kehitysmaihin

Täytyy lähteä siitä, että kehitysmaiden asukkaita autetaan auttamaan itseään - pienin vakain askelin heidän omista lähtökohdistaan.

>Afrikan ja muiden köyhien alueiden aids, nälänhätä, veden puute ja muut ovat saaneet mut ajattelemaan että haluaisin auttaa. tosissani. Mitähän työtä voisin sitten aikanaan lähteä ko. alueille tekemään? mitä pitäisi opiskella..? Lääkäri tietysti on yksi vaihtoehto. muita?

Lääkäri sammuttaa tulipaloa ja voi auttaa muutamia. Sellainen, joka kouluttaa kehitysmaassa lääkäreitä/kätilöitä/sairaanhoitajia auttaa vielä useampia. Lääketieteen tutkijakoulutus voisi olla myös kova sana - malariatutkimus kaipaa resursseja.

Ei kannata ainakaan mitään idealistista opiskella. Kun suomalaiset perustivat saviruukkujen teko koulun niin se ei paljon paikallisia afrikkalaisia innostanut - varmaan syystäkin arvelivat sen arvottomaksi koulutukseksi. ATK-kurssi sen sijaan veti tuvan täyteen.

Insinööritaidotkin voivat olla hyödyksi. Mites se vesimylly saatiinkaan toimimaan aikoinaan Europaassa ilman sähköä ja olisiko siitä hyötyä Aasiassa. Matkapuhelimet ja internet mullistavat ihmisten elämää. Se on kova juttu, jos ei enää tarvitse tarpoa 10 kilometriä selvittääkseen asiaansa vaan voi vuokrata kylän ainoaa matkapuhelinta. Kaakaon viljely kannattaa nykyään ihan eri tavalla, kun viljelijä voi verrata länsimaisen ostajan ostotarjousta reaaliaikaisesti internetin välityksellä kaakaofutuureiden hintoihin amerikkalaisessa raaka-ainapörssissä.

Kaupallinen koulutuskin on kova juttu. Kehitysmaat tarpoivat paikallaan, kunnes globalisaatio avasi niille mahdollisuuksia. Kehitysapu on aika merkityksetöntä kaupan vapautumiseen verrattuna. Kehitysmaiden taloudellinen tasapaino on tällä hetkellä paras 30 vuoteen. Yhteyksien avaaminen tuottajien ja kuluttajien välille auttaa heitä auttamaan itseään. Mikrolainaus on myös kova juttu kehitysmaissa ja nostanut monen perheen/yhteisön elintasoa.

Ainakin suuri osa Afrikan sadosta tuhoutuu kasvitauteihin ja tuholaisiin. Monet kasvilajikkeet taitavat olla juuri ja juuri syötäväksi kelpaavia eli voivat erittää jotain myrkkyä, jos sille päälle sattuvat.

Kasvi-/geeniteknologialle olisi paljon käyttöä Afrikassa parempien kasvilajikkeiden jalostamisessa. Malariakin saattaa talttua geeniteknologialla.

Aasiassa 2 miljoonaa ihmistä vuodessa saa silmävaurioita, koska riisi ei sisällä A-vitamiinia. Geeniteknisesti on kehitetty Kultainen riisi, joka sisältää A-vitamiinia, mutta se on jumiutettu testeihin, eikä sitä ole päästetty markkinoille. Viherpipertäjät ei ole oikein käytännöllisiä näissä asioissa.

diakoni on yks vaihtoehto ja sairaanhoitaja ja ennenkaikkea siellä luultavasti tarvitaan psykologeja mutta se on sellanen ammatti että pitää olla kutsumus eikä kannata vain muita auttaakseen siihen ryhtyä. Pitää olla "läsnäoleva" ihminen ja omat ongelmat suht hoidettu,muuten ei ole muille apua, varsinkaan kehitysmaissa.