Aina kun alkaa kuntoilemaan, tekemään töitä, lukemaan pääsykokeisiin tai mitä tahansa rakentavampaa kuin netissä surffailu ja vittuilu, niin jossakin vaiheessa rupeaa sinkkuus, yksinäisyys ja ylipäätään köyhä ja ankea elämä vituttamaan sen verran reippaasti että masennus iskee ja motivaatio tyssää kuin seinään. Silloin suunnilleen ainoa tapa ladata akkuja että jaksaa mennä eteenpäin on haastaa riitaa ja ärsyttää ihmisiä. Onhan se tietty vähän riskialtista noin juridisesti, mutta paineiden purkamisen jälkeen jaksaa taas paremmin.
Ongelma rakentavassa toiminnassa
Arasville
5205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tiedän tunteen, tosin vittuilua en harrasta, mutta itsensä aktivoiminen on paljon helpompaa kun on jotain mihin tarttua, edes aivan pientä sutinan suuntaista, vaikka sitten silmänruokaa. Itse yleensä kasaan paineita kunnes lopulta saan hillittömän pahanolon itkukohtauksen muutaman kerran vuodessa ja sitten on kaikki taas valoisampaa. Ei se helppoa ole, itsensä aktiiviseksi piiskaaminen, mutta yritettävä vaan on, kyllä se aina kannattaa.
Ihmisillä ei ole samaa määrää tahdonvoimaa, joten eivät mahdollisuudetkaan mene tasan. Kun nyt kuitenkin tiedät, mistä juuri sinun tilanteesi kiikastaa (masennus ja masentava elämäntilanne sekä toimimaton tapa purkaa pahaa oloa), etkö voisi ajatella ammattiauttajalle menoa? Kun kerran suhtautumisesti naisiin on kaikin puolin solmussa, voit pyytää päästä miespuolisen lääkärin tai suoraan psykologin vastaanotolle. Siellä voit availla umpisolmujasi ja saada rakentavaa palautetta ihmiseltä, jolla on sekä tarpeellinen koulutus että pitkä kokemus miehenä olemisesta.
Jonotusajat ovat tietysti pitkät, mutta ei se jonottaminen vie sinulta yhtään sen enempää energiaa kuin jonottamatta oleminenkaan.
Masennuslääkkeillä voi olla mahdollista päästä tuollaisesta kierteestä ulos. Ne eivät ratkaise ongelmia, mutta poistavat ehkä ahdistusta sen verran, että pystyy luovimaan pahimpien karikoiden ohi... Noh, riskinsä niissäkin mömmöissä on.
ei pitäisi olla mielialasta kiinni. Totta kai kuntoilu tai työt tai pääsykokeet sapettaa jossain vaiheessa, mutta silloin vaan tehdään mitä täytyy tehdä ja sen suunnitelman mukaan mikä on itselle tehty. Tietysti jos on niin masentunut ettei jaksa suurin piirtein sängystä nousta, niin sitten lääkäri on paikallaan.
Mites se vanha sanonta menikään?
"heikot sortuu elontieltä"...