassa,Indonesiassa,Malesiassa, Tongassa yms.) Eikä niissä ole koskaan käyty sotia Islamin nimellä. Vaan Islam on levinnyt sinne asti ihmisten hyvän käytöksen ansiosta.

Peace.

Lue lisää

Apostolien teot 4:12 "Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä (Jeesus) ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."

Joh. 7:16-17: Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan Hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä Hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani."

Jeesus sanoi hänelle (Joh. 14:6): "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani."

"Jumalan sana pysyy iankaikkisesti" (1 Piet. 1:25), (eikä sitä muuteta niinkuin koraanissa on muutettu!)

JOKAINEN IHMINEN VOI KYSYÄ JUMALALTA, KENEN JUMALA ON OIKEA JUMALA. JUMALA EI SIITÄ SUUTU! OIKEA JUMALA VASTAA 100% VARMUUDELLA, KUN HÄNTÄ VAIN ETSITÄÄN NÖYRÄLLÄ SYDÄMELLÄ.
Jeremia 29:13 "Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne."

ALLAH EI PELASTA kirjoitti:

Apostolien teot 4:12 "Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä (Jeesus) ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."

Joh. 7:16-17: Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan Hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä Hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani."

Jeesus sanoi hänelle (Joh. 14:6): "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani."

"Jumalan sana pysyy iankaikkisesti" (1 Piet. 1:25), (eikä sitä muuteta niinkuin koraanissa on muutettu!)

JOKAINEN IHMINEN VOI KYSYÄ JUMALALTA, KENEN JUMALA ON OIKEA JUMALA. JUMALA EI SIITÄ SUUTU! OIKEA JUMALA VASTAA 100% VARMUUDELLA, KUN HÄNTÄ VAIN ETSITÄÄN NÖYRÄLLÄ SYDÄMELLÄ.
Jeremia 29:13 "Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne."

Lue lisää

Islaminuskonnossa ei saa asettaa Koraanin oppeja kyseenalaiseksi, vaikka Koraanista löytyy virheitä. Suura 4:82 Muhammed väittää: "Eivätkö he sitten syvenny Koraaniin? Jos se ei olisi Jumalasta lähtöisin, niin he löytäisivät siitä lukuisia ristiriitaisuuksia."
Tässä jo muutama virhe lukuisten virheiden joukossa: Suura 11:ssa Nooan poika hukkui, mutta Suura 21:ssa ei hukkunut. Kaikki luotiin Suura 41:ssä 8 päivässä, mutta Suurissa 7, 10 ja 32 kaikki luotiin 6 päivässä.

RAAMATTU ON TOTUUS kirjoitti:

Islaminuskonnossa ei saa asettaa Koraanin oppeja kyseenalaiseksi, vaikka Koraanista löytyy virheitä. Suura 4:82 Muhammed väittää: "Eivätkö he sitten syvenny Koraaniin? Jos se ei olisi Jumalasta lähtöisin, niin he löytäisivät siitä lukuisia ristiriitaisuuksia."
Tässä jo muutama virhe lukuisten virheiden joukossa: Suura 11:ssa Nooan poika hukkui, mutta Suura 21:ssa ei hukkunut. Kaikki luotiin Suura 41:ssä 8 päivässä, mutta Suurissa 7, 10 ja 32 kaikki luotiin 6 päivässä.

Lue lisää

Mitä te muslimit sanotte Koraanin virheistä?

Islamtietoinen kirjoitti:

Monet muslimit eivät aidosti tiedä, millainen henkilö Muhammad oli, ja niinpä he rai­vostuvat sil­mittömästi, kun joku islamin omiin lähteisiin perehtynyt kertoo kiu­sallisia mutta totuu­denmukaisia yksi­tyiskohtia Muhammadin elämästä ja hänen sunnas­taan.

Tilannetta hämärtää lisäksi islamin sisäinen valheellisuus: monille muslimeille ja islamin puolus­teli­joille Muhammadin elämä ja sen yksityiskoh­dat — islamin pyhä ydin, jota ei saa kyseenalaistaa ja josta muslimien oletetaan olevan ylpeitä ja jonka kunniaa he suojelevat kostoiskuillaan, mella­koi­misellaan ja muulla riehumisellaan — on yksinkertaisesti liian järkyttävä ja vasten­mielinen, jotta he voisivat hy­väksyä sen. Harva mieleltään terve ihminen, edes muslimi, haluaisi todella olla sellainen, millaiseksi Mu­ham­mad, “täydellinen ihminen”, islamin omissa lähteissä ku­vataan.

On ilmeistä, että Mu­hammad kärsi toistuvista temporaalilohkoepileptisistä kohtauksista, jotka tuottivat hänelle harha-aistimuk­sia jumalallisesta läsnäolosta, mikä sai hänet sitten suuruudenhulluuttaan kuvitte­lemaan olevansa jon­kinlainen poikkeuk­sellinen yli-ihminen: profeetta. Islamin lähteiden perusteella syntyy vai­kutelma, että Mu­hammad oli erittäin huonosta itse­tunnosta kärsinyt narsisti­nen vaino­harhainen so­siopaatti, joka omaa profeetallista erikoisasemaansa muille todistaakseen oli valmis kylmästi turvautu­maan mihin hyvänsä menetelmiin, kuten valehteluun, manipulointiin, ryöstelyyn, kidutuk­seen, ter­roriin, raiska­uksiin, vastustajiensa or­juut­tamiseen, kunnia- ja jouk­komurhiin. Tätä taustaa vasten ei siis ole ihme, että Muham­madin elämästä on laadittu paljon kau­nisteltuja ja vää­risteltyjä kuvauksia, joissa hä­nen käyttäyty­mistään on selitetty par­hain päin, monia kiusalli­sia asi­oita on “unohdettu” mainita, ja hä­nestä on pyritty an­tamaan kuva erään­laisena oi­keudenmukai­sena ja Jee­suksen kaltaisena ihan­teelli­sena myötätuntoi­sena pyhi­myk­senä. Samaan aikaan kui­tenkin luke­mat­tomat mart­tyyriu­desta haa­veile­vat mu­jahidinit, lap­set ja nuo­rukai­set Pales­tiinassa, Pakis­tanissa, Iranissa ja kaikkialla maailmassa lukevat ja kuule­vat tarinoita Ko­raanista, Mu­hamma­din elämäker­rasta ja haditheista ja ihan­noivat hä­nen kiistä­mätöntä tai­tavuut­taan ovelana ja armot­tomana sota­päällik­könä, joka osasi moti­voida taistelijansa anta­maan kaikkensa ja kuole­maan asiansa puo­lesta. Koska nämä jälkimmäiset nojautuvat islamin alkuperäi­siin auktoriteetteihin, Ko­raanin ja sun­naan, he ovat aina vahvemmassa asemassa kuin asioista tietä­mät­tömät ja harhaanjoh­detut maltilli­semmat musli­mit, joiden roolina lännessä on — hyö­dyllisten idioo­ttien ominai­suudessa — toimia maaperää jiha­dille pehmentävänä etu­jouk­kona.

Lue lisää

Niin ja sinä varmasti tiedätkin millainen profeetta oli kun luet koraanin ja hadithit ja teet niistä' päätelmiäsi minkäänlaisen tietopohjan kautta, ja vaikka et ole tietoinen ite asiayhteyksistä kyseisissä kohdissa.

Olen lukenut usein mitä kirjoitat ja miten kirjoitat, tekstisi huokuvat islamvastaisuutta, mutta se nyt ei ole uutta. Kulutat päiväsi täällä islamia mustamaalamassa, kuvitellen että koraani muutetaan ja muslimit muttuvat sinunkaltaisesi itsekeksittyjen ja tuulestatemmattujen väitteden kautta. Myös muslimiystäväni (nainen) usein naureskelee uhmakasta asennettasi islamia kohtaan, ja eteenkin kommenttejasi musliminaisten "ala-arvostamiseen" liittyen.
Hän myös nauroi ääneen luettuaan kommenttejasi, joissa olet väärinymmärryksen vallassa vauhkonut profeetasta ja hänen elämisestään ja ylipäänsä haditheista.

Ymmärrän, että sinun on kiusallista kohdata totuus, ja jos tai kun näytät olevan tapojesi mukaisesti jatkuvasti täällä mustamaalaamassa islamia, on varmasti mahdottoman kiusallista myöntää itselleen olleen niin monessa asiassa väärässä. Varsinkin kun ei ole ymmärtänyt kirjoitusten asiayhteyksiä.

Parempaa onnea ja vähemmän omapäisyyttä - ei ihminen menetä mitään vaikka joskus "alentuisikin" kohtaaman totuuden, päinvastoin.

PeaceWithYou kirjoitti:

Alemmuus kompleksiksi. Ensinnäkin, koraania ei saa tulkita kuka tahansa, ettei juuri käy, niinkuin sinulle. Esim. lainauksesi koraanista:

>>>> Kun kohtaatte taistelussa uskottomia, sivalta­kaa heitä niskaan! Kun olette alistaneet heidät, sitokaa heidät köy­siin vapaut­taak­senne heidät joko suosionosoituk­sena tai lunnaita vastaan. Teh­kää näin, kunnes sodan taakka on laskettu selästänne. Jos Allah tah­toisi, Hän sel­viytyisi heistä itse, mutta Hän tahtoo koetella teitä toi­sillanne. Niiden teot eivät mene hukkaan, jotka surma­taan Al­lahin tiellä. Allah johdattaa heidät, pitää heistä huolen ja ko­koaa heidät Paratiisiin, josta Hän on kertonut heille. (Koraani 47:4) >>>>

Jumala on sanonut koraanissa, että tappakaa uskottomia missä ikinä heitä kohtaattekaan. Tämä on ehkä kaikista väärinymmärretty lause. Tämä tuli ensinnäkin silloin, kun muslimeita sorrettiin eikä Jumala ollut antanut vielä lupaa muslimeille taistella TAKAISIN. Nimenomaan. Takaisin. Tämä on erittäin vaikea käsite sinulle, ja sinusta on "huvittavaa" kun sinulle kertovat itse muslimit jotka asiat näin näkevät. Et tahdo kuulla totuutta vaan uskot valheeseen sen vuoksi, että olet todennäköisesti hyvin epävarma itsestäsi.

Ensinnäkin kun sanoin, ettei islamia levitetty miekalla, olen satavarma, ettet lukenut enää siitä eteenpäin, vaan ajattelit että "jaaha, huvittava väite. Olen ITSE lukenut IBN HISHAMIN kirjan puolella silmällä (hypännyt yli kaiken, missä kerrotaan muslimien kärsimyksistä) ja copy pastaan tähän kohdat koraanista, jotka yksinään kuulostavat mahd. Julmilta, ja täten vahvistavat teoriaani."

Jumala on sanonut koraanissa "vaikka näyttäisimme kuinka monta merkkiä,he (epäuskovat) eivät kuitenkaan usko." Mutta yritän kuitenkin.

Esimerkiksi minä itse. Profeetta (rauha hänelle) oli maailman paras ja hyvätahtoisin ihminen. Jos minä rakastaisin tuollaista profeettaa (Staghfirullah) minkälaisena sinä kuvailet Mohammedin (rauha ja siunaukset olkoon hänen kanssaan), olisin varmasti itsekkin väkivaltainen ja julma. Mutta koska profeettamme (ra) ei ollut sellainen, muslimit rakastavat häntä nimenomaan hänen hyvyytensä takia ja pyrkivät siihen. Koska sinä et ole muslimi, etkä rakasta häntä, kehtaat väittää häntä vaikka miksikä. Hyvin suuri vähemmistö ovat terroristeja jotka väittävät itseään muslimeiksi, mutta he tekevät väärin, aivan, kuten kristityt, jotka olivat ristiretkellä jne.

Vika ei ole profeetassamme eikä Islamin uskonnossa, vaan muslimeissa, jotka käyttäytyvät väärin. Ja JIHAD voi tarkoittaa uskon sotaa, niinkuin profeetan aikana uhudin, badrin jne sodat, koska siinä yritettiin tappaa muslimit, mutta muslimit PUOLUSTAUTUIVAT. Jihad tarkoittaa myös sotaa itseään vastaan, kamppailua omaa pahuutta vastaan. Ihminen pyrkii olemaan parempi ihminen ja täten käy Jihadia koko elämänsä ajan. Itseään vastaan.

Entäs kristityt amerikkalaiset jotka eivät kykene sulkemaan guantanamoa, jossa on satoja muslimeja ilman oikeudenkäyntiä kärsimässä turhaan? En todellakaan mene väittämään, että Jeesus (rauha hänelle) olisi mielipuoli, murhaaja, hullu joka luulee itseään profeetaksi tai muuta vastaavaa! En todellakaan väitä, että kristinusko olisi raaka ja väkivallan uskonto! Ainut, mitä väitän, on, että IHMISET tekevät väärin.

Muslimeilla on täydellinen esimerkki: Mohammed (ra). Hän oli täydellinen ja hyvä. Ja kaikki sodat mitä on käyty hänen ajallaan, on ollut puolustautumista. Kuten jo sanoin, sinä et voi yksin tulkata koraanin jakeita, sillä et ymmärrä niiden oikeaa merkitystä. Jumalan on annettava sinulle ymmärrystä. Ken tappaa yhden ihmisen, on sama asia, kuin tappaisi kaikki ihmiset. Ja ken pelastaa yhden ihmisen, on sama, kuin olisi pelastanut kaikki ihmiset. Oletko hypännyt tuonkin kohdan ohi? Oliko se liian tylsä ja kumosi teoriasi? Usko kuten uskot.

Heh, ja vielä tohon materialismiin. Jumala on rikkain, mutta hän ei arvosta tämän maailman materiaalia pätkän vertaa, koska sillä ei ole mitään arvoa tuonpuoleisessa. Ainut asia, mikä merkitsee on hyvät teot. Jumala antaa rikkauden kenelle haluaa, mutta siinä on suuri vastuu, kuinka sen käyttää. Eikä profeettamme käyttänyt lainkaan rikkauttaan/valtaansa. Jos hän olisi, hän olisi vallannut jo koko Euroopan omalla ajallaan. Hän kuitenkin halusi hyvyydellä levittää islamia, minkä vuoksi Islam on saanut vahvan pilarin alleen. Hän on näyttänyt täydellistä esimerkkiä meille, kuinka hyvä ihmisen tulee olla. On hyvin surullista, ettet kykene nielemään sitä, että olet suoranaisesti väärässä.

 
(Koraani:Sura 109)

Peace.

Lue lisää

Hienosti kirjoitettu teksti mashallah.

Kuitenkin, kuten itse jo aiemmin mainitsit, joillekin vain on turha edes yrittää selittää kun he vain ovat valinneet sokean tiensä. Ja tässä niistä erinomaisin merkki. Siis tuo "islamtietoinen".
Uskomatonta miten kova pää voi olla ihmisellä vaikka näkee selkeästi jonkin olevan punaista, niin väittää sitä siniseksi - ei tietoperänsä vuoksi, ei järkiperäisyytensä vuoksi, vaan ihan huvikseen - itsepäisyytensä vuoksi.

Mutta "islamtietoisen" kaltaiset ihmisethän eivät ole minkäänlainen miinus tai vähennä islamin todenmukaisuuta - päinvastoin. Me uskovat uskomme yhä vakaammin islamiin ja koraaniin, jossa juuri Jumala puhuukin "islamtietoisen" kaltasista ihmisistä. Oma uskonvahvuuteni aina vahvistuu vahvistumistaan hänen tekstejään luettuani. :) Alhamdulillah.

islam <3 kirjoitti:

Hienosti kirjoitettu teksti mashallah.

Kuitenkin, kuten itse jo aiemmin mainitsit, joillekin vain on turha edes yrittää selittää kun he vain ovat valinneet sokean tiensä. Ja tässä niistä erinomaisin merkki. Siis tuo "islamtietoinen".
Uskomatonta miten kova pää voi olla ihmisellä vaikka näkee selkeästi jonkin olevan punaista, niin väittää sitä siniseksi - ei tietoperänsä vuoksi, ei järkiperäisyytensä vuoksi, vaan ihan huvikseen - itsepäisyytensä vuoksi.

Mutta "islamtietoisen" kaltaiset ihmisethän eivät ole minkäänlainen miinus tai vähennä islamin todenmukaisuuta - päinvastoin. Me uskovat uskomme yhä vakaammin islamiin ja koraaniin, jossa juuri Jumala puhuukin "islamtietoisen" kaltasista ihmisistä. Oma uskonvahvuuteni aina vahvistuu vahvistumistaan hänen tekstejään luettuani. :) Alhamdulillah.

Lue lisää

siis oikeassa. Muussa tapauksessahan te purkaisitte hänen argumenttinsa ad hominemien sijaan... ;)

Minna_76 kirjoitti:

Niin ja sinä varmasti tiedätkin millainen profeetta oli kun luet koraanin ja hadithit ja teet niistä' päätelmiäsi minkäänlaisen tietopohjan kautta, ja vaikka et ole tietoinen ite asiayhteyksistä kyseisissä kohdissa.

Olen lukenut usein mitä kirjoitat ja miten kirjoitat, tekstisi huokuvat islamvastaisuutta, mutta se nyt ei ole uutta. Kulutat päiväsi täällä islamia mustamaalamassa, kuvitellen että koraani muutetaan ja muslimit muttuvat sinunkaltaisesi itsekeksittyjen ja tuulestatemmattujen väitteden kautta. Myös muslimiystäväni (nainen) usein naureskelee uhmakasta asennettasi islamia kohtaan, ja eteenkin kommenttejasi musliminaisten "ala-arvostamiseen" liittyen.
Hän myös nauroi ääneen luettuaan kommenttejasi, joissa olet väärinymmärryksen vallassa vauhkonut profeetasta ja hänen elämisestään ja ylipäänsä haditheista.

Ymmärrän, että sinun on kiusallista kohdata totuus, ja jos tai kun näytät olevan tapojesi mukaisesti jatkuvasti täällä mustamaalaamassa islamia, on varmasti mahdottoman kiusallista myöntää itselleen olleen niin monessa asiassa väärässä. Varsinkin kun ei ole ymmärtänyt kirjoitusten asiayhteyksiä.

Parempaa onnea ja vähemmän omapäisyyttä - ei ihminen menetä mitään vaikka joskus "alentuisikin" kohtaaman totuuden, päinvastoin.

Lue lisää

teidän muslimien kannattaisi esittää edes jonkinlaisia argumentteja ad-hominemien sijaan...

PeaceWithYou kirjoitti:

Muslimeja on ympäri maailmaa (Kiinassa,Indonesiassa,Malesiassa, Tongassa yms.) Eikä niissä ole koskaan käyty sotia Islamin nimellä. Vaan Islam on levinnyt sinne asti ihmisten hyvän käytöksen ansiosta.

Peace.

Lue lisää

Kiinassakin muslimit käyvät jihadia vääräuskoisia vastaan. Indonesiassa ja Malesiassa muslimit sortavat tapojensa mukaan vääräuskoisia.

Että sillee...

islam <3 kirjoitti:

Hienosti kirjoitettu teksti mashallah.

Kuitenkin, kuten itse jo aiemmin mainitsit, joillekin vain on turha edes yrittää selittää kun he vain ovat valinneet sokean tiensä. Ja tässä niistä erinomaisin merkki. Siis tuo "islamtietoinen".
Uskomatonta miten kova pää voi olla ihmisellä vaikka näkee selkeästi jonkin olevan punaista, niin väittää sitä siniseksi - ei tietoperänsä vuoksi, ei järkiperäisyytensä vuoksi, vaan ihan huvikseen - itsepäisyytensä vuoksi.

Mutta "islamtietoisen" kaltaiset ihmisethän eivät ole minkäänlainen miinus tai vähennä islamin todenmukaisuuta - päinvastoin. Me uskovat uskomme yhä vakaammin islamiin ja koraaniin, jossa juuri Jumala puhuukin "islamtietoisen" kaltasista ihmisistä. Oma uskonvahvuuteni aina vahvistuu vahvistumistaan hänen tekstejään luettuani. :) Alhamdulillah.

Lue lisää

Käännynnäisten vimma on helppo ymmärtää. Maahanmuuttajamuslimit ovat olleet muslimeja syntymästään saakka, eikä islam välttämättä ole heille sen suuremmin identiteettiä määrittävä asia kuin kristinusko tapakristityille. Syntymämuslimi siis saattaa olla aivan fiksu ihminen. Sen sijaan kääntyminen on aktiivinen teko, ja kääntyminen nykyisen valtavirtaislamin kaltaiseen militanttiin ja totalitaariseen kuolemankulttiin on jo sinänsä osoitus luonne- tai mielenvikaisuudesta. Elleivät käännynnäiset olisi ryhtyneet muslimeiksi, heidän ongelmansa manifestoituisivat jotain muuta kautta, esim. äärifeminisminä tai anarkoprekariointina.

Käännynnäisyyden logiikkaa on pohdittu useaan otteeseen näillä palstoilla. Osittain kyse on varmasti siitä, että kun ihmisiltä on vasemmistolaisen tiedostamisen nimissä riistetty uskonnon, isänmaan ja perheen kaltaiset ihmistä määrittävät instituutiot, he jäävät tyhjän päälle. Ei ole jumalaa, jolta voisi pyytää apua, eikä arvoja, joihin voisi toimintansa perustaa. Sitten jostakin tulee eksoottinen ja jännittävä oppirakennelma, joka vapauttaa kokonaan ajattelun tarpeesta ja tarjoaa vastauksen aivan kaikkiin kysymyksiin. Ei tarvitse edes miettiä, kummalla kädellä pyyhkisi perseensä. Voi jättäytyä ajelehtimaan suloisen ignoranssin pumpuliin.

Toinen tärkeä houkutin on islamin tarjoama pääsy uhriasemaan, joka - kuten tunnettua - on nykyään rahanarvoista valuuttaa. Kun ihmisestä tulee institutionalisoitu uhri, hän voi ulkoistaa kaikki ongelmansa. Vaikeudet elämässä johtuvat syrjinnästä ja sorrosta, eivät koskaan uhrista itsestään. Mitään epämukavuuksia ei tarvitse enää sietää, vaan voi kiljua, että "sortoa sortoa". Ensimmäinen havainto käännynnäisiä kuunnellessa on se, että he ruikuttavat koko ajan ja tauotta.

Minna_76 kirjoitti:

Niin ja sinä varmasti tiedätkin millainen profeetta oli kun luet koraanin ja hadithit ja teet niistä' päätelmiäsi minkäänlaisen tietopohjan kautta, ja vaikka et ole tietoinen ite asiayhteyksistä kyseisissä kohdissa.

Olen lukenut usein mitä kirjoitat ja miten kirjoitat, tekstisi huokuvat islamvastaisuutta, mutta se nyt ei ole uutta. Kulutat päiväsi täällä islamia mustamaalamassa, kuvitellen että koraani muutetaan ja muslimit muttuvat sinunkaltaisesi itsekeksittyjen ja tuulestatemmattujen väitteden kautta. Myös muslimiystäväni (nainen) usein naureskelee uhmakasta asennettasi islamia kohtaan, ja eteenkin kommenttejasi musliminaisten "ala-arvostamiseen" liittyen.
Hän myös nauroi ääneen luettuaan kommenttejasi, joissa olet väärinymmärryksen vallassa vauhkonut profeetasta ja hänen elämisestään ja ylipäänsä haditheista.

Ymmärrän, että sinun on kiusallista kohdata totuus, ja jos tai kun näytät olevan tapojesi mukaisesti jatkuvasti täällä mustamaalaamassa islamia, on varmasti mahdottoman kiusallista myöntää itselleen olleen niin monessa asiassa väärässä. Varsinkin kun ei ole ymmärtänyt kirjoitusten asiayhteyksiä.

Parempaa onnea ja vähemmän omapäisyyttä - ei ihminen menetä mitään vaikka joskus "alentuisikin" kohtaaman totuuden, päinvastoin.

Lue lisää

"Niin ja sinä varmasti tiedätkin millainen profeetta oli kun luet koraanin ja hadithit ja teet niistä' päätelmiäsi minkäänlaisen tietopohjan kautta, ja vaikka et ole tietoinen ite asiayhteyksistä kyseisissä kohdissa."

Niin, minä teen johtopäätelmäni tu­tus­tumalla sii­hen, mitä is­lamin omissa py­hissä läh­teissä ja mus­limiop­pinei­den fat­woissa sa­no­taan ja min­kälai­sen kuvan maa­ilmasta mus­limi­maiden omat mediat välit­tävät, en lukemalla ei-muslimeille suunnattuja kau­nisteltuja ja vää­risteltyjä kuvauksia islamista.


"Olen lukenut usein mitä kirjoitat ja miten kirjoitat, tekstisi huokuvat islamvastaisuutta, mutta se nyt ei ole uutta. Kulutat päiväsi täällä islamia mustamaalamassa, kuvitellen että koraani muutetaan ja muslimit muttuvat sinunkaltaisesi itsekeksittyjen ja tuulestatemmattujen väitteden kautta."

Pitänee (taas) muistuttaa, että esitettämäni analyysit perustuvat kokonaisuudessaan is­lami­n omiin lähtei­siin.


"Myös muslimiystäväni (nainen) usein naureskelee uhmakasta asennettasi islamia kohtaan, ja eteenkin kommenttejasi musliminaisten "ala-arvostamiseen" liittyen.
Hän myös nauroi ääneen luettuaan kommenttejasi, joissa olet väärinymmärryksen vallassa vauhkonut profeetasta ja hänen elämisestään ja ylipäänsä haditheista."

Voisitte naureskelun sijaan esittää järjellistä vasta-argumentaatiota. Aloittakaa vaikka siitä, että osoitatte väitteeni profeetta Muhammadista virheellisiksi. Tähän päivään mennessä kukaan muslimi tahi islamin puolustelija ei näin ole tehnyt. Sen sijaan henkilöön meneviä solvauksia on tullut paljon.


"Ymmärrän, että sinun on kiusallista kohdata totuus, ja jos tai kun näytät olevan tapojesi mukaisesti jatkuvasti täällä mustamaalaamassa islamia, on varmasti mahdottoman kiusallista myöntää itselleen olleen niin monessa asiassa väärässä. Varsinkin kun ei ole ymmärtänyt kirjoitusten asiayhteyksiä."

Voisit sitten osoittaa, että missä asiassa olen väärässä ja antaa oikeaa tietoa asiasta.

islam <3 kirjoitti:

Hienosti kirjoitettu teksti mashallah.

Kuitenkin, kuten itse jo aiemmin mainitsit, joillekin vain on turha edes yrittää selittää kun he vain ovat valinneet sokean tiensä. Ja tässä niistä erinomaisin merkki. Siis tuo "islamtietoinen".
Uskomatonta miten kova pää voi olla ihmisellä vaikka näkee selkeästi jonkin olevan punaista, niin väittää sitä siniseksi - ei tietoperänsä vuoksi, ei järkiperäisyytensä vuoksi, vaan ihan huvikseen - itsepäisyytensä vuoksi.

Mutta "islamtietoisen" kaltaiset ihmisethän eivät ole minkäänlainen miinus tai vähennä islamin todenmukaisuuta - päinvastoin. Me uskovat uskomme yhä vakaammin islamiin ja koraaniin, jossa juuri Jumala puhuukin "islamtietoisen" kaltasista ihmisistä. Oma uskonvahvuuteni aina vahvistuu vahvistumistaan hänen tekstejään luettuani. :) Alhamdulillah.

Lue lisää

...näiden muslimien kanssa on käytännössä mahdotonta keskustella islamista, koska he eivät itse saa ajatella mitään kriit­tistä islamista ja pro­feetta Muhammadista. Niinpä tämänkaltaisissa keskusteluissa musli­mit ja is­lamin puo­lus­te­li­jat pyrki­vät aina joko puhumaan ohi asian, kään­tämään puheenaiheen muu­alle, tai he hyökkäävät vastaväit­telijän henkilöä kohtaan tai uhkaavat vä­kival­lalla. Lisäksi se, että shari’a määrää valehtelemaan ja kertomaan puolitotuuksia vääräuskoisille, tekee järkevästä kom­mu­ni­kaa­ti­osta vielä mahdottomampaa…

RAAMATTU ON TOTUUS kirjoitti:

Islaminuskonnossa ei saa asettaa Koraanin oppeja kyseenalaiseksi, vaikka Koraanista löytyy virheitä. Suura 4:82 Muhammed väittää: "Eivätkö he sitten syvenny Koraaniin? Jos se ei olisi Jumalasta lähtöisin, niin he löytäisivät siitä lukuisia ristiriitaisuuksia."
Tässä jo muutama virhe lukuisten virheiden joukossa: Suura 11:ssa Nooan poika hukkui, mutta Suura 21:ssa ei hukkunut. Kaikki luotiin Suura 41:ssä 8 päivässä, mutta Suurissa 7, 10 ja 32 kaikki luotiin 6 päivässä.

Lue lisää

Koraanissa kerrotaan nooan pojan hukkuneen. Siinä myös kerrotaan että Jumala sanoo Noaalle että poikasi ei ole osa PERHETTÄSI. Tämä voi selittää sen että toisessa jakeessa sanotaan nooalle että " pelastimme sinut ja perheesi" Toinen selitys on siinä että suomen käännöksessä oleva sana "perhe" on käännetty arabian sanasta "ahl" joka voi tarkoittaa myös kansaa. Tässä tapauksessa nooan kansaa.
Siinä teille muslimilta vastaus :)

" Nooalla oli kolme poikaa: Seem, Haam ja Jafet "
”....19 NÄMÄ KOLME OLIVAT NOOAN POJAT, JA HEIDÄN JÄLKELÄISIÄÄN OVAT KAIKKI MAAILMAN IHMISET”

www.toora.fi
www.raamattu.fi
www.islamopas.com/koraani/054.htm

ETSIVÄ LÖYTÄÄ

Marian/Mary:n ja Herodes Antipater:in poika oli Jeesus
Jeesuksen kasvatti-isä oli Joosef, Marian II mies
Jeesuksen iso-isä oli Herodes I Suuri – iso-äiti Doris
Jeesuksen iso-iso-isä oli Herodes Antipater – iso-iso-äiti Kypros
Jeesuksen iso-äiti oli Anna – iso-isä Joakin (Marian puolelta).

Magdalan Marian ja Tiberiuksen poika oli Yeshu'an=Jeesus (toinen kaksosista Juudas)
Jeesuksen kasvatti-isä oli Jeesus, Magda”leenan” mies, Mary/Marian poika
Tämän Jeesuksen Iso-isä oli Tiberius Claudius Nero ja iso-äiti Livia Drusilla

Miksi eräs uskontokunta ei hyväksi tätä Jeesusta / näitä Jeesuksia?
Siksi, että molemmat Jeesukset ovat puoliksi Roomalaisia_seemiläisiä.
Ja eipä heitä hyväksynyt Roomalaisetkaan (koska eivät muistaneet olevan alkuperaltään MEITÄ juutalaisia).

MUTTA KUTEN ISLAMIN KORAANISSA KERROTAAN,
NIIN KAIKKEIN PYHIN SOTA ON OMAN PÄÄNSÄ SISÄLLÄ OLEVA SOTA
IKIOMAN SIELUNVIHOLLISENSA KANSSA.
Koraanihan kieltää tappamisen?! Eikä siellä varastamiseenkaan yllytetä!?

SIRKKA VESIHIISI
.