Olen pohdiskellut otsikon mukaista dilemmaa paljon viime aikoina, ja ajattelin kysellä muidenkin näkemyksiä asiaan, koska tuskinpa olen ainoa sinkku samassa tilanteessa. Karkeasti sanottuna ongelmana on löytää sopivia paikkoja tutustua ihmisiin, sekä ennen kaikkea löytää ne sopivat ihmiset, joihin haluaisi tutustua.
Kun reilut 30 v on mennyt rikki, olen huomannut varmasti monien muiden tavoin pudonneeni ikävään välimaastoon: "Sedulat" ovat täynnä lähes 10v nuorempia naisia, joilla ei tunnu olevan oikein enää mitään yhteistä itsensä kanssa. Ns. IRC-galleria -sukupolvi on ajatuksiltaan niin eri planeetalla, että järkevää keskusteluakin on ajoittain hankala saada aikaan. Sitten kun siirryt paikkaan jossa on yli 30v naisia, hyppäätkin siihen toiseen ääripäähän, jossa suurin osa asiakkaista on välillä 45-60v. Ehkä Helsingissä tai muissa suurissa kaupungeissa on kymmeniä eri baareja, mutta näin keskikokoisessa kaupungissa tuntuu, että sopivan ikäryhmän omaavan baarin löytäminen on hieman haastavampaa, kun esimerkiksi perjantaisin koko kaupungissa ei ole kuin pari hassua paikkaa jossa on edes kohtuullisesti porukkaa.
Suurempi ongelma on oikeastaan kiire, joka tuntuu nykyään vaivaavan kaikkia. Saman ikäiset ihmiset tuntuvat vajoavan viikonloppuisin sohvalle kun kaikki ovat nykyään niin väsyneitä ja stressaantuneita töistä, ja jaksavat/haluavat käydä yleensä baareissa ehkä pari kertaa vuodessa. Silloinkin tilaisuus on kaverin polttarit tai firman pikkujoulut, jolloin ollaan liikkeellä 20 hengen laumassa ja vedetään vain hirveät lärvit. Itse tiedostan saman ongelman: ei nykyään jaksa ravata joka viikonloppu baareissa samaan tahtiin kun opiskeluaikoina 10v sitten, ja aina se ei ole edes töiden puolesta mahdollista. Sitten kun yöhön lähdetään se liittyy usein johonkin em. kaltaisiin tapahtumiin, jolloin ryypätään kaveriporukassa, eikä silloin olisi edes missään järkevässä tapaamiskunnossa.
Harrastusten kautta ei myöskään luonnollisesti tutustu vastakkaiseen sukupolveen, joten nyt onkin alkanut miettiä: missäs helvetssä sitä sitten tutustuisi tähän samaan ikäluokkaan? Nyt en edes huomioi yksinhuoltajia, joilla on vielä enemmän vastuita ja kiireitä kotona. Kohta joku tietysti vastaa, että menet seuraavan kerran K-Kaupan lihatiskillä vaan juttelemaan kivannäköisen naisen kanssa, mutta ei tuo Suomessa oikein tunnu toimivan. Omien & muiden kokemusten perusteella tuollaista pidetään Suomessa liian usein lähinnä tungetteluna, ja yleensä vastapuoli vain hämmentyy ja alkaa kuvitella "mikähän pervo tuokin oli". Kauppojen ja liikkeiden kassoilla työssä olevat (hyvän näköiset) naiset taas sanovat, että kaikenlaisia iskuyrityksiä ja kahville pyyntöjä tulee niin usein, että ne ainoastaan ärsyttävät. Näin ollen en oikein pidä tuotakaan näkökulmaa kovin potentiaalisena, eikä toisaalta oikein tunnu luontevalta alkaa päivystää lähikaupassa mukavan näköisiä naisia.
Työpaikkaromanssit ovat vielä enemmän "out", joka nyt tietysti on yksi potentiaalinen kenttä. Oma työpaikkani on henkilömäärältään kuitenkin sen verran pieni, että sisältää vain pari naista, ja molemmat ovat lisäksi varattuja & yli 15v vanhempia molemmat.
Jos tuttujen tupareissa ei satu olemaan sopivia vaimoehdokkaita, niin onko tässä laitettava väkisin nettiprofiili pystyyn? Onko 2010 -luvun kiireisellä city-sinkulla enää mitään muuta vaihtoehtoa? Vai muutanko maalle ja lähden lavatansseihin :D
Kun reilut 30 v on mennyt rikki, olen huomannut varmasti monien muiden tavoin pudonneeni ikävään välimaastoon: "Sedulat" ovat täynnä lähes 10v nuorempia naisia, joilla ei tunnu olevan oikein enää mitään yhteistä itsensä kanssa. Ns. IRC-galleria -sukupolvi on ajatuksiltaan niin eri planeetalla, että järkevää keskusteluakin on ajoittain hankala saada aikaan. Sitten kun siirryt paikkaan jossa on yli 30v naisia, hyppäätkin siihen toiseen ääripäähän, jossa suurin osa asiakkaista on välillä 45-60v. Ehkä Helsingissä tai muissa suurissa kaupungeissa on kymmeniä eri baareja, mutta näin keskikokoisessa kaupungissa tuntuu, että sopivan ikäryhmän omaavan baarin löytäminen on hieman haastavampaa, kun esimerkiksi perjantaisin koko kaupungissa ei ole kuin pari hassua paikkaa jossa on edes kohtuullisesti porukkaa.
Suurempi ongelma on oikeastaan kiire, joka tuntuu nykyään vaivaavan kaikkia. Saman ikäiset ihmiset tuntuvat vajoavan viikonloppuisin sohvalle kun kaikki ovat nykyään niin väsyneitä ja stressaantuneita töistä, ja jaksavat/haluavat käydä yleensä baareissa ehkä pari kertaa vuodessa. Silloinkin tilaisuus on kaverin polttarit tai firman pikkujoulut, jolloin ollaan liikkeellä 20 hengen laumassa ja vedetään vain hirveät lärvit. Itse tiedostan saman ongelman: ei nykyään jaksa ravata joka viikonloppu baareissa samaan tahtiin kun opiskeluaikoina 10v sitten, ja aina se ei ole edes töiden puolesta mahdollista. Sitten kun yöhön lähdetään se liittyy usein johonkin em. kaltaisiin tapahtumiin, jolloin ryypätään kaveriporukassa, eikä silloin olisi edes missään järkevässä tapaamiskunnossa.
Harrastusten kautta ei myöskään luonnollisesti tutustu vastakkaiseen sukupolveen, joten nyt onkin alkanut miettiä: missäs helvetssä sitä sitten tutustuisi tähän samaan ikäluokkaan? Nyt en edes huomioi yksinhuoltajia, joilla on vielä enemmän vastuita ja kiireitä kotona. Kohta joku tietysti vastaa, että menet seuraavan kerran K-Kaupan lihatiskillä vaan juttelemaan kivannäköisen naisen kanssa, mutta ei tuo Suomessa oikein tunnu toimivan. Omien & muiden kokemusten perusteella tuollaista pidetään Suomessa liian usein lähinnä tungetteluna, ja yleensä vastapuoli vain hämmentyy ja alkaa kuvitella "mikähän pervo tuokin oli". Kauppojen ja liikkeiden kassoilla työssä olevat (hyvän näköiset) naiset taas sanovat, että kaikenlaisia iskuyrityksiä ja kahville pyyntöjä tulee niin usein, että ne ainoastaan ärsyttävät. Näin ollen en oikein pidä tuotakaan näkökulmaa kovin potentiaalisena, eikä toisaalta oikein tunnu luontevalta alkaa päivystää lähikaupassa mukavan näköisiä naisia.
Työpaikkaromanssit ovat vielä enemmän "out", joka nyt tietysti on yksi potentiaalinen kenttä. Oma työpaikkani on henkilömäärältään kuitenkin sen verran pieni, että sisältää vain pari naista, ja molemmat ovat lisäksi varattuja & yli 15v vanhempia molemmat.
Jos tuttujen tupareissa ei satu olemaan sopivia vaimoehdokkaita, niin onko tässä laitettava väkisin nettiprofiili pystyyn? Onko 2010 -luvun kiireisellä city-sinkulla enää mitään muuta vaihtoehtoa? Vai muutanko maalle ja lähden lavatansseihin :D
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kesällä ihmiset liikkuu ulkona enemmän. Itse ainakin ajattelin yrittää hengata tulevana kesänä hyvillä ilmoilla paljon puistoissa ja rannoilla, joko vain ilmoista nauttimassa tai jonkin harrastuksen yhteydessä. Tiedä vaikka joitain pikkufestareitakin kävisi katsomassa muuallapäin Suomea. Pystyy ainakin teoriassa tapaamaan naisia vähemmän stereotyyppisessä viitekehyksessä.
Terassit on kieltämättä ihan hyvä ympäristö, ja keräävät myös ihmisiä, jotka eivät halua baareissa juosta.
Jep, terassit ilman muuta myös tarkoitus sisällyttää kesäohjelmistoon.
No, ei se ole maalla sen helpompaa, päinvastoin. Täällä ei ole edes sitä vähäistä sinkkukulttuuria kuin isommissa kaupungeissa, kaikki tutut ovat perheellisiä, eikä ole edes kahviloita tms., joihin mennä esim. vain istuskeleman. Kun käyn isommissa kaupungeissa, on sentään liikkeellä muitakin sinkkuja, suurinpiirtein samanikäisiä, kun taas kotikylän baareista tuntuvat puuttuvan kokonaan 25-45-vuotiaat ihmiset. Vaikea on keksiä missä sopivia ehdokkaita tapaisi, paitsi kavereiden järjestämissä juhlissa, joissa niissäkin on sinkkumiehiä valitettavan harvoin. Minusta ei ole parittamista jos pyytää sinkkuystäviään samoille kekkereille, kunhan ei yritä tunkea heitä yksiin.