Kaukosuhteen huonot puolet

Olen ollut yli puoli vuotta kaukosuhteessa tytön kanssa jonka tapasin internetissä. Jo heti alusta asti tuntui että tästähän voikin tulla jotain, ja ne kerrat kun ollaan saatun olla yhdessä, hän minun luona tai minä hänen luona, ovat olleet sellaisia mitä en ennen ole muiden kanssa kokenut. Joka kerta kun on pitänyt lähteä hänen luotaan taas omille teillemme, se on ollut järjettömän vaikeaa. Jokainen sekuntti pitänyt venyttää että saisi olla mahdollisimman kauan hänen kanssaan, ja heti viimeisen halauksen jälkeen tullut järjetön ikävä ja kaipuu. Kuitenkin se jonkin ajan päästä taas hellittää ja pystyy taas jatkamaan suhdetta puhelimen ja netin avulla. Mutta nyt kun sattui niin etten pysty olemaan häneen yhteydessä ainakaan pariin kuukauteen, tuntuu kuin olisin menettänyt hänet lopullisesti. Ihmisen josta on näinkin lyhyessä ajassa tullut kaikista tärkein ja rakkain. Uskon kyllä että suhteemme kestää tämänkin mutta helppoa se ei tule olemaan. Asumme sen verran kaukana toisistamme ettei pystytä noin vain toisiamme tapaamaan. Kun viimeinenkin keino pitää yhteyttä toiseen otetaan pois, ei jäljelle jää kuin suunnaton ikävä ja huoli. En voi kuin toivoa että kuulen hänestä mahdollisimman pian ja että hänkin jaksaisi odottaa että pääsemme taas jälleen näkemään toisemme.

Onko muilla vastaavia kokemuksia, ja miten olette selvinneet jos on pitänyt olla pidempi aika ilman että edes kuulee toisesta?
71375
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Minkä takia ei voi kuulla toisesta? Ratkaisukeinoja kun on monenlaisia. Kun meillä ei ole ollut nettiä käytössä niin ollaan ahkerasti kirjoiteltu perinteisiä kirjeitä, lähetelty tekstiviestejä yms. Eli tapauksesta riippuen kyllä (yleensä) yhteyttä saa pidettyä ainakin jonkin verran ja aina se pikkuinenkin helpottaa. Helpottaa myös jos on tiedossa jokin tietty päättymispäivä/ajankohta että on jotain mitä odottaa. Mutta muuten vaan se on sinnittelyä, tavallaan 'unohtamista' (siis yritän olla toista ajattelematta ihan joka sekunti, pyörittää omaa elämää jne. sillain aika kuluu nopeammin)

Tsemppiä!

Äänestä
  • Ollaan oltu jo 10 vuotta kaukosuhteessa. Välimatkaa 900 kilometriä eli ihan joka kuukausi ei päästä näkemään. Jutellaan päivittäin kahdella eri liittymällä joissa on ilmaista puheaikaa riittämiin. Chattaillaan joskus, tekstaillaan. Lomat aina yhdessä, kaikki pienetkin vapaat. Vaatii paljon työtä. Tietenkään elämään ei paljon muuta mahdu, koska puhelin vie paijon aikaa illalla, mutta on se sen arvoistakin.

    Äänestä

  • Mulla on melkein sama juttu...saatan olla nuorempi ...Mutta eräs ihana poika(rakastamme toisia) haluisi kanssani seurustella..minäkin hänen kanssaan mutta eräs juttu,hänei halua elää kaukosuhteessa,kun emme varmaan näkisi kun kerran kuukaudessa,jos silloinkaan :( En voi luopua pojasta.Sillä rakastan häntä ihan liikaa!

    Äänestä

Kaukosuhteet ovat hyviä siinä mielessä, että rakkaus ja intohimo kestää pidempään. Jos muutatte yhteen ja alatte elää vakaata elämää arjen ympyröissä niin tunteet lässähtävät nopeasti.

Äänestä

Olen itse kaukosuhteessa. 4v takana. Ja 4000km välissä.
Kyllä aina molemmilta itku pääsee, kun täytyy taas sanoa
hyvästi. Viimeksi melkein en itkenyt lentällä. Mutta kun
näin kyyneleen rakkaani silmäkulmassa.. Aaaa!

Mustasukkainen olen aika vaihtelevasti.
Luotan häneen kyllä. Mutta mustasukkaisuus
ei tee yhteistyötä järjen kanssa.

Keskustelemme joka päivä netin välityksellä.
Ja kun koneelle ei pääse niin tekstarit lentää.

Voimia sinulle ja hyvää onnea!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tsc kirjoitti:

Olen ollut yli puoli vuotta kaukosuhteessa tytön kanssa jonka tapasin internetissä. Jo heti alusta asti tuntui että tästähän voikin tulla jotain, ja ne kerrat kun ollaan saatun olla yhdessä, hän minun luona tai minä hänen luona, ovat olleet sellaisia mitä en ennen ole muiden kanssa kokenut. Joka kerta kun on pitänyt lähteä hänen luotaan taas omille teillemme, se on ollut järjettömän vaikeaa. Jokainen sekuntti pitänyt venyttää että saisi olla mahdollisimman kauan hänen kanssaan, ja heti viimeisen halauksen jälkeen tullut järjetön ikävä ja kaipuu. Kuitenkin se jonkin ajan päästä taas hellittää ja pystyy taas jatkamaan suhdetta puhelimen ja netin avulla. Mutta nyt kun sattui niin etten pysty olemaan häneen yhteydessä ainakaan pariin kuukauteen, tuntuu kuin olisin menettänyt hänet lopullisesti. Ihmisen josta on näinkin lyhyessä ajassa tullut kaikista tärkein ja rakkain. Uskon kyllä että suhteemme kestää tämänkin mutta helppoa se ei tule olemaan. Asumme sen verran kaukana toisistamme ettei pystytä noin vain toisiamme tapaamaan. Kun viimeinenkin keino pitää yhteyttä toiseen otetaan pois, ei jäljelle jää kuin suunnaton ikävä ja huoli. En voi kuin toivoa että kuulen hänestä mahdollisimman pian ja että hänkin jaksaisi odottaa että pääsemme taas jälleen näkemään toisemme.

Onko muilla vastaavia kokemuksia, ja miten olette selvinneet jos on pitänyt olla pidempi aika ilman että edes kuulee toisesta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu